Kirjalliset kysymykset
Puolustusministerin vastaus Markus Mustajärven/vas kirjalliseen kysymykseen KK 69/2015 vp
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markus Mustajärven /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 69 2015 vp:
Millä hallitus perustelee Suomen puolustusvoimien aktiivista ja pitkälle menevää ulkomaista harjoitustoimintaa Naton ja sen jäsenmaiden kanssa nykyisessä kireässä kansainvälisessä tilanteessa,
harjoitteleeko puolustusvoimat Baltian maiden sotilaallista puolustamista,
harjoitteleeko puolustusvoimat tehtäviä, jotka kuuluvat Naton 5. artiklan piiriin ja
miten puolustusvoimien lisääntynyt kansainvälinen harjoitustoiminta Naton ja sen jäsenmaiden kanssa on sopusoinnussa Suomen asemaan sotilaallisesti liittoutumattomana maana?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kansainvälinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö sekä nopean toiminnan joukkojen toimintaan osallistuminen ovat osa Suomen puolustuksen kehittämistä. Suomi on ollut Naton kumppanuusohjelmassa vuodesta 1994 lähtien ja Naton kumppanimaat ovat voineet osallistua Naton harjoituksiin samasta ajankohdasta alkaen Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Suomi osallistuu puolustusvoimien kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön omista lähtökohdistaan toisiaan täydentävillä foorumeilla EU:ssa ja Nato-kumppanuuden puitteissa sekä pohjois-maisen ja muun monenvälisen tai kahdenvälisen yhteistyön kautta.
Kansainvälinen harjoitustoiminta on jo yli kymmenen vuotta sitten laajentunut sotilaalliseen kriisinhallintaan keskittyneistä harjoituksista kokonaisvaltaiseksi asevoimien suorituskykyjen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä yhteistä käyttöä koskevaksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on tehostaa ja arvioida joukkojen suorituskykyä ja yhteistoimintakykyä. Lisäksi jo pitkään on ollut tiedossa, että Afganistanin ISAF-operaation päätyttyä kansainvälisellä harjoitustoiminnalla ja puolustusyhteistyöllä tulee olemaan aiempaa suurempi merkitys kaikkien maiden puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Naton harjoitustoiminta lisääntyy. Nato kehittää harjoitustoiminnan kautta suorituskykyjä kaikkien Naton tehtävien hoitamiseen, mukaan lukien yhteisen puolustuksen toimeenpanoon. EU järjestää käytännössä kriisinhallintaan keskittyneitä poliittisen tason päätöksentekoharjoituksia, jonka lisäksi EU:n taisteluosastoihin sitoutuneet joukot harjoittelevat kulloiseenkin valmiusvuoroon liittyen. Myös maaryhmien toimeenpanemia harjoituskokonaisuuksia järjestetään tilanteen mukaan. Esimerkkinä vakiintuneesta maaryhmän toimeenpanemasta harjoitustoiminnasta on pohjoismaiden ilmavoimien rajat ylittävä (Cross Border Training, CBT) harjoitusyhteistyö, joka jatkuu tiiviinä ja johon Suomen ja Ruotsin ohella osallistuvat Nato-maat Norja ja jatkossa myös Tanska. Toinen esimerkki monikansallisesta ja kahdenvälisestä harjoitustoiminnasta, jota ei toimeenpanna Naton tai EU:n kehyksessä, on harjoitustoiminta Yhdysvaltain Baltiaan sijoitettujen lento-osastojen ja Baltian Air Policing -toiminnasta vastaavien lento-osastojen kanssa. Sekä Suomen että Ruotsin kannalta lähialueella toimeenpantava yhteistyö tarjoaa kustannustehokkaita mahdollisuuksia puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiseen. Käytännön koulutus- ja harjoitusyhteistyöstä sovitaan tapauskohtaisesti kunkin maan itse asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Naton kumppanimaat voivat tapauskohtaisesti osallistua myös yhteisen puolustuksen elementin sisältäviin harjoituksiin. Sekä Suomi että Ruotsi ovat näin tehneet myös. Liittokunnan yhteisen puolustuksen toimeenpanokyky perustuu yksinomaan jäsenmaiden suorituskykyihin, sillä Nato ei voi olla riippuvainen kumppanimaiden mahdollisesta panoksesta yhteisen puolustuksen to-teuttamisessa. Kumppanimaiden osallistuminen Naton harjoitustoimintaan ei tuo niitä yhteisen puolustuksen velvoitteen tai Naton turvatakuiden piiriin eikä Suomen puolustusvoimat harjoitte-le Baltian tai muiden Nato-maiden sotilaallista puolustamista eikä Naton 5:n artiklan piiriin kuuluvia tehtäviä.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjaavat vuosittain puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan painopisteet. Lisääntyvä harjoitustoiminta avaa Suomelle uusia yhteistyömahdollisuuksia kehittää ja ylläpitää puolus-tusvoimien sotilaallista suorituskykyä. Erityisesti harjoittelu Naton jäsenmaiden kanssa mahdollistaa Suomen osallistumisen harjoituksiin, joihin Suomella ei muutoin olisi mahdollisuutta puuttuvien erikoissuorituskykyjen tai harjoitusten laajuuden takia. Seuraava merkittävä kan-sainvälinen harjoitustapahtuma, johon Suomi kumppanimaana osallistuu, on syksyllä 2015 järjestettävä Naton pää-harjoitus Trident Juncture 2015 (TRJE 15). Naton pääharjoitukset toteutetaan kolmen vuoden välein. Suomi valmistautuu osallistumaan myös seuraavaan Naton pääharjoitukseen, joka toteutetaan vuonna 2018. Naton vuoden 2014 huippukokouksen päätöksellä edistyneille kumppaneille (ns. Enhanced Opportunities, EO-kumppanuus), mukaan lukien Suomelle ja Ruotsille, on mahdollistettu osallistuminen myös Naton harjoitusten suunnitteluun.
Suomi hyödyntää myös jatkossa kansainvälisestä harjoitustoiminnasta Suomen puolustuskyvyn kehittämiseksi saatavat hyödyt. Suomen osallistumisen arvioinnille on olennaista, mitä lisäarvoa kukin harjoitus kansallisen puolustuksen kehittämisen näkökulmasta tuottaa.
Helsingissä 16.7.2015
Puolustusministeri Jussi Niinistö