Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Juha Mäenpään /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 159/2021 vp: 

toteutetaanko hankinnat kotimaista työtä tulevalla suorahankintamenettelyllä vai avoimena kilpailuna Euroopan laajuisesti, 

mihin seikkoihin hallituksen hankintapäätös perustuu ja miten valmistelussa on analysoitu hankintapäätöksen vaikutuksia työllisyyteen, huoltovarmuuteen sekä hankinnan hintaan, 

aikooko hallitus ottaa hankintapäätöksessään hankinnan hinnan lisäksi huomioon myös sen laajemmat kotimaiset työllisyysvaikutukset sekä kokonaistaloudelliset, huoltovarmuudelliset ja puolustusvalmiutta tukevat tarpeet?  

Julkiset hankinnat voidaan nähdä yhtenä elinkeinopolitiikan välineenä ja työkaluna esimerkiksi kilpailupolitiikan, koulutuspolitiikan, innovaatiopolitiikan sekä yritystukien kanssa taloudellisten, sosiaalisten tai ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla hankintalainsäädäntö kuitenkin määrittää kilpailuttamista koskevat säännöt valtion hankinnoille eikä näistä voida poiketa esim. työllisyyteen liittyvistä syistä. 

Puolustusvoimien hankintoja sääntelee, hankinnan kohteesta riippuen, joko laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016, jäljempänä hankintalaki) tai laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011, jäljempänä PUTU-laki). Molemmissa laeissa pääsääntönä on hankintojen kilpailuttaminen ja suorahankinta on poikkeus tästä pääsäännöstä. Suorahankinnan perusteet on laeissa lueteltu tyhjentävästi. Kansalaisuus, alueellinen sijainti tai työllisyys eivät ole lainmukaisia perusteita ohjata hankinta tietylle tarjoajalle tai toimijalle eikä näitä seikkoja muutenkaan saa ottaa huomioon hankintapäätöstä tehtäessä. Esimerkiksi hankintalain 2 §:n mukaan lain tavoitteena on mm. tehostaa julkisten varojen käyttöä sekä edistää yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Lain 3 §:n mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden

Puolustusvoimien kuorma-autot on vuodesta 2017 lukien hankittu Hansel Oy:n puitejärjestelyn kautta. Nykyinen puitejärjestely päättyy 30.4.2021. Ennen vuotta 2017 kuorma-autot hankittiin puolustusvoimien omina kilpailutuksina. Näitä aiempia kilpailutuksia ja hankintoja on käsitelty edeltäjäni Carl Haglundin vastauksessa kirjalliseen kysymykseen 37/2013 vp. Uusi puitejärjestely on Hansel Oy:ssä valmistelussa ja puolustusvoimat on liittynyt siihen yhdessä 11 muun valtion- ja kuntasektorin hankintayksikön kanssa.

Puolustusvoimille on suunniteltu hankittavan uuden puitejärjestelyn alla kuorma-autoja, jotka soveltuvat huollon perustehtäviin, lähinnä kuljettamaan kontteja hyödyntäen olemassa olevaa tieverkkoa. Kun hankittavat kuorma-autot ovat siviiliajoneuvoja, on niiden hankinnassa sovellettava hankintalakia. Kuorma-autojen maalaaminen puolustusvoimien väreihin sen enempää kuin niihin tehtävät muut vähäiset muutokset, kuten erikoisvalojen lisääminen ei tee niistä PUTU-lain tarkoittamia puolustustarvikkeita. Jotta kyseessä olevat kuorma-autot voitaisiin katsoa puolustustarvikkeiksi, tulisi niiden olla erityisesti suunniteltu tai sovitettu sotilaalliseen tarkoitukseen eli niiden tulisi erota rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan olennaisesti siviilikäytössä olevista kuormaautoista. 

Hansel hankintakanavana kuorma-autojen osalta on ollut puolustusvoimia hyödyttävä ratkaisu. Puolustusvoimat on mm. osallistunut Hanselin käymiin varsinaista kilpailutusta edeltäviin teknisiin vuoropuheluihin toimittajakandidaattien kanssa. Tämä on mahdollistanut puolustusvoimien tarpeiden huomioimisen osana puitejärjestelyä. Puitejärjestely, jossa kootaan yhteen valtion ja kuntasektorin eri toimijoiden tarpeet, tuo volyymietuja. Puitejärjestelyn alaiset minikilpailutukset puolestaan nopeuttavat hankinta- ja toimitusprosessia sekä mahdollistavat sen, että merkkikirjo ei kasva liiaksi. Viimeksi mainitun johdosta varusmiesten koulutus muodostuu helpommaksi.

Jaan perustellun huolenne siitä, että kotimaisen puolustusteollisuuden osaaminen ja elinkelpoisuus tulee pystyä turvaamaan myös koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Kuten tiedämme, kotimaisella puolustusteollisuudella on tärkeä rooli monien puolustusvoimille kriittisten asejärjestelmien huollossa ja ylläpidossa sekä tätä kautta myös keskeinen rooli sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisessa. Tämä käy ilmi mm. vuonna 2016 annetusta valtioneuvoston periaatepäätöksestä Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta. Periaatepäätös listaa ne kansallisen puolustuksen kannalta kriittiset suorituskykyalueet sekä merkitykselliset teknologia-alueet, joiden osalta Suomessa on säilyttävä tarvittava teknologinen osaaminen, järjestelmien elinjakson hallinta, tuotanto, tutkimus ja kehitys, suunnittelu, integraatio- huolto-, ylläpitosekä vauriokorjauskyky kaikissa oloissa. Kun koronapandemian pitkittyminen ja sen aiheuttama talouden laskukausi on omiaan vaarantamaan kotimaisen puolustusteollisuuden kykyä ylläpitää em. osaamista, antoi puolustusministeriö jo huhtikuussa 2020 Pääesikunnalle ohjauskirjeen siitä mihin toimiin puolustusvoimien tulee ryhtyä Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen pohjan turvaamiseksi korona-epidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa ja niiden jälkeen.

Ohjauskirje koskee PUTU-lain soveltamisalaan kuuluvia hankintoja ja huoltovarmuuden huomioimista niissä.

Siviilikuorma-autojen lisäksi Sisu-Auto Oy valmistaa nimenomaan sotilaalliseen tarkoitukseen suunniteltuja GTP 4x4 ajoneuvoja. Puolustusvoimat on hankkinut näitä ajoneuvoja kuusi kappaletta testauskäyttöön. Kokeilujakson, joka käynnistyi helmikuussa 2021 ja päättyy heinäkuussa 2022, jälkeen voidaan tehdä arvio GTP 4x4 ajoneuvojen soveltuvuudesta kriisinhallinta- ja kotimaankäyttöön. 

Helsingissä 9.4.2021 

Puolustusministeri Antti Kaikkonen