Kirjalliset kysymykset
Puolustusministerin vastaus kansanedustaja Markus Mustajärven/vas kirjalliseen kysymykseen KK 25/2016 vp
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markus Mustajärven /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 25/2016 vp:
Kenelle, keneltä ja milloin aloite Yhdysvaltain kansalliskaartin yksikön laivuevierailusta tuli?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitusohjelman mukaan Suomi vahvistaa maamme puolustuskykyä ja tiivistää kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä sekä laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä.
Puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn kehittämistä, ylläpitämistä ja käyttöä. Suomi osallistuu yhteistyöhön omista lähtökohdistaan toisiaan täydentävillä foorumeilla Pohjoismaiden kesken, EU:ssa ja Natossa sekä muun monenvälisen ja kahdenvälisen yhteistyön kautta. Tiivis puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustusta ja turvallisuutta sekä normaali- että poikkeusoloissa.
Kansainvälinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö sekä nopean toiminnan joukkojen toimintaan osallistuminen ovat tärkeä osa puolustusyhteistyötä. Tämä kehityssuunta vahvistuu edelleen eurooppalaisten asevoimien suorituskyvyn ja yhteistoimintakyvyn ylläpitämisessä. Myös harjoitusten luonne on sotilaalliseen kriisinhallintaan keskittyneestä toiminnasta laajentunut asevoimien suorituskykyjen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä yhteistä käyttöä koskevaksi toiminnaksi. Suomelle osallistuminen kansainväliseen harjoitustoimintaan ja nopean toiminnan joukkoihin on tärkeä osa puolustuksen ja sen valmiuden kehittämistä. Erityisesti viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, että puolustukselta edellytetään kykyä ja valmiutta reagoida nopeasti kehittyviin ja vaikeasti ennustettaviin turvallisuusuhkiin sekä kykyä tehdä laaja-alaista yhteistyötä.
Suomi on syventänyt puolustusyhteistyötä erityisesti Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Naton kanssa. Yhteistyön syventäminen ja luottamuksellisen suhteen vahvistuminen on heijastunut harjoitustoimintaan. Harjoitusten hyötyjä on kyetty lisäämään niiden sisällön kehittymisen myötä. Pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja vastavuoroinen yhteistoiminta kehittää merkittävästi puolustuskykyä sekä samalla kaikilla tasoilla lujittaa luotuja kumppanuussuhteita ja luo edellytyksiä niiden jatkokehittämiselle.
Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan painopiste tulevina vuosina on Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Naton kanssa tehtävässä harjoitustoiminnassa. Harjoitustoiminnan päämääränä on joukkojen kansallisen valmiuden, suorituskyvyn sekä henkilöstön ja joukkojen osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen. Osallistumisen painopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa.
Yhdysvaltojen hallinto ilmoitti toukokuussa 2014 lisäävänsä miljardilla Yhdysvaltojen dollarilla Euroopassa olevien joukkojen, pääosin harjoitustoimintaan käytettäviä, resursseja. Tämän seurauksena useat euroopalaiset maat, Suomi mukaan lukien, selvittivät mahdollisuuksia koulutus- ja harjoitusyhteisyön tiivistämiseksi yhdysvaltalaisten joukkojen kanssa.
Puolustushallinto on selvittänyt syksystä 2014 alkaen yhdessä Yhdysvaltojen sotilasviranomaisten kanssa muuun muassa koulutus- ja harjoitusyhteistyöhän liittyviä yhteistyömahdollisuuksia. Harjoitusten noin kahden vuoden suunnittelusyklistä sekä puolustusvoimien toiminnan ja resurssien suunnittelusta johtuen kahdenvälisen harjoitustoiminnan tarkastelun pääpaino on alusta alkaen ollut aikaisintaan vuoden 2016 toiminnassa. Tarkastelussa on kartoitettu yhteistyömahdollisuuksia molempia osapuolia hyödyttävien mahdollisuuksien osalta.
Edellä kuvatun tarkastelun jatkumona Yhdysvallat esitti pääesikunnalle helmikuussa 2015 Yhdysvaltain ilmavoimien kansalliskaartin yksikön mahdollisuutta osallistua lentokoulutusyhteistyöhön tai laivuevierailuun Suomessa keväällä 2016. Tämän perusteella pääesikunta antoi ilmavoimille tehtävän selvittää lentokoulutusyhteistyön ja laivuevierailun toteuttamisen edellytykset. Asiassa nähtiin hyötyjä, muun muassa liittämismahdollisuus vakiintuneeseen Pohjoismaiden ilmavoimien rajat ylittävään koulutus- ja harjoituslentotoimintaan. Suomessa toteutettava harjoitustoiminta on myös erityisen hyödyllistä, koska harjoitusyhteistyötä voidaan hyödyntää laaja-alaisesti puolustusvoimien toiminnan kehittämisessä ja arvioinissa. Yhteisen suunnittelun perus-teella laivuevierailu sisällytettiin puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan suunnitelmaan vuodelle 2016. Yhdysvallat on Suomen ilmavoimien tärkein kahdenvälinen kumppani.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) käsittelivät Suomen osallistumista nopean toiminnan joukkoihin ja kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan 20.11.2015. Tämän käsittelyn perusteella puolustusministeriö päätti puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan suunnitelman hyväksymisestä 24.11.2015.
Suomen osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan harkitaan aina tapauskohtaisesti. Suomen osallistumisharkinnan kannalta on olennaista arvioida, mitä lisäarvoa kukin harjoitus kansallisen puolustuksen näkökulmasta tuottaa. Suomi on lähtenyt siitä, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos ei vaikuta harjoitustoimintaan osallistumiseen. Suomen osalta harjoitustoiminnassa lähdetään siitä tavoitteenasettelusta ja niistä lähtökohdista, joita sille on jo pitkään asetettu. ISAFin päättyessä oli joka tapauksessa varauduttu osallistumaan tiivitsyvään kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan.
Helsingissä 26 helmikuuta 2016
puolustusministeri Jussi Niinistö