Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, puhe Ilmavoimien Viestikoulun Erikoisluokkarakennuksen vihkimistilaisuudessa Tikkakoskella

Herra ilmavoimien komentaja, arvoisa Ilmavoimien Viestikoulun johtaja, kutsuvieraat, hyvät naiset ja miehet. Ilmavoimien Viestikoulun henkilökunta ja oppilaat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat. Minulla on ilo ja kunnia osallistua tilaisuuteen, missä vihitään käyttöön sotilaallisten erikoistietojen ja -taitojen opetukseen tarkoitettu erikoisluokkarakennus sekä elektronisen sodankäynnin koulutuskeskus.

Erityisellä tyytyväisyydellä puolustusministeriöstä katsoen voidaan todeta, että tämä hanke on toteutettu aivan erinomaisesti - projekti on pysynyt aikataulussa ja budjetissaan. Haluankin heti aluksi kiittää kaikkia tähän hankkeeseen osallistuneita tehokkaasta työstä ja onnistuneesta lopputuloksesta.

Laadukas ja ajanmukainen materiaali on joukkojen toimintakyvyn keskeinen edellytys, mutta osaava ja hyvin koulutettu henkilöstö on kuitenkin kiistatta tärkein ja arvokkain osa koko puolustusjärjestelmäämme. Tämän vuoksi kouluttajahenkilöstölle asetetaan erityisvaatimuksia. Kouluttajien pitää hallita asiansa sekä vielä kyetä siirtämään tietonsa ja taitonsa koulutettavilleen ja motivoimaan heitä käyttämään varustuksensa kaikkia ominaisuuksia. Ilmavoimien Viestikoulun naisten ja miesten koulutusosaaminen on niin korkeatasoista, että paitsi ilmavoimien omaa, myös koko puolustusvoimien yhteistä erikoiskoulutusta on voitu keskittää tänne Tikkakoskelle. Voin varauksetta todeta, että sekä ilmavoimat että koulun oma henkilöstö voi syystäkin olla ylpeä siitä maineesta, mikä tällä varuskunnan mäellä on vuosien aikana luotu.

Kuten totesin ilmavoimien vuosipäivänä 5.3.2004 Luonetjärven varuskunnassa vieraillessani, Ilmavoimien Viestikoulun nimi ei ilmennä kattavasti sitä laajaa ja vaativaa tehtäväkirjoa, mikä puolustushaarakoulun vastuulle on annettu. Nimi- ja perinnekysymyksiä pohditaan parhaillaan ilmavoimien ja pääesikunnan kesken ja uskon, että tässäkin päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään hyvään ratkaisuun.

Tässä yhteydessä haluan myös tuoda esille Kauhavan Ilmasotakoulua koskevat kaavailut; ilmavoimien alkeislentokoulutuksen siirtyminen Kauhavalta Tikkakoskelle on osa sitä kokonaisuutta, mikä osaltaan parantaa Kauhavan edellytyksiä osallistua kansainväliseen koulutustoimintaan. Eurooppa tutkii parastaikaa yhteisen harjoituskoneen ja sen koulutusjärjestelmän hankintaa ja mikäli tämä onnistuu, yhteiseurooppalaiselle harjoituskonekoulutukselle on selkeä tarve. Kauhavan lentotukikohta voisi toimia tulevaisuudessa yhtenä näistä eurooppalaisista lentokoulutuskeskuksista. Käymme jo tänä päivänä kahdenvälisiä neuvotteluja eräiden maiden kanssa Kauhavan Hawk-lentotuntikapasiteetin hyödyntämiseksi myös muiden Eurooppalaisten valtioiden lentokoulutukseen.

Hyvät kuulijat,

Hallitus viimeistelee parhaillaan turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Uutinen ja yllätys ei liene, että ne peruskivet, joille puolustuksemme perusta on rakennettu, ovat edelleenkin tukevat. Puolustusratkaisumme perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja aluepuolustukseen, ja koko maan puolustamiseen.

Uskottava puolustus ei kuitenkaan ole uskottava, ellei sen selkänojana ole hyvin koulutettu joukko, jolla on käytettävissään tehtävänsä edellyttämät välineet ja varusteet. Puolustushallinto pitää resurssipolitiikallaan huolen siitä, että joukkojen varustus on suorituskykyistä ja ajanmukaista. Tähän tarkoitukseen käytämmekin noin kolmanneksen vuotuisista puolustusbudjeteista. Kustannustehokas koulutusjärjestelmä ja puolustusratkaisu mahdollistaa kansainvälisestikin huomattavan suuren budjettiosuuden kohdentamisen siihen, että joukoillamme on moderni ja suorituskykyinen varustus.

Hyvät naiset ja herrat,

Vaikka tänään vihittävässä erikoisluokkarakennuksessa annettava koulutus keskittyy pääasiallisesti kansallisen puolustuskykymme kehittämiseen, nykymaailmassa menestyminen edellyttää sekä kansallista että kansainvälistä verkottumista ja yhteistyötä.

Euroopan unioni rakentaa parastaikaa omaa puolustusulottuvuuttaan ja kriisinhallintakykyään, minkä oleellisina osina on erityisosaamisen, kuten esimerkiksi viesti- ja johtamisjärjestelmien, sekä nopean toiminnan kyvyn kehittäminen. Unionin jäsenmaiden voimavarojen järkevä käyttö on toteutettavissa ainoastaan silloin, kun jäsenmaat pitävät huolen siitä, että yhteensopivuutta vähentäviä kansallisia ratkaisuja ei tehdä.

Kansallinen puolustuskyky ja kansainvälinen yhteistyö ja verkottuminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan päinvastoin: Mitä kustannustehokkaammin me kykenemme hyödyntämään eurooppalaisessa kriisinhallinnassa yleisesti käytettäviä järjestelmiä ja menetelmiä kansallisessa puolustuksessamme, sitä uskottavampia olemme myös kansainvälisesti.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ottaa kantaa myös puolustusvoimien organisaation uudistamiseen. Suurimmat kehittämistarpeet ovat maavoimien organisaatiossa, mistä keskeisenä esimerkkinä on maavoimien puolustushaaraesikunnan perustaminen samankaltaiseksi, kuin mitä ilma- ja merivoimilla on jo historiallisesti ollut.

Organisaatiouudistuksen eräänä päätavoitteena on yhtäältä ollut kehittää kaikkien puolustushaarojen aitoa yhteistoimintakykyä, eli niin sanottua "joint"-kykyä ja toisaalta suunnata Pääesikunnan toimintaa siten, että se palvelisi puolustusvoimain komentajaa nykyistäkin tehokkaammin hänen johtaessaan kaikkia puolustushaaroja.

Se, että Ilmavoimien Viestikoulu puolustushaarakouluna saa lisää ilmavoimien omia koulutustehtäviä ja osallistuu myös koko puolustusvoimien erikoiskoulutukseen, ei suoranaisesti liity organisaatiouudistuksen ydinkohtiin. On kuitenkin korostettava sitä, että Ilmavoimien Viestikoululla annettava elektronisen sodankäynnin erikoiskoulutus on osa koko puolustusvoimien koulutusta - ei siis ainoastaan ilmavoimien omaa koulutusta. Tänä päivänä kaikkien puolustushaarojen yhteistyötä monella tasolla, kuten esimerkiksi erikoisalojen koulutuksessa, on tarve kehittää. Aitoa kriisiajan yhteistoimintakykyä ei kyetä luomaan sellaista tilannetta varten missä sitä mahdollisesti koeteltaisiin ilman kentällä tapahtuvaa päivittäistä yhteistyötä koulutuksen ja harjoitusten tiimoilla.

Alueellinen puolustus ja rauhan ajan koulutustoimintojen keskittäminen eivät suinkaan ole toisiaan poissulkevia seikkoja. On toki ymmärrettävää, että mahdollisesti supistettavien toimintojen paikkakunnilla saattaa syntyä huoli siitä, että tämä heikentäisi alueen puolustusta. Tässä yhteydessä sanon selkokielellä, että näin ei ole. Mikäli rauhan aikana tulosten tehokkuuden ja veronmaksajien kannalta nähdään järkeväksi keskittää koulutusta, tämä merkitsee vain sitä, että tosi paikan tullen kaikkia alueita voidaan puolustaa tehokkaammin.

Organisaatio- ja tehtävämuutosten tarkoituksena on parantaa alueellisen puolustuksemme kykyä.

Operatiiviset joukot, eli koko valtakunnan alueella toimivat suorituskykyisimmät sodan ajan joukot, eivät kykene toimimaan tehokkaasti ilman niitä tukevia, tehokkaita alueellisia joukkoja. Puolustusvoimien organisaatiota kehitetään jatkossa niin, että niin sanottujen maakuntajoukkojen koulutusta ja toimintaedellytyksiä parannetaan. Vaikka jollain paikkakunnalla ei olekaan varuskuntaa tai koulutuskeskusta, maakuntajoukkojen toiminnalla tuetaan ja varmistetaan operatiivisten joukkojen toimintakykyä silläkin alueella.

Tärkeää on myös se, että puolustusvoimat näkyy ja - kuten ilmavoimien erikoispiirteenä voidaan sanoa - kuuluu koko maassamme. Maakuntajoukot ovat osa puolustusvoimien sodan ajan joukkorakennetta ja niiden avulla saamme myös kanavoiduksi suomalaisten poikkeuksellisen korkeaa puolustustahtoa ja toimintakykyä osaksi jokaisen kaupungin ja kylän jokapäiväistä valmiustoimintaa. Maakuntajoukkojen tarkoituksena ei ole omia tehtäviä muilta viranomaisilta, mutta organisaatioiden yhteistyötä kehittämällä näiden joukkojen vapaaehtoiset ovat käyttökelpoisia virka-apupohjalta myös rauhan ajan suuronnettomuus- ja katastrofitilanteiden seurausten lieventämiseen muita viranomaisia tukien.

Hyvät kuulijat,

Kansallinen puolustuskykymme ja kansainvälinen kriisinhallintakykymme ovat korkeatasoiset. Uskottavuus edellyttää sitä, että emme pysähdy paikoillemme. Ilmavoimien Viestikoulussa tänään vihittävä erikoisluokkarakennus on yksi käytännön esimerkki siitä, että tieto ja taito yhdistettynä ajanmukaiseen välineeseen on paras tapa pitää huoli siitä, että puolustushallinto käyttää kustannustehokkaasti sille annettuja resursseja. Tämän vuoksi koulutus ansaitseekin modernin ympäristön tehtävänsä toteuttamiseksi.

Hyvät naiset ja herrat,

Toivotan teille kaikille ja erityisesti Ilmavoimien Viestikoululle onnea ja menestystä vaativassa ja vastuullisessa tehtävässänne.

Pitäkää lippu korkealla!

Palaa otsikoihin