Kirjalliset kysymykset
Puolustusministerin vastaus kansanedustaja Sanna Antikaisen/ps kirjalliseen kysymykseen KK 350/2021 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen MPK:n määrärahoista
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sanna Antikaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 350/2021 vp:
Mitä puolustusministeriö on tehnyt vuosina 2008—2019 valtion laajimman budjettivallan käyttäjän, eduskunnan, tahtotilan mukaisesti naisten koulutusmahdollisuuksien kehittämiseksi muussakin kuin sotilaallisesti painottuneessa koulutuksessa sekä nuorten turvallisuus- ja varautumiskoulutuksessa MPK:n ohjaamiseksi ja rahoituksen varmistamiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on perustettu vuonna 1993 ennen kuin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta oli voimassa nimenomaista lainsäädäntöä. MPK ry:n aikana 1993-2001 MPK ry:n koulutuksesta puolet oli sotilaallista ja sitä rahoitti PLM. Kokonaisuudesta noin 25% oli nuorille suunnattua maanpuolustuskoulutusta, jonka rahoitti Opetusministeriö. Loput 25% oli sisäasianministeriön hallinnonalan rahoittamaa yleistä varautumis- ja turvallisuuskoulutusta viranomaisille, kunnille jne. Vuonna 2001 tuli voimaan valtionavustuslaki, jolloin puolustusministeriöstä (PLM) tuli valtionavustusviranomainen. Avustuksen määrä säilyi kokonaisuudessaan kutakuinkin entisenä, samoin koulutuksen jakaantuminen.
Yhdistyksen lakisääteisistä tehtävistä säädettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2007 ja puolustusvoimauudistuksen yhteydessä yhdistyksen toimintaa suunnattiin paikallispuolustusjoukkojen kouluttamiseen. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on tällä hetkellä yhteensä 15 jäsenjärjestöä, jotka tuottavat merkittävän osan vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvasta koulutuksesta. Puolustusvoimat ohjaa reservin koulutusta määrittelemällä Puolustusvoimien sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen tehtävät ja vastuut.
Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 3§:n mukaan puolustusministeriön tehtävänä on vapaaehtoisen sotilaallisen maanpuolustuksen ohjaus ja valvonta.
Puolustusministeriö toteuttaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen ohjauksen ja valvonnan normaalin tulosohjausmenettelyn kautta. Puolustusministeriön ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kesken laaditaan tulossopimus, johon kirjataan yhdistyksen toiminnalle asetetut tavoitteet. Tulossopimus laaditaan yhteisellä prosessilla puolustusvoimien ja MPK:n kanssa ja sen toteutumista seurataan. Seuranta toteutetaan MPK:n tekemän raportoinnin kautta.
Lisäksi puolustusministeriön johto ja asiantuntijavirkamiehet käsittelevät säännöllisesti vapaaehtoiseen maanpuolustuksen liittyviä asioita MPK:n johdon ja puolustusvoimien johdon sekä asiantuntijoiden kanssa.
Vuoden 2007 lainsäädännön valmistelutöissä todettiin, että ei pelkästään vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten vaan myös muiden naisten ja sellaisten miesten, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta, osallistuminen maanpuolustuskoulutukseen tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin. Näin ollen vuoden 2007 laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta mahdollistettiin osallistuminen sotilaalliseen koulutukseen ja sotilaallisia valmiuksia palvelee koulutukseen ja annettiin Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle tehtävä kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Osallistuminen puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin tehtiin mahdolliseksi naisille, vaikka he eivät olisikaan suorittaneet vapaaehtoista asepalvelusta. Vuoden 2007 laissa koulutuksen ikäraja oli 18 vuotta.
Ennen vuoden 2007 lakia MPK ry:n vuosibudjetti oli noin kaksi miljoonaa euroa, josta noin 1,5 miljoonaa on tullut puolustusministeriön kautta valtion talousarviosta. Loppuosa tuloista koostui pääosin koulutukseen osallistumisesta kerättävistä maksuista (noin kymmenen euroa/päivä/osallistuja). Suuri merkitys yhdistyksen taloudelle oli kuitenkin puolustusvoimien epäsuoralla tuella. Tämä tarkoittaa, että puolustusvoimat antoi muun muassa kalustoa, kasarmeja ja henkilöstöä yhdistyksen käyttöön korvauksetta. Epäsuoran tuen laskennallinen arvo (noin 1,4 miljoonaa euroa
vuodessa) vastasi lähes valtion talousarvion kautta suoraan saatavaa rahoitusta. Epäsuoran tuen antamisesta päätti sotilasläänin tai joukko-osaston komentaja alueellaan. Sekä vuonna 2005 että vuonna 2006 puolustusministeriö jakoi valtionavustusta MPK ry:lle 1 565 000 euroa.
Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 2007 muutti toiminnan rahoituksen siten että, valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, jonka puitteissa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle myönnettiin valtionavustusta sille 7 §:n 1 momentissa säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin. Valtionavustusta ei myönnetty puolustusvoimien tilaamasta sotilaallisesta koulutuksesta aiheutuviin toimintamenoihin. Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle myönnettävään valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) ja valtionapuviranomaisena toimii puolustusministeriö. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutustoiminnan rahoitukseen käytetään myös suoritemaksuista ja mahdollisista jäsenmaksuista kertyviä tuloja sekä muita tähän tarkoitukseen osoitettuja varoja. Lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys pystyi perimään suoritteistaan maksuja.
Vuonna 2008 voimaan tulleen lain esitöissä naisten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen tuotiin esille. PLM:n antama lain toimeenpano-ohjeistus painottaa lain esitöiden tapaan naisten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä. Sama ohjaus toistuu 2009 lain toteutumisesta annetussa PLM:n selvityksessä ja PuV:n selvityksestä antamassa lausunnossa. Tästä ohjauksesta voitaisiin vastauksessa todeta, että PLM on tulossopimusprosessin avulla 2010-luvulla ohjannut MPK:n strategiaa ja toiminnan suunnittelua niin, että toiminnassa tavoiteltiin kolmijakoa, jossa sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus, PV:n tilaama koulutus sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutus muodostaisivat kukin kolmasosan MPK:n koulutuksesta. Naisten koulutusta sisältyi sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen että varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen.
2010-luvulla PLM pyrki lisäämään MPK:n valtionavustusrahoitusta, jotta varautumis- ja turvallisuuskoulutusta olisi voitu lisätä ja siten ottaa huomioon eduskunnan tahtotila naisten vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisestä. VM:n käsittelyssä nämä esitykset eivät kuitenkaan menestyneet ja valtionavustus pysyi noin 1.8 miljoonan euron tasolla. Puolustusvoimat tilasi sotilaallista koulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä noin 1,3 miljoonalla eurolla vuosittain. Näin ollen suorat kustannukset vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta olivat valtiolle noin 3,1 miljoonaa euroa vuosittain.
VAPE-lain voimaantulon jälkeen naisten osuus MPK:n koulutuksessa kasvoi tasaisesti ollen vuosikymmenen alussa noin 6400 osallistujaa ja vuonna 2019 vähän vajaa 11000 osallistujaa. Pienin määrä naisia oli PV:n tilaamamassa koulutuksessa, sitten sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ja suurin määrä naisia oli varautumis- ja turvallisuuskoulutuksessa.
Vuoden 2019 lain esitöissä tavoitteena oli siirtää vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen antaminen ainoastaan Puolustusvoimien tehtäväksi. Tämän lisäksi tulisi kehittää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen poikkeusolojen osaamista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta, sekä toimintaa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta antavana organisaationa. Uudistuksella tuli lisätä
Puolustusvoimien paikallisjoukkojen suorituskykyä sekä hyödynnettäisiin entistä paremmin reserviläisten osaamista.
Lain esitöissä Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle ehdotettiin uutta julkista hallintotehtävää. Uudeksi tehtäväksi tuli kehittää nuorten ja naisten mahdollisuuksia tutustua maanpuolustukseen. Tällä tarkoitettiin koulutusta, jossa nuorille annettaisiin mahdollisuus tutustua varusmiespalveluksen sisältöön. Tällaista tutustuttamiskoulutusta järjestettäisiin 16 vuotta täyttäneille Suomen kansalaisille ja se olisi lähtökohtaisesti avointa kaikille halukkaille.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintamenojen julkisten hallintotehtävien osalta arvioitiin olevan kehittämismallin perusteella vuosittain noin 5,6 miljoonaa euroa. Tästä noin 3,9 miljoonaa euroa muodostuu henkilöstömenoista, 0,7 miljoonaa euroa kurssien osallistumismaksujen alentamisesta ja 1,0 miljoonaa euroa muista kuluista kuten tila vuokrista, laitehankinnoista, lisenssimaksuista, markkinoinnista ja hallintokuluista. Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle suunnattavan valtionavustuksen edellyttämän lisämäärärahan tarve arvioitiin olevan 3,8 miljoonaa euroa, joka kohdistuu valtion talousarvion momentille 27.10.50 (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen). Vuonna 2020 Puolustusministeriön jakoi valtionapupäätöksellä MPK:lle 4.6 miljoonaa euroa, mutta koronan vuoksi MPK ei pystynyt kaikkea käyttämään.
Lain uudistamisessa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen yhtenä nimenomaisena julkisena hallintotehtävänä oli edelleen kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen liittyvää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Myös naisten
osallistuminen Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin olisi vastaisuudessakin erityistilanteissa mahdollista. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaana yhdistystoimintana järjestämällä
varautumis- ja turvallisuuskoulutuksella on jatkossakin tarkoitus parantaa osaamista yhteiskunnan normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa huomioiden naisten ja nuorten osallistumismahdollisuudet.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtäviä koskevan sääntelyn selkeyttämisellä nähtiin olevan myönteisiä vaikutuksia myös naisille suunnatun maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen. Koska koulutuksen tukemiseksi voitiin käyttää valtionapua, osallistumismaksuja voitaisiin alentaa ja sitä kautta lisätä naisten osallistumismahdollisuuksia. Tutustumistoiminnan tarkoitus oli
antaa tietoa varusmiespalveluksen suorittamisesta sekä miehille, että naisille. Näin ollen 16 vuotta täyttäneillä olisi vielä aikaa valmistautua palvelusta varten ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista pohtivilla olisi mahdollisuus saada tietoa siitä, millaista varusmiespalveluksen suorittaminen olisi. Valtionavustuksen käytön mahdollistaminen tutustumistoiminnan toimintamenoihin oli perusteltua erityisesti siksi, että kyseisen toiminnan pääkohderyhmä olisivat alaikäiset nuoret. Tällöin joillekin nuorille osallistumiskynnyksen madaltaminen siitä syntyvien rahallisten kustannusten vuoksi on perusteltua.
1.1.2020 voimaan tulleen lain vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta toimeenpanossa on edistytty. MPK on laatinut nuorten koulutusohjelman, jolla toteutetaan nuorten mahdollisuutta tutustua maanpuolustukseen kohderyhmänä 16-18-vuotiaat. Ohjelmassa on esimerkiksi ”Nuorten turvakurssi”, ”Intti tutuksi nuorille” ja ”Kunnossa inttiin”.
Naisten koulutusta on edelleen kehitetty ja päivitetty. Naisille on useita koulutusohjelmia kuten Sotilaskotiliiton, Naisten Valmiusliiton ja Maanpuolustusnaisten koulutusohjelma. Edelleen erityisesti naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja siihen liittyvää sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen on olemassa Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen perehdyttävä koulutusohjelma.
Puolustusministeriö katsoo, että vuosina 2008–2019 puolustusministeriö on yhdessä MPK:n ja PV:n kanssa kehittänyt naisten ja nuorten mahdollisuutta osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja ohjannut MPK:tä koulutusta tulossopimuksessa mainituin tavoittein. Tästä hyvänä osoituksena on uudistettu VAPE-laki ja säännöllisesti kohonneet osallistujaluvut.
Helsingissä 23.6.2021
Puolustusministeri Antti Kaikkonen