Kirjalliset kysymykset
Puolustusministerin vastaus Marisanna Jarvan/kesk kirjalliseen kysymykseen KK 300/2015 vp
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksesa Te, Arvoisa Rouva puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marisanna Jarvan /kesk ym näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 300/2105 vp:
Mitkä ovat ne tosiasialliset vaikutukset, joita sotilaiden eläkeiän nostolla on Suomen puolustusjärjestelmään ja rajaturvallisuuteen poikkeusoloissa ja miten hallitus aikoo huolehtia reservin vajeen paikkaamisesta eläkeiän noston toteutuessa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen henkilöstön muodostaa palveluksessa olevat ammattisotilaat, asevelvolliset reserviläiset ja sotilaseläkkeellä olevat ammattisotilaat. Joukkojen suorituskyvyn edellyttämän sotilasammatillisen osaamisen varmistamiseksi sodan ajan joukkojen tarvitseman ammattisotilasreservin tarve on noin 3000 henkilöä. Ammattisotilasreservi muodostuu sotilaseläkejärjestelmän kautta reserviin siirtyvistä sekä kesken palvelusuran toisen työnantajan palvelukseen siirtyvistä. Eduskunnan toisessa käsittelyssä 20.11.2015 hyväksytty hallituksen esitys työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi merkitsee ammattisotilaiden eläkeiän nousemista vuoteen 2025 ulottuvan siirtymäkauden jälkeen 57 vuoteen. Ottaen huomioon nyt tehtävät muutokset ja valtion eläkelain
1993 uudistuksen siirtymäkauden päättyminen, sodan ajan joukkoihin käytettävän ammattisotilasreservin määrä on vuoden 2025 jälkeen enää noin puolet tarvittavasta 3000 henkilöstä. Samalla ammattisotilasreservin keski-ikä nousee noin vuodella. Muutokset heikentävät oleellisesti suoritukykyä niiden sodan ajan joukkojen osalta, joihin ei ole enää sijoittaa sotilasammatillisesti kouluttua henkilöstöä.
Rajaturvallisuuden osalta työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muutos pienentää rajajoukkojen ammattikoulutetun reservin määrää noin 40 % siirtymäkauden loppuun mennessä. Rajavartiolaitoksen osalta muutos on erityisen korostunut koska rajajoukot on poikkeusolojen lisäksi tarkoitettu toimimaan normaaliolojen häiriötilanteiden rajaturvallisuustehtävissä, joissa hyvin koulutetun reservin käyttö korostuu. Käsillä olevassa rajatilanteessa, jossa Euroopan lähialueiden epävakaat olot heijastuvat jo Suomeen pakolaisvirtana ja kohonneena terrorismin riskinä Euroopassa, sisäasiainministeriö selvittää ja varautuu Rajavartiolaitoksen voimavarojen kasvattamiseen rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.
Syntyvää ammattisotilasreservin vajetta ei voida korvata pidentämällä ammattisotilaiden asevelvollisuusaikaa nykyisestä 60 vuodesta. Huolimatta elinajan pitenemisestä, poikkeusolot, muuttunut taistelutapa ja kehittynyt sotavarustus edellyttävät fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, johon vain harvalla yli 60-vuotiaalla on edellytyksiä sodan ajan olosuhteissa.
Ammattisotilasreservin vajeen täyttäminen lisäämällä puolustusvoimien normaaliajan sotilashenkilöstön määrää ei ole mahdollista ilman, että puolustusvoimien toimintamenokehyksiä kasvatetaan lisääntyviä henkilöstökuluja vastaavasti.
Puolustushallinto selvittää, voidaanko ammattisotilasreservin pienenemistä leikata käyttämällä pidentyvien palvelusurien myötä mahdollisesti säästyviä työeläkevakuutusmaksuja erikseen suunniteltavaan ratkaisuun.
Sisäministeriö huomioi eläkeuudistuksen vaikutuksen rajajoukkojen ammattikoulutetun reservin määrään rajaturvallisuustehtävien osalta valmisteilla olevassa sisäisen turvallisuuden selonteossa.
Muilta osin ammattisotilasreservin vajeen vaikutukset puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sotilaalliseen suorituskykyyn käsitellään puolustusselonteon valmistelun yhteydessä.
Niiltä osin kuin tässä vastauksessa käsitellään sisäministeriön hallinnonalan vastuulle kuuluvaa rajaturvallisuutta, vastaus perustuu Rajavartiolaitoksen esikunnalta saatuihin tietoihin ja sisäministeri Orpo on vastauksen hyväksynyt.
Helsingissä 1.12.2015
Puolustusministeri Jussi Niinistö