Puolustusministeri Antti Häkkäsen puheenvuoro eduskunnassa ydinenergia- ja rikoslain muuttamista koskevassa lähetekeskustelussa 29.4.2026

Vastauksena turvallisuusympäristön heikentymiseen ja jatkona Suomen Nato-integraatiolle hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ydinenergia- ja rikoslain muuttamisesta.

Arvoisa puhemies

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi ydinräjähteet kieltävä voimassa olevan ydinenergialain 4 §. Pykälän kumoamisen jälkeen ydinräjähteiden kieltoa koskeva sääntely perustuisi jatkossa rikoslakiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin. Esitetyt muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Rikoslain 34 luvun 6 §:n ydinräjähderikosta koskevaan pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin poikkeuksesta ydinräjähderikokseen. Jatkossa ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen taikka hallussapito Suomessa olisivat sallittuja, jos toiminta liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.

Ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen sekä tutkimustoiminnan harjoittaminen ydinräjähteen valmistamista varten säilyisivät kaikissa tilanteissa Suomessa kriminalisoituna ydinräjähderikoksena. Lisäksi terroristisessa tarkoituksessa tehty ydinräjähderikos pysyisi edelleen nykyiseen tapaan kriminalisoituna.

Esityksellä ei luoda uusia päätöksentekojärjestelmiä, vaan Suomen kanta muodostetaan ja päätöksenteko ydinräjähteitä koskien tehdään valtiosäännön mukaisesti. Eduskunnalle annetaan jatkossakin tietoa Suomen sotilaallisesta puolustamisesta, Naton yhteisestä puolustuksesta ja puolustusyhteistyöstä sekä niihin mahdollisesti liittyvistä ydinräjähteitä koskevista asioista.

Kansallinen lainsäädäntömme säätää ydinräjähteiden täyskiellosta ilman poikkeuksia. Suomen ydinräjähteiden kieltoa koskeva ydinenergialain 4 § on säädetty 1980-luvun loppupuolella, lähes 40 vuotta sitten. Maailmanpoliittinen tilanne oli kiellon säätämisen aikaan hyvin toisenlainen kuin mitä se on nykyään. Suomi oli sotilaallisesti liittoutumaton.

Voimassa oleva lainsäädäntömme ei vastaa niihin tarpeisiin, joita Suomella Naton jäsenenä on. Muutoksilla parannetaan Suomen sotilaallista puolustamista sekä Naton pelotteen ja yhteisen puolustuksen täysimääräistä hyödyntämistä. Esityksellä vahvistetaan pelotetta ja ennaltaehkäistään sotilaallisen voiman käyttöä Suomea ja liittokuntaa vastaan. Lainsäädäntömuutoksilla Suomen osallistuminen Naton ydinpelotteeseen saatettaisiin vastaavalle tasolle Suomen läheisimpien kumppaneiden kanssa.

Naton olemassaolon tarkoitus on aina ollut estää ennalta turvallisuusvajeen muodostuminen ja sodan puhkeaminen. Tämä tapahtuu luomalla mahdollisimman vahva pelote, jonka viimeinen tae on ydinaseet. Tämä oli merkittävin syy sille, että Suomi päätyi hakemaan Naton jäsenyyttä koko poliittisen kentän voimin neljä vuotta sitten.

Mikäli pelote pettää, Nato on varautunut puolustamaan jäseniään. Natolla on siihen tarkoitettu koneisto eli suunnitelmat, rakenteet ja prosessit. Kuitenkin - jos pelote pettää - kovimman hinnan maksavat etulinjan maat ml. Suomi. Tämän vuoksi mahdollisimman vahva pelote on Suomelle elintärkeää.

Kyse on Suomen, suomalaisten ja liittolaistemme turvallisuuden takaamisesta toimintaympäristössä, joka on vaarallisempi kuin koskaan kylmän sodan jälkeen.  Jokainen julkituotu rajoite heikentää pelotteen uskottavuutta ja auttaa vastustajaa suunnittelemaan ja mitoittamaan toimensa liittokunnan heikkoihin kohtiin. Pahimmassa tapauksessa se houkuttelee testaamaan liittokunnan yhtenäisyyttä.

Naton ydinpelotteeseen täysimääräisesti osallistuminen ei ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa, kuten ei muidenkaan liittolaisten kohdalla. Suomi jatkaa aktiivisesti kansainvälisen asevalvontapolitiikan edistämistä ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä sekä kansallisesti että osana liittokuntaa.

Vastauksena turvallisuusympäristön muutokseen Nato on viimeaikaisissa huippukokouksissaan ilmaissut ryhtyvänsä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen ydinpelotteen uskottavuuden, tehokkuuden ja turvallisuuden. Nato jatkaa ydinpelotekykyjen modernisointia ja suunnittelun päivittämistä lisätäkseen liittokunnan ydinasejoukkojen joustavuutta ja mukautumiskykyä täyden poliittisen kontrollin säilyessä.

Naton perusperiaatteena on, että liittokunnan turvallisuus on jakamaton. Tämä tarkoittaa sitä, että pelotteen ja puolustuksen riskit, vastuut ja hyödyt jakaantuvat kaikkien liittolaisten kesken. Naton ydinpelotteen kannalta on välttämätöntä varmistaa, että liittolaiset – myös ne, jotka eivät suoraan kontribuoi suorituskyvyillä ydinpelotteen taakanjakoon – ovat siinä osallisina. Tällä osoitetaan liittokunnan yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä.

Suomen kansallisen lainsäädännön tulee mahdollistaa liittokunnan yhteisen puolustuksen suunnittelu, ylläpito, kehittäminen ja tarvittaessa täysimääräinen toimeenpano.

Naton ydinpelotetta koskevat päätökset, kuten muutkin päätökset liittokunnassa, tehdään konsensuksella. Suomi muodostaa jatkossakin itsenäisesti kantansa kaikkiin ydinpelotetta koskeviin kysymyksiin.

Emme halua helpottaa Venäjän suunnittelua Natoa vastaan sitomalla omat kätemme. Päinvastoin. Haluamme mahdollisimman vahvan Naton jäsenmailleen tuottaman suojan Suomen ja suomalaisten turvaksi. Lainsäädäntömuutos on välttämätön Suomen turvallisuudelle.