Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe valtakunnallisten maanpuolustuskurssien 65-vuotisjuhlassa
Puolustusministeri Antti Häkkänen toi valtiojohdon tervehdyksen valtakunnallisten maanpuolustuskurssien 65-vuotisjuhlatilaisuuteen 17. huhtikuuta 2026.
Hyvä juhlayleisö, hyvät naiset ja herrat.
Onnittelen valtakunnallisia maanpuolustuskursseja kurssitoiminnan 65-vuotisen taipaleen johdosta.
Käsittelen tässä valtiojohdon tervehdyksessä meihin konkreettisesti vaikuttavaa muuttunutta turvallisuusympäristöä ja sen vaikutuksia Suomen turvallisuudelle. Aloitan kuitenkin viimeaikaisista turvallisuuteemme vaikuttavista tapahtumista.
Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäaikaisesti. Ympärillämme meneillään oleva muutos on todennäköisesti laaja-alaisempaa kuin tässä ajassa ymmärrämme.
Vuonna 2024 julkaistun puolustusselonteon mukaan kiihtyvä strateginen kilpailu ja demokratioiden ja autoritääristen valtioiden välinen globaali vastakkainasettelu ovat johtamassa monenkeskisen yhteistyön sirpaloitumiseen.
Erityisesti Yhdysvallat ja Kiina ovat jo pitkään rakentaneet jalansijoja globaalin vaikutusvaltansa kasvattamiseksi.
Merkittävimmin Euroopan turvallisuusympäristöön vaikuttanut tekijä on luonnollisesti Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan.
Viime aikoina sota on konkreettisesti siirtynyt lähialueillemme. Ukraina on toistuvasti kyennyt iskemään Venäjän kriittiseen infrastruktuuriin Suomen lähialueilla ja Pietarissa. Sotaa ei enää käydä ainoastaan Ukrainassa vaan Ukraina on pieneltä osin onnistunut siirtämään taisteluja Venäjän alueelle.
Samaan aikaan Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut myllerryksessä. Vaikka Yhdysvallat on kuitenkin useasti vahvistanut sitoutumisestaan Naton pelotteeseen, ovat muutosten heijastevaikutukset ulottuneet Pohjolaan saakka.
Kuten valtioneuvoston puolustusselonteossa todetaan, Yhdysvaltojen kulloisenkin hallinnon sitoutumisen aste monenkeskiseen yhteistyöhön heijastuu myös transatlanttiseen yhteistyöhön.
Samalla Yhdysvallat odottaa Euroopalta merkittävästi laajempaa vastuunkantoa oman maanosamme turvallisuudesta.
Tämä ns. taakansiirto Euroopalle kuulostaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä varsin loogiselta. Omasta turvallisuudesta on parasta huolehtia mahdollisimman itsenäisesti. Suomelle on tärkeää, että muutos tehdään hallitusti.
Kun taakansiirtoa tarkastellaan viimeaikaisten tapahtumien näkökulmasta, voidaan havaita Euroopan valtioiden merkittävä panos.
Olipa kyseessä Puolan ilmatilassa torjutut Venäjän droonit, Itämerellä meneillään oleva Naton Baltic Sentry -operaatio tai melkeinpä mikä tahansa alueellinen operaatio Euroopassa, allokoivat Euroopan valtiot näihin merkittävästi suorituskykyjä.
Vaikka taakanjakoa on tapahtunut, tarvitsee Euroopan kova turvallisuus ja puolustus vielä vuosikymmeniä Yhdysvaltojen tukea. Sitä ei ole mahdollista korvata lyhyellä aikajänteellä. Yhdysvalloilla johtavana globaalina suurvaltana on ainutlaatuinen kyky tuottaa huomattava määrä joukkoja ja huippuluokan suorituskykyjä Eurooppaan.
Toinen merkittävä tekijä on, että vaikka siirrämme puolustuksen vastuuta Yhdysvalloilta Eurooppaan, meidän pitää huolehtia, että suhteemme Yhdysvaltoihin säilyy vahvana.
Euroopassa monet ruususen unta nukkuneet valtiot heräsivät neljä vuotta sitten Venäjän uhkaan, ja aloittivat pikaisesti toimet oman turvallisuutensa vahvistamiseksi.
Taustalla on arvio, jonka mukaan Venäjä on tulevaisuudessa merkittävin turvallisuusuhka Euroopalle.
Nato on luonnollisesti euroatlanttisen alueen tärkein puolustusratkaisu. Viime vuosina useat eurooppalaiset valtiot ovat tiivistäneet myös kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötään.
Kaikki ovat tunnistaneet, että Venäjän uhkaan vastaaminen edellyttää kansallisten voimavarojen lisäksi yhteistyötä.
Suomi on tehnyt merkittäviä päätöksiä turvallisuutemme lujittamiseksi. Näistä merkittävin oli luonnollisesti Nato-jäsenyytemme.
Olemme osa Naton pelotetta ja puolustusta. Samalla meille on avautunut aikaisempaa parempi ymmärrys Naton pelotteeseen ja puolustukseen. Tämä näkymä eroaa merkittävästi kumppanuusaikakauden näkymään.
En puolustusministerinä halua olla pelkkä negatiivisten viestien tuoja. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että varautumisen aika on juuri nyt.
Suomi on sijaintinsa johdosta Euroopan ja euroatlanttisen alueen turvallisuuden etuvartiossa.
Hyvät kuulijat
saamme päivittäin lukea mitä erilaisimmista turvallisuusympäristöömme vaikuttavista tapahtumista.
Viikoittain kohtaamme spekulointia suurvaltojen kannanotoista erilaisiin globaaleihin ilmiöihin. Valitettavan usein nämä johtavat julkisuudessa hätäisiin johtopäätelmiin ja spekulatiivisiin skenaarioihin. Näkökulmasta riippuen, valitettavan usein tai säännöllisesti, nämä kannanotot vaikuttavat unohtuvan jo seuraavalla viikolla.
Viimeisen vuoden aikana on pyritty neuvottelemaan rauhaa mm. Ukrainan ja Venäjän väliseen sotaan sekä Lähi-itään. Myös hartaasti toivotuilla rauhansopimuksilla on arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia Suomelle.
Viime vuosien aikana mieliimme ovat syöpyneet hybridivaikuttamisen piirteitä sisältävät merenpohjaan sijoitetun kriittisen infrastruktuurin rikkoutumiset Suomenlahdella.
Pääsiäisen aikana Suomeen harhautui muutamia drooneja. Todennäköisesti Ukrainan Venäjälle suunnanneet droonit saivat paljon huomiota. Kolme maahan iskeytynyttä droonia käynnistivät useita viikkoja kestäneen julkisen keskustelun normaaliolojen aluevalvonnasta ja sen suorituskyvyistä.
Mielestäni aluevalvontaviranomaiset toimivat tilanteessa oikein.
Suomen turvallisuutta eivät muutamat harhautuneet lennokit tai hybridivaikuttamisen piirteitä omaavat kaapelien katkeamiset horjuta.
Tapahtumat kuitenkin konkretisoivat haasteen, jonka kanssa kaikki valtiot painiskelevat. Miten suojata mahdollisimman tehokkaasti normaalioloissa yhteiskuntamme mitä erilaisimmilta meihin kohdistuvilta tilanteilta ulottuen kyber- ja informaatiovaikuttamiselta aina muihin laaja-alaisiin uhkiin?
Mina damer och herrar,
Allt ovanstående har under senare år betonat behovet av tillförlitlig information och bedömningar på strategisk nivå från individer och medborgare som arbetar med samhällets övergripande säkerhet.
Dessa produceras åt oss av forskningsinstitut och experter som specialiserar sig på hård säkerhet. Regeringen har också en roll att spela i att tillhandahålla tillförlitlig information till medborgarna.
Idag finns det ett behov av tillförlitliga säkerhetspolitiska bedömningar. Jag är övertygad om att den nationella försvarskursen har varit och kommer att fortsätta vara ett utmärkt verktyg för att ge säkerhetspolitiska bedömningar under dess existens.
Att sätta saker i perspektiv och sammanhang spelar en särskild roll.
Samalla kurssitoiminta on lisännyt kansalaisten ja kokonaisturvallisuuden laajan toimintakentän välistä luottamusta. Luottamus on yksi avaintekijä, miksi Suomea kutsutaan varautumisen ja kokonaisturvallisuuden mallimaaksi.
Maaliskuussa julkaistun Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Suomiareenan tilaamassa mielipidetutkimuksessa suomalaiset ilmaisivat luottavansa kanssaihmisiin sekä yhteiskunnan varautumiseen.
Tutkimuksen perusteella kanssaihmisiin ilmoitti luottavansa peräti 78 % vastaajista.
Kansainvälisten järjestöjen osalta suomalaiset ilmoittivat luottavansa vahvimmin Natoon.
Suomen yhteiskunnallisten toimijoiden osalta kansalaiset ilmoittivat luottavansa vahvimmin Puolustusvoimiin ja poliisiin. Myös luottamus kotimaisessa omistuksessa oleviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä yliopistoihin oli korkealla tasolla.
Vastaavia tutkimustuloksia on luettavissa mm. vuosittaisesta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n tutkimuksesta. Siinä kansalaiset ilmaisivat luottavansa mm. puolustuspolitiikan hoitoon sekä Nato-jäsenyyteen. Jäsenyyteen suhtautui myönteisesti 85 % kansalaisista.
Mielestäni tämä luottamus on avaintekijä rakentaessamme kokonaisturvallisempaa Suomea. Olen vakuuttunut, että maanpuolustuskurssitoiminta on ollut keskeisessä osassa rakentaessamme tätä kovaan turvallisuuteen sekä kokonaisturvallisuuteen perustuvaa luottamusta yhteiskuntaamme.
Hyvät naiset ja herrat,
Juuri tällä hetkellä on erityisen tärkeää pitää ns. katse pallossa. Maanpuolustuskurssitoiminta on 65-vuotisen historiansa aikana onnistunut tässäkin erinomaisesti.
Grattis till försvarskursaktiviteterna på ert jubileum.
Vi förtjänar det verkligen.