Tilastot eivät tue ennakkoluuloja

Mutta toisinaan faktat pilaavat hyvät ennakkoluulot. Niin tässäkin tapauksessa, mistä kieltämättä itsekin yllätyin, kun talossa aloitin. Puolustusministeriön palkkalistoilla oli nimittäin vuodenvaihteessa vain 2 miestä enemmän kuin naista. Miehiä oli 68 ja naisia 66 ministeriön 134 työntekijästä. 
  
Ero sukupuolten lukumäärässä on kaventunut hiljalleen tämän vuosikymmenen kuluessa, samalla kun naishakijoiden määrä avoimiin työpaikkoihin on jatkuvasti kasvanut. Voidaan sanoa, että naiset ovat toden teolla löytäneet puolustusministeriön työnantajana 2010-luvulla.
Mutta jos vertaa puolustusministeriötä muihin ministeriöihin, pitää paikkansa, että puolustusministeriö on eräänlainen miehisyyden viimeinen linnake. Kaikissa muissa ministeriöissä työskentelee enemmän naisia kuin miehiä.
Vuoden 2018 lopussa naisia oli noin kaksi kolmasosaa valtioneuvoston henkilöstöstä. Joissakin ministeriöissä miehiä on vain alle neljännes henkilökunnasta. Sukupuolijakaumalla mitattuna puolustusministeriö näyttäisi siis olevan tasa-arvoisin kaikista Suomen ministeriöistä.
Pelkkä lukumäärä ei tietenkään ole tasa-arvon tae. Puolustusministeriössä naisia on yhä selvästi miehiä vähemmän esimies- ja johtotehtävissä. Viime vuosina kehitys on silti tässäkin ollut myönteistä. Naisten osuus esimiestehtävissä on noussut vuoden 2016 noin 15 prosentista vuoden 2018 noin 30 prosenttiin. Olen itsekin tuossa välissä taloon rekrytoitu viestintäjohtaja.
Ministeriön mielikuva on silti selkeästi miehinen ja tässä on varmasti viestinnällisestikin peiliin katsomisen paikka. Emme ehkä ole onnistuneet nostamaan esiin talomme fiksuja ja päteviä naisasiantuntijoita? Tekemistä riittää.

Naisten määrä kasvaa myös Puolustusvoimissa

Toisaalta on varmasti myös niin, että monen mielikuvissa puolustusministeriö yhdistetään Puolustusvoimiin - suureen naapuriimme, jota ministeriö ohjaa, valvoo ja resursoi. 
Puolustusvoimissahan naiset eivät vielä suoranaisesti jyllää; henkilökunnasta miehiä on noin 80 ja naisia noin 20 prosenttia. Sotilashenkilöstöstä pääosa on miehiä, mutta siviilihenkilöstön kohdalla tilanne on itse asiassa jo melko tasa-arvoinen, naisten osuus viime vuonna oli jo 46 %.
Myös sotilashenkilöstön keskuudessa naisten määrä lisääntyy hitaasti mutta varmasti. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on ollut mahdollinen vuodesta 1995 lähtien ja palveluksen suorittaa noin 600 naista vuodessa. Heistä osa hakeutuu upseerien urakiertoon ja pikkuhiljaa naistenkin natsat lisääntyvät.
Uuden Puolustusvoimain komentajan adjutantiksi nimitettiin äskettäin ensi kertaa nainen ja viime vuonna lasikatto meni rikki Ilmavoimien laivueen komentajan tehtävässä.
Tällä hetkellä naisen korkein sotilasarvo on Suomessa everstiluutnantti. 
Puolustusvoimien arvion mukaan ensimmäisen suomalaisen naiskenraalin näemme viimeistään 2030-luvulla. 
Ehkäpä silloin ministeriöissä on jo nykyistä enemmän miehiä virkamiehinä? 
Ainakin itse viihdyn erinomaisen hyvin työyhteisössä, johon mahtuu monipuolisuutta sukupuolten, iän, koulutuksen ym. taustatekijöiden osalta. Enemmän on monesti enemmän.

Niina Hyrsky
Kirjoittaja on puolustusministeriön viestintäjohtaja.