Kirjalliset kysymykset
Puolustusministerin vastaus kansanedustaja Ville Tavion/ps kirjalliseen kysymykseen KK 382/2017 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen puolustusvoimien valmiudesta tukea muita viranomaisia
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ville Tavion /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 382/2017 vp:
Mitä hallitus aikoo tehdä huolehtiakseen siitä, että puolustusvoimien valmiutta muiden viranomaisten tukemiseksi lisätään?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin, että hallitus laatii puolustusselonteon, jossa määritellään puolustuspoliittiset linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Samassa yhteydessä korostettiin, että kasvavat riskit ja uudet uhat edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista valmiutta ja varautumista. Hallitus sitoutui vahvistamaan kokonaisturvallisuusajattelua kansallisesti, EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Hallitus antoi puolustusselonteon keväällä 2017, jossa linjattiin puolustusvoimien kaikkien puolustushaarojen valmiuden parantaminen keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Myös puolustusvoimien suorituskykyjen ylläpitäminen ja kehittäminen vastaamaan muuttuneen sotilaallisen toimintaympäristön vaatimuksia on kuvattu selonteossa. Selonteko korostaa viranomaisyhteistyön ja kokonaisturvallisuuden toimintamallin merkitystä uudenlaisissa uhkissa. Puolustusvoimien valmius ja sotilaalliset suorituskyvyt ovat edellytyksenä vastata lain säätämällä tavalla viranomaisten virka-apupyyntöihin. Valmius maksaa, eikä suorituskykyjen ylläpito ja kehittäminen tapahdu ilmaiseksi. Selontekoon on myös kirjattu näiden toimenpiteiden edellyttämät resurssit.
Puolustusministeriö on antanut puolustusvoimille ohjauskirjeen, jolla selonteon linjaukset jalkautetaan puolustusvoimissa konkreettisiksi kehittämistoimenpiteiksi. Lisäksi puolustushallinnossa selvitetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa sotilaallisessa maanpuolustuksessa mukaan lukien paikallispuolustus ja virka-aputehtävät.
Turvallisuusympäristön muutos edellyttää sekä toimivaltuuksiin liittyviä lainsäädäntötoimia ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn jatkuvaa kehittämistä että määrärahatason nostamista. Turvallisuusuhkiin vastaaminen edellyttää aktiivista eri toimijoiden yhteistyötä. Hallituksen toimintasuunnitelmaan 2017-2019 on kirjattu useita turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Näistä ensimmäisenä mainittakoon lainsäädäntöhankkeet, joilla kehitetään valmiutta ja viranomaisyhteistyötä sekä tiedonhankintaa.
1.7.2017 voimaantullut Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta (427/2017) mahdollistaa entistä tiiviimmän viranomaisten välisen yhteistyön myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tämän lain 12 §:n 2 momentin mukaan puolustusvoimat voi osallistua kansainvälisen avun antamiseen myös toista Suomen viranomaista tukeakseen toimivaltaisen ministeriön tai viranomaisen pyynnöstä.
Lailla valtioneuvoston tilannekeskuksesta (300/2017) on osaltaan parannettu edellytyksiä viranomaisten väliseen yhteistyöhön yhteistä tilannetietoisuutta parantamalla.
Valmisteilla olevassa sotilastiedustelulaissa kiinnitetään myös huomiota viranomaisten välisen yhteistyön sääntelyyn.
Puolustusvoimien virka-avusta ja sen kehittämisestä on laadittu selvitys, jonka perusteella on määritetty konkreettisia mm. lainsäädännön kehittämiseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Tiedustelulait ovat valmistelussa. Yhteisen turvallisuustilannekuvan muodostamis- ja analyysikykyä kehitetään hallituksen käynnistämällä hankkeella ottaen erityisesti huomioon hybridiuhkat.
Puolustusvoimien ja poliisin välillä on allekirjoitettu sopimus, joka tukee reservipoliisijärjestelmän kehittämistä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitystyö on lähes valmis. Hallituksen johdolla on tehty paljon toimenpiteitä, jotka ovat jo kehittäneet ja kehittävät tulevaisuudessakin sekä turvallisuusviranomaisten suorituskykyä että puolustusvoimien valmiutta ja kykyä tukea muita viranomaisia muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Puolustusvoimien viranomaisyhteistyö ja sen harjoittelu on päivittäistä toimintaa. Puolustusvoimilla on jo tällä hetkellä korkea valmius ja kyky antaa muille viranomaisille virka-apua. Tämän valmiuden ja suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää jatkuvaa panostusta. Puolustusvoimien virka-apuvalmiutta ja -kykyä ei kuitenkaan kehitetä selonteoilla tai suunnitelmilla vaan toimeenpanemalla hallituksen linjaukset ja toteuttamalla suunnitellut kehittämistoimenpiteet. Lopputuloksen kannalta ratkaisevia ovat eduskunnan päätökset, koskivat ne sitten talousarviota tai hallituksen esityksiä laeiksi.
Helsingissä 9.10.2017