Haku

Kirjalliset kysymykset

30.04.2021 13:54

Puolustusministerin vastaus kansanedustaja Hanna Holopaisen/vihr kirjalliseen kysymykseen KK 211/2021 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen lennonvarmistuksen FinEst-hankkeen tilanteesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Holopaisen /vihr näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 211/2021 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen Puolustusvoimien kansalliset intressit, kuten luottamuksellisen operatiivisen tiedon turvaamisen, mm. Ilmavoimien lentojen osalta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomen integroitu siviili- ja sotilasilmailun yhteinen lennonvarmistusjärjestelmä sisältää yhteiset lennonjohtorakenteet, yhteistoimintalentoasemia, tietojärjestelmiä ja henkilöstöä. Integroitu järjestelmämme on kansallinen vahvuusalue, jolla hyödynnetään turvallisesti ja taloudellisesti yhteinen infrastruktuuri ilman valtiontaloudelle raskaaksi muodostuvia päällekkäisiä lennonvarmistusjärjestelmiä.

Euroopan unionin yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa (Single European Sky, SES) koskevalla sääntelyllä pyritään parantamaan ilmaliikenteen hallinnan yleistä suorituskykyä. Suomen ilmatila on osa pohjoiseurooppalaista toiminnallista ilmatilan lohkoa (North European Functional Airspace Block, NEFAB). NEFAB on perustettu valtiosopimuksella (SopS 94/2012) yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan asetuksen (EY) N:o 1070/2009 nojalla. NEFAB-sopimuksen yhtenä tavoitteena on edistää rajat ylittävän lennonvarmistuspalvelun antamista sekä sotilas- ja siviilitoimijoiden yhteistoimintaa sopimusvaltioiden välillä.

FinEst-hankkeessa pyritään luomaan valmiudet tarjota rajat ylittäviä lennonvarmistuspalveluja Suomen ja Viron välillä. Hanke on SES-sääntelyn ja NEFAB-sopimuksen mukainen ja olisi toteutuessaan edelläkävijä rajat ylittävälle palveluntarjonnalle koko maailmassa. Hankkeen tavoitteena on parantaa lennonvarmistuspalveluiden kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta. Lisäksi järjestelmien yhtenäistäminen mahdollistaisi koulutus-, tukipalvelu- ja teknisen yhteistyön sekä lentoturvallisuuden lisäämisen Suomenlahdella.

Valtioneuvostossa on valmisteltu Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n FinEst-hanketta jo vuodesta 2016 alkaen. Valmisteluun ovat osallistuneet hankkeen toimialasta vastaava liikenne- ja viestintäministeriö, sekä aluevalvontaan ja sotilasilmailuun kohdistuvien vaikutusten osalta puolustusministeriö.

Euroopan ilmatilan yhdistämiseen liittyvistä aloitteista huolimatta Suomen on edelleen säilytettävä puolustuspoliittisista syistä kontrolli omasta ilmatilastamme ja varmistettava aluevalvonnan ja oman sotilasilmailumme edellytykset sekä säilytettävä edellä mainittuihin päätäntävalta viimekädessä kotimaassa. Hallituksen näkökulmasta integrointi ja yhteistyö yli kansallisten rajojen on mahdollista toteuttaa reunaehdoilla, joiden myötä varmistetaan Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttaminen, aluevalvontaviranomaisen toiminta ja lentoturvallisuus. Näihin tekijöihin liittyen puolustusministeriö asetti hankkeelle vuonna 2016 reunaehtoja, jotka eivät toistaiseksi saatujen tietojen perusteella vielä täyty.

Kansanedustajan kysymä turvaluokiteltujen tietojen jakaminen tulee toteuttaa siten, että Puolustusvoimilla on jatkossakin päätäntävalta siitä, mitä tietoa sen operatiivisesta lentotoiminnasta voidaan jakaa Suomen rajojen ulkopuolelle.

Puolustusministeriö jatkaa keskusteluja liikenne- ja viestintäministeriön sekä Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n kanssa siitä, miten reunaehdot voidaan toteuttaa.

Edellä mainituilla keinoilla hallitus varmistaa FinEst-hankkeen tietoturvallisuuden, ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset sekä yleisen tarkoituksenmukaisuuden ennen kuin se hyväksytään
toimeenpantavaksi.

Helsingissä 30.4.2021

Puolustusministeri Antti Kaikkonen

Palaa otsikoihin