Puolustusministeri Häkkänen: Suomi ylittää Naton laajempien puolustusta ja turvallisuutta tukevien menojen 1,5 %:n tavoitteen vuonna 2026
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut, että Naton 1,5 prosentin puolustusmenotavoitteeseen raportoidaan Suomen osalta lakisääteisiä valmiuden ja varautumisen tehtäviä tai sellaisia maanpuolustukselle välttämättömiä suorituskykyjä, joiden ylläpito ja kehittäminen ovat muiden hallinnonalojen kuin puolustusministeriön vastuulla. Vuonna 2026 toteutuvat kustannukset ovat 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli selvästi Naton tavoitetta korkeammalla tasolla.
”Kokonaismaanpuolustus on olennainen osa Suomen puolustuksen kokonaisuutta. Suomi on perinteisesti pitänyt hyvää huolta siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyydestä, ja olemme tätä entisestään vahvistaneet. Naton tavoitteen ylittyminen jo kuluvana eli ensimmäisenä raportointivuonna kuvastaa sitä, että Suomi ottaa kokonaismaanpuolustuksen vakavasti”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Kesän 2025 Naton huippukokouksessa Haagissa vahvistettiin liittokunnan uudeksi puolustusmenositoumukseksi viisi prosenttia kunkin jäsenmaan bruttokansantuotteesta. Uusi tavoitetaso jakautuu varsinaisiin puolustusmenoihin (3,5 %) sekä laajemmin yhteiskunnan turvallisuutta vahvistaviin menoihin (1,5 %). Uusi tavoitetaso tulee saavuttaa jäsenmaissa vuoteen 2035 mennessä.
Varsinaisiin 3,5 % tavoitteen mukaisiin puolustusmenoihin lasketaan Naton määritelmien mukaan valtion puolustusbudjetti eli puolustusministeriön hallinnonalan menot, osa Rajavartiolaitoksen menoista, ulkoministeriön osuus sotilaallisesta kriisinhallinnasta sekä puolustushallinnon eläkemaksut.
”Laajempiin puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviin 1,5 % menoihin luetaan muun muassa operatiivisten suunnitelmien toimeenpanon mahdollistamiseen, puolustusteollisen pohjan vahvistamiseen, puolustusalan innovaatioiden edistämiseen, siviilivalmiuden ja kriisinkestävyyden turvaamiseen sekä Ukrainan tukemiseen liittyviä menoja. Näitä kaikkia olemme Orpon hallituksessa määrätietoisesti edistäneet. Emme kuitenkaan ole kaikkien tarpeiden osalta maalissa, vaan työtä kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi on edelleen jatkettava”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.
Raportoinnin taustalla on puolustusministeriön johtama poikkihallinnollinen valmistelu. Puolustusministeriö vastaa Suomessa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta.
Naton määritelmän mukaisen 1,5 %:n tavoitteen ylittämisellä ei ole vaikutusta varsinaisia puolustusmenoja koskevan 3,5 %:n tavoitteen saavuttamiseen.
Lisätietoja puolustusministeriössä antavat erityisasiantuntija Petri Vähäkangas, puh. 0295 140 218 ja yksikön johtaja Markku Viitasaari, puh. 0295 140 330.
Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt: erityisavustaja Dani Niskanen, puh. 041 544 4967.