Suomalaisten turvallisuustahto on kansallisen turvallisuuden perusta

Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, suurvaltakilpailun kiristyminen ja teknologian kasvava merkitys turvallisuudessa ovat siirtäneet turvallisuuspolitiikan yhä vahvemmin osaksi kansalaisten arkea. Tässä ajassa kansalaisten luottamus, maanpuolustustahto ja käsitykset turvallisuudesta eivät ole vain mielipidekysymyksiä, vaan keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan joulukuussa 2025 julkaisema laaja tutkimus suomalaisten mielipiteistä maanpuolustuksesta, turvallisuudesta ja turvallisuuspolitiikasta antaa tilanteesta poikkeuksellisen rohkaisevan kuvan. Sen keskeinen viesti on selvä: suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen erittäin vahva. Valtaosa suomalaisista katsoo, että maata on puolustettava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka lopputulos olisi epävarma. Tämä kertoo syvästä vastuuntunnosta, historiallisesta jatkuvuudesta ja yhteiskunnallisesta yhtenäisyydestä.

Maanpuolustustahto ei synny tyhjästä. Se rakentuu luottamuksesta yhteiskuntaan, kokemuksesta oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta sekä vahvasta kansallisesta identiteetistä. Suomessa nämä tekijät ovat perinteisesti olleet vahvoja, ja tutkimuksen tulokset osoittavat niiden kantavan myös muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Samalla suomalaisten luottamus maan puolustuskykyyn on korkealla tasolla. Puolustusvoimien suorituskykyyn luotetaan laajasti, ja Suomen Nato-jäsenyys nähdään turvallisuutta vahvistavana ratkaisuna. Kansalaiset ymmärtävät, että Suomen puolustus rakentuu sekä vahvasta kansallisesta puolustuksesta että kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä kertoo turvallisuuspoliittisen keskustelun kypsyydestä ja kansalaisten realistisesta tilannekuvasta.

Luottamus viranomaisiin ja yhteiskunnan instituutioihin on tutkimuksen mukaan edelleen erittäin korkealla tasolla. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten luottamus turvallisuusviranomaisiin, puolustusvoimiin ja valtion johtoon on poikkeuksellisen vahvaa. Tämä on merkittävä strateginen voimavara. Luottamus vahvistaa yhteiskunnan toimintakykyä kriiseissä, vähentää haavoittuvuutta informaatiovaikuttamiselle ja tukee kansallista yhtenäisyyttä.

Myös suomalaisten kiinnostus turvallisuuspolitiikkaa kohtaan on kasvanut. Kansalaiset seuraavat aktiivisesti turvallisuusympäristön muutoksia ja haluavat ymmärtää niitä. Turvallisuudesta on tullut entistä keskeisempi osa yhteiskunnallista keskustelua. Tämä vahvistaa demokratiaa ja tukee turvallisuuspoliittisten ratkaisujen legitimiteettiä.

Vaikka tulokset ovat monin tavoin myönteisiä, ne sisältävät myös tärkeän viestin tulevaisuuteen. Turvallisuus ei ole pysyvä tila, vaan jatkuva prosessi. Kansalaisten luottamusta on vaalittava, turvallisuusosaamista vahvistettava ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä ylläpidettävä. Turvallisuus syntyy viime kädessä yhteisestä tahdosta kantaa vastuuta yhteiskunnasta ja toisistamme.

Suomen turvallisuuden perusta on vahva, koska se rakentuu kansalaisten luottamukselle, osaamiselle ja sitoutumiselle. Juuri tämä tekee suomalaisesta yhteiskunnasta kriisinkestävän ja toimintakykyisen myös epävarmassa maailmassa. Kansalaisten vahva turvallisuustahto ei ole vain mielipidekyselyjen tulos, vaan keskeinen osa Suomen kansallista turvallisuutta nyt ja tulevaisuudessa.

Jarno Limnell

MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja