Maailmalla muisteltiin juuri syyskuussa 2001 kaapatuilla lentokoneilla tehtyjä terroristi-iskuja Yhdysvalloissa. Iskut johtivat kaksikymmentä vuotta kestäneeseen terrorismin vastaiseen sotaan ja heinäkuussa 2021 päättyneeseen operaatioon Afganistanissa.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt iskujen jälkeen Yhdysvalloissa lähetetyt pernaruttoitiöitä sisältäneet uhkauskirjeet, jotka johtivat 17 ihmisen sairastumiseen ja heistä viiden kuolemaan vaikeasti hoidettavaan perunaruttoon. Vastaavia jauhekirjeitä, mutta lähes aina ilman varsinaista biouhkamateriaalia sisältäen lähetettiin ympäri maailmaa, myös Suomessa. Ihmisuhrien lisäksi kirjeiden vaikutukset yhteiskunnan toimintoihin olivat huomattavat. Pelkästään saastuneiden tilojen puhdistamiseen käytettiin useiden vuosien aikana 320 miljoonaa dollaria, ja vaikutuksia oli erityisesti myös postin kulkuun ja tiedepolitiikkaan: perustutkimuksen sijaan haluttiin tukea parempien diagnostisten menetelmien kehittämistyötä, lääkekehitystyötä ja valmiuksia rokotteiden valmistukseen eri taudinaiheuttajia vastaan. Osittain nämä linjaukset ovat saattaneet myöhemmin parantaa valmiuksia SARS-CoV-2 rokotteenkin pikaiselle käyttöönotolle.

Tansanialainen yhteistyökumppani eläinlääketieteen tohtori Makondo ottaa verinäytettä leijonasta Ngongoron alueella bruselloosi ja pernaruttoepidemian aikana.

Huomionarvoista on, että jauhekirjeiskujen välittömät vaikutukset jäivät suhteellisen pieniksi koska pernarutto ei tautina leviä ihmisestä toiseen. Monien päättäjien silmät avautuivat kuitenkin huomaamaan infektiotautien potentiaalisen uhkan yhteiskunnalle, oli kyse sitten luonnosta ihmiseen levinneestä infektiosta, vahingosta tai taudinaiheuttajien tahallisesta levityksestä. Mikäli kyseessä olisi ollut isorokon kaltainen ihmisestä toiseen leviävä, vakavaoireinen tauti niin jauhekirjeiskujen vaikutukset olisivat voineet olla paljon vakavammat. COVID-19 tautiin on WHO:n tilastojen mukaan sairastunut lähes 235 miljoonaa ihmistä, joista yli 4.8 miljoonaa on kuollut. Pandemian hinta maailman taloudelle on vielä avoin, mutta menetysten on arvioitu olevan triljoonien dollarien luokkaa.

Synteettisen biologian ja muiden nopeasti kehittyvien biolääketieteellisten tekniikoiden kehitys on herättänyt huolta mm. biologisten aseiden kieltosopimuksen allekirjoittajamaiden keskuudessa. Vaikka nämä tekniikat tuovat paljon hyvää, niin niissä piilee ns. kaksikäyttöisyyden (dual-use) uhka. Mahdollisen kaksikäyttöisyyden valvonta pelkin viranomaistoimin on haastavaa, ja uhkat maailmanlaajuiselle terveysturvallisuudelle ja taloudelle ovat huomattavat. Uhkaan varautuminen vaatii lainsäädännön ja hallinnollisten toimenpiteiden lisäksi kuitenkin tiedemaailmalta, yksittäisiltä tutkijoilta, tutkimusryhmiltä, kaupallisilta toimijoilta ja tutkimuksen rahoittajilta valveutuneisuutta. Tällaisesta tutkimuksesta on jo esimerkkinä ihmiselle vakavaa tautia aiheuttavien lintuinfluenssan geenien yhdistäminen ihmisestä helposti toiseen tarttuvan kausi-influenssan kanssa, jolloin tuloksena olisi tehokkaasti ihmisestä toiseen tarttuva vakavaoireinen tauti.

Meneillään oleva COVID-19 pandemia on osoittanut, että tartuntatautiepidemia, luonnollinen, vahinko tai tahallaan aiheutettu, vaikuttaa laaja-alaisesti koko yhteiskunnan toimintaan. Näihin uhkiin tuleekin varautua monialaisesti kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta avoimuuden periaatteella. Avoimuus lisää luottamusta sekä turvallisuutta ja epidemioiden alkuperän tarkka selvittäminen vähentää riskiä uuden epidemian puhkeamiselle.

Länsi-Afrikan Ebolavirusepidemian voittamiseen vaikeissa olosuhteissa tarvittiin siviili- ja sotilassektoreiden yhteistyötä. Uudessa syyskuun alussa julkistetussa puolustusselonteossa Puolustusvoimat varautuu osaltaan ennaltaehkäisemään luonnollisesti syntyneitä, tahattomasti tai tahallisesti levitettyjä biologisia uhkatilanteita sekä vastaamaan niihin myös kansainvälisen puolustusyhteistyön puitteissa. Puolustusvoimat on jo vuosien aikana tukenut asiantuntemuksellaan useiden asevalvonta- ja terveysturvallisuusmekanismien toimeenpanoa sekä mm. ulko- ja puolustusministeriöiden ohjaamaa bioturvallisuushanketta Tansaniassa.

Tarttuvat taudit eivät tunnusta ihmisen tekemiä rajoja. Jo tietoisuuden lisääminen on ensi askelia näihin maailmanlaajuisiin biologisiin uhkiin varauduttaessa.

Tiina Raijas, neuvotteleva virkamies, puolustusministeriö 

Simo Nikkari, professori, osastonjohtaja, Sotilaslääketieteen keskus