Kirjalliset kysymykset
11.03.2021
Puolustusministerin vastaus kansanedustaja Markus Mustajärven/vas kirjalliseen kysymykseen KK50/2021
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Ruotsin puolustusministerin sotaisista puheistaEduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markus Mustajärven /vas näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 50/2021 vp:
Oliko Suomen hallitus etukäteen tietoinen Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin
ulostulosta,
aikovatko hallituksen vastuuministerit keskustella Hultqvistin kanssa tällaisista provokatiivisista sotapuheista ja niiden aiheuttamista seuraamuksista ja
pyrkiikö Suomen hallitus lieventämään sotilaallisia jännitteitä Pohjois-Euroopassa sen sijaan, että seuraa vierestä, kun jännitteitä halutaan tarkoituksella lisätä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon (VNS 4/2020 vp) mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeä tavoite on, että kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä estetään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. Jos turvallisuus lähialueillamme tai muualla Euroopassa olisi uhattuna, ei Suomi EU:n jäsenenä voisi olla ulkopuolinen.
Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ehkäisemiseksi ja jännitteiden
vähentämiseksi.
Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää vahvaa ja uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Puolustuskyvyn ylläpidolla ennaltaehkäistään sotilaallisen voiman käyttöä Suomea
vastaan, osoitetaan valmiutta vastata sotilaallisen voiman käyttöön tai sillä uhkaamiseen, sekä
kykyä torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Suomi osallistuu omaa puolustuskykyään vahvistavaan kansainväliseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön, joka on viime
vuosina lisääntynyt ja syventynyt.
Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani. Sotilasliittoon kuulumattomat Suomi ja
Ruotsi jakavat yhteisen arvion turvallisuusympäristön kehityksestä, mikä luo vahvan pohjan yhteistyölle. Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusyhteistyön syventämistä
Ruotsin kanssa ilman ennalta määritettyjä rajoitteita. Yhteistyö Ruotsin kanssa tähtää Itämeren
alueen turvallisuuden sekä Suomen ja Ruotsin puolustuksen vahvistamiseen. Suomen ja Ruotsin
välisessä yhteistyössä luodaan edellytykset toimia yhdessä kaikissa tilanteissa tapauskohtaisesti
tehtävien päätösten mukaisesti. Yhteisellä toiminnalla korotetaan välikohtausten ja hyökkäysten
kynnystä. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö kattaa rauhanajan, kriisiajan ja sodan ajan.
Suomen ja Ruotsin puolustushallinnot tekevät tiivistä yhteistyötä kaikilla tasoilla. Puolustusministerit tapaavat säännöllisesti. Tapaamisissa käsitellään muun muassa ajankohtaiset puolustuspoliittiset kysymykset sekä maiden rauhanajan, kriisiajan ja sodan ajan kattavaan puolustusyhteistyöhön liittyvät kysymykset. Suomen ja Ruotsin puolustushallintojen syvään yhteistyöhön
kuuluu, että julkisuudessa olleet kahdenväliseen yhteistyöhän liittyvät asiat käydään läpi myös
tarvittaessa jälkikäteen.
Suomella ei ollut ennakkotietoa Ruotsin puolustushallinnon edustajien ruotsalaisen yrityksen mediatilaisuudessa 16.2.2021 esittämistä näkemyksistä.
Helsingissä 11.3.2021
Puolustusministeri Antti Kaikkonen