Kirjalliset kysymykset
Puolustusministerin vastaus kansanedustaja Markus Mustajärven/vas kirjalliseen kysymykseen KK 320/2017 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Suomen velvoitteista Natoisäntämaasopimuksen täyttämiseksi
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markus Mustajärven /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 320 vp:
Miten Suomi on varustautunut täyttämään nämä Suomen säädöskokoelmassa valtiosopimuksiin rinnastettavan isäntämaasopimukseen (Host Nation Support Memorandum of Understanding) liittyvät sitoumukset ja ovatko tukikohdat jo valmiina vastaanottamaan vieraiden valtioiden joukkoja?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa on vuodesta 2001 alkaen linjattu puolustuksen kehittämisen yhdeksi osa-alueeksi sotilaallisen avun vastaanottokyvyn varmistaminen. Vuoden 2016 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan sotilaallisen avun vastaanottokyky on tärkeä osa puolustuksen kehittämistä. Selonteon mukaan kansainvälisen avun vastaanottamisen edellyttämät toimet huomioidaan laaja-alaisesti valtionhallinnon varautumisen kehittämisessä. Suomen kyky antaa isäntämaatukea on tärkeä osa avun vastaanottokykyä sen pyytämisen mahdollistavan lainsäädännön ja puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn ohella.
Suomi otti isäntämaatuen käytännön valmiuksia kehittävän Naton kumppanuustavoitteen vuonna 2002. Se on ollut yksi Suomen ja Naton välisistä noin 60 kumppanuustavoitteesta Suomen puolustuksen kehittämiseksi. Isäntämaatukea koskeva kumppanuustavoite pitää sisällään isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (HNS MOU) ja kansallisen toimintamallin laatimisen sekä käytännön toimien harjoittelun. Tavoite on ollut käytännön työkalu selontekojen linjauksien toteuttamiseksi.
Suomi ja Nato allekirjoittivat HNS MOU:n vuonna 2014. Sen soveltamisesta sovitaan tapauskohtaisesti. HNS MOU ei ole oikeudellisesti sitova, mutta yleisön mielenkiinnon kannalta merkittävänä yhteisymmärryspöytäkirjana se julkaistiin poikkeuksellisesti kuten valtiosopimuksetkin Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa. HNS MOU ei sisällä velvoitteita rakentaa tukikohtia tai infrastruktuuria. Esimerkiksi Suomessa tapahtuvaan kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan liittyen täällä harjoittelevat joukot toimivat samoilla harjoitusalueilla ja tukikohdissa kuin Puolustusvoimat. Suomen puolustusvoimien ja muiden viranomaisten antama isäntämaatuki ulkomaisille joukoille on käytännön tasolla hyvin samanlaista kuin omien puolustusvoimien tukeminen.
Suomi on kehittänyt isäntämaatukivalmiuksia ainoastaan oman puolustuskykynsä vahvistamiseksi selontekojen linjaaman sotilaallisen avun vastaanottokyvyn lähtökohdista. Suomi päättää kaikissa oloissa itse, ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatuesta tarvitsee sopia. Kansallinen päätöksenteko avun pyytämisestä, muusta sotilaallisesta toiminnasta tai Suomessa tapahtuvan kansainvälisen sotilaallisen harjoitustoiminnan hyväksymisestä tapahtuu aina Suomen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Myös isäntämaatuesta sovitaan aina tapauskohtaisesti. Suomi päättää myös Suomessa annettavan isäntämaatuen sisällöstä aina itse kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.
Helsingissä 29. elokuuta 2017
Puolustusministeri Jussi Niinistö