Ensimmäiset lupahakemukset kirjattiin ministeriön kirjaamossa jo heti 2.1. Lupahakemuksia on jo ministeriöön saatu mukavasti, samoin tiedusteluita sen osalta, miten lupia tulisi hakea ja mitä tietoja tarvitsemme. On ollut hienoa huomata, että lakimuutokseen suhtaudutaan positiivisesti ja me puolustusministeriössä pyrimme omalta osaltamme varmistamaan, että hakemusten käsittely ja tiedusteluihin vastaaminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti siten, että asiakkaiden kiinteistökaupat eivät viivästy käsittelyaikojen vuoksi.

Valtio myöntää lupia sekä valvoo kiinteistöjen käyttötarkoitusta

Säädöskokonaisuudessa on neljä pääelementtiä. Ensimmäinen on se, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille ostajille tuli 1.1.2020 alkaen velvollisuus hankkia lupa puolustusministeriöstä, jos he ostavat kiinteistöjä Suomesta. Lupa tarvitaan kiinteistöstä riippumatta koko maassa ja se on kiinteistökohtainen. Ministeriö   selvittää lupaa harkitessaan myös kiinteistöjen käyttötarkoitusta.

Toinen elementti on valtion etuostolaki, joka koskee Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kohteiden läheisyydessä olevia kiinteistöjä. Jos kiinteistö rajoittuu tai on maanpuolustuksen kannalta tärkeän kohteen välittömässä läheisyydessä, niin valtio voi tehdä kiinteistökaupat mahdollisen ostajan sijaan.

Kolmas elementti on uusi lunastuslaki kansallisen turvallisuuden tarpeisiin. Se tarkoittaa, että valtio pystyy lunastamaan kiinteistön esimerkiksi suoja-alueeksi tai jos valtio haluaa sen hallintaansa kansallisen turvallisuuden parantamiseksi. Kiinteistön ei tällöin tarvitse tulla tietyn viraston kuten Puolustusvoimien käyttöön. Riittää, että valtio katsoo tarpeelliseksi lunastaa kiinteistön.

Neljäs elementti on maankäyttö- ja rakennuslaki, joka säätelee alueiden käytön suunnittelua ja rakentamista. Lakiin tuli uusi pykälä, joka koskee kansallista turvallisuutta. Lain myötä alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon maanpuolustuksen tarpeet. Jos maankäytön suunnittelussa osoitetaan rakentamiseen paikkoja, joilla on merkitystä kansalliselle turvallisuudelle, niin puolustushallinto voi lausua asiasta kaavoitusviranomaiselle ja vaikuttaa kiinteistön rakennussuunnitelmiin.

Lakikokonaisuus palvelee varautumista. Laeilla pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa rakentamisen tai kiinteistövaihdannan vuoksi turvallisuusviranomaisten toiminta tai kansallinen turvallisuus voisivat heikentyä. Lisäksi pyritään parantamaan viranomaisten yleistä tilannekuvaa ulkomaisesta kiinteistöomistuksesta Suomessa.

Suomi säilyy avoimena ja investointimyönteisenä maana

Puolustusministeriön näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että lupaprosessi tai etuosto-oikeuden tarkastelut eivät hidasta yleistä kiinteistökauppaa tai vahingoita Suomen mainetta investointimyönteisenä maana. Lupaprosessi pyritään rakentamaan sujuvaksi, nopeaksi ja kustannuksiltaan alhaiseksi.

Valtaosassa tapauksia luvat tullaan myöntämään ilman ongelmia ja kielteiset luvat tulevat olemaan harvinaisia. Mahdollisuus siihen kuitenkin uuden lain myötä tulee perustelluissa tapauksissa olemaan. Valtion etuosto-oikeus on voimassa vain laissa määritetyillä vyöhykkeillä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toiminnan läheisyydessä ja alle 1% Suomen maa-alasta on näillä vyöhykkeillä. Näin ollen etuoston vaikutukset tulevat olemaan erittäin vähäisiä kiinteistökauppaan.

Lunastus on viimeinen keino puuttua kansallisen turvallisuuden näkökulmasta epätoivottuun kiinteistöomistukseen. Tavoite on, että muilla keinoilla voidaan estää tilanteen kehittyminen sellaiseksi, että lunastukseen joudutaan turvautumaan.