Kirjalliset kysymykset
Puolustusministerin vastaus kansanedustaja Markus Mustajärven/vas kirjalliseen kysymykseen KK 402/2016
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Iso-Britannian hävittäjien operoinnista Suomen ilmatilassa
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markus Mustajärven /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 402/2016 vp:
Ollaanko Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa muuttamassa niin, että ulkomaiset sotajoukot ja kalusto viipyvät yhä pidempään ja monimuotoisemmin Suomessa ja Suomi leimautuu tällä tavalla osaksi ulkomaista liittoumaa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitusohjelman mukaan Suomi vahvistaa puolustuskykyään ja tiivistää kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Puolustusyhteistyö on osa Suomen puolustuskyvyn kehittämistä, ylläpitämistä ja käyttöä.
Osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan on osa Suomen puolustuksen ja sen valmiuden kehittämistä. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan päämääränä on joukkojen valmiuden ja suorituskyvyn kehittäminen sekä henkilöstön ja joukkojen osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen.
Erityisesti viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, että puolustukselta edellytetään kykyä ja valmiutta reagoida nopeasti kehittyviin ja vaikeasti ennustettaviin turvallisuusuhkiin sekä kykyä tehdä laaja-alaista yhteistyötä. Harjoitusten hyötyjä on kyetty lisäämään niiden sisällön kehittymisen myötä. Pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja vastavuoroinen yhteistoiminta kehittää puolustuskykyä sekä samalla lujittaa luotuja kumppanuussuhteita kaikilla tasoilla ja luo edellytyksiä niiden jatkokehittämiselle. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan painopiste tulevina vuosina on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa.
Suomi ja Iso-Britannia ovat tehneet puolustusyhteistyötä jo pitkään. Ison-Britannian kanssa toimeenpantava lentotoiminta on osa kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Lentokierrosten tavoitteena on järjestää ilmataistelukoulutusta erilaista lentokalustoa käyttävän yhteistyökumppanin kanssa sekä harjaannuttaa henkilöstöä toimintaan monikansallisessa ympäristössä. Yhteistoimintakierrosten lentäminen Baltiasta toimivien lento-osastojen kanssa aloitettiin vuonna 2015. Kesän 2016 aikana järjestetään ilmataisteluharjoitteluun keskittyviä lentokierroksia Ison-Britannian ilmavoimien Eurofighter-monitoimihävittäjäosaston kanssa.
Suomen ilmatilassa lennettäviin kierroksiin osallistuu molempien maiden ilmavoimien hävittäjiä. Ison-Britannian Eurofighter-monitoimihävittäjät käyttävät tukikohtanaan Viron Ämaria, eivätkä ne vieraile kierrosten aikana suomalaisissa tukikohdissa.
Kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta on kustannustehokkainta, kun harjoittelemme Suomessa ja lähialueilla. Tällöin pystymme arvioimaan myös omaa kykyämme suhteessa muihin. Harjoittelu Pohjoismaiden sekä muiden lähialueen maiden ja lähialueella toimivien joukkojen kanssa mahdollistaa koulutus- ja harjoitustoiminnan, joka ei muutoin olisi tarkoituksenmukaista tai taloudellisesti mahdollista. Harjoittelu Naton jäsenmaiden kanssa mahdollistaa myös sellaiset harjoitukset, joihin Suomella ei muutoin ole mahdollisuutta puuttuvien erikoissuorituskykyjen tai harjoitusten laajuuden takia.
Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan painopiste on tulevinakin vuosina Naton, Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä harjoitustoiminnassa. Suomen osallistuminen kaikkiin harjoituksiin harkitaan tapauskohtaisesti. Osallistumisharkinnassa arvioidaan, mitä lisäarvoa kukin harjoitus kansallisen puolustuksen näkökulmasta tuottaa. Lisäksi arvioidaan, että osallistuminen on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista.
Helsingissä 27.7.2016
puolustusministeri Jussi Niinistö