Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe hallituksen lainsäädäntöesityksestä ydinenergia- ja rikoslakiin esitettävistä muutoksista 5. maaliskuuta 2026
Puolustusministeri Antti Häkkänen piti torstaina 5.3.2026 puheen Valtioneuvoston linnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa hallituksen lainsäädäntöesityksestä ydinenergia- ja rikoslakiin esitettävistä muutoksista.
Hyvät kuulijat,
Todistamme jatkuvasti globaalin toimintaympäristön kasvavaa murrosta ja ennakoimattomuutta. Venäjä jatkaa jo yli neljä vuotta kestänyttä brutaalia sotaansa Ukrainassa. Viimeisen viikon aikana olemme nähneet myös kiihtyvää eskalaatiota Lähi-idässä.
Suomen on tulevina vuosina varauduttava ennakoivasti monenlaisiin kehityskulkuihin lähialueillamme ja maksimoitava turvallisuutemme. Kriittisintä turvallisuudellemme on Venäjän aiheuttama pitkäaikainen uhka.
Vastauksena turvallisuusympäristön heikentymiseen ja osana Suomen Nato-integraatiota puolustusministeriö on lähettämässä lausuntokierrokselle hallituksen esityksen ydinenergia- ja rikoslakien muuttamisesta.
Esitys on valmisteltu virkatyönä puolustusministeriössä ja valmistelussa on kuultu ulkoministeriötä, oikeusministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä sekä Pääesikuntaa.
Suomi on sitoutunut useaan ydinaseita rajoittavaan tai kieltävään kansainväliseen sopimukseen. Näiden Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten lisäksi Suomi on kansallisessa lainsäädännössään kieltänyt ydinräjähteet alueellaan. Tämänlainen täyskielto on varsin harvinainen Nato-maiden joukossa. Suomen kansallisessa lainsäädännössä ydinräjähteiden täyskiellosta on säädetty ydinenergialaissa ja kiellosta johtuvasta kriminalisoinnista rikoslain ydinräjähderikossääntelyssä.
Ydinenergialakiin sisältyvä kielto on säädetty 1980-luvun loppupuolella, lähes 40 vuotta sitten YYA-sopimuksen aikana. Maailmanpoliittinen tilanne oli kiellon säätämisen aikaan hyvin toisenlainen kuin mitä se on nykyään. Suomi ei kuulunut tuolloin Naton puolustuksen ja pelotteen piiriin, eikä ydinaseet täten olleet osa Suomen perimmäistä puolustusratkaisua.
Sittemmin Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on perustavanlaatuisesti ja merkittävästi muuttunut ja heikentynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Laajamittainen ja pitkäkestoinen sodankäynti on palannut Eurooppaan. Toimintaympäristömme on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa.
Vastauksena heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen Suomi haki Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä. Suomesta tuli sotilaallisesti liittoutunut. Tilanne poikkeaa nykyisin merkittävästi siitä, mitä se oli aikanaan 40 vuotta sitten voimassa olevan ydinenergialain kieltoja säädettäessä.
Naton jäsenenä Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ennaltaehkäistään osana Naton pelotetta. Nato on puolustusliitto, jonka pelote ja puolustus perustuu viime kädessä ydinaseisiin. Naton jäsenenä Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan. Vahva ennaltaehkäisevä pelote oli keskeinen tavoite Suomelle jo liittymisprosessin aikana.
Suomi on Nato-jäsenyytensä aikana perehtynyt huolellisesti ydinpelotteeseen. Olemme samaan aikaan arvioineet Suomen sääntelyn yhteensopivuutta Naton puolustuksen ja pelotteen kanssa. Ydinasepuolustukseen liittyvät tiedot ovat korkeimman turvaluokituksen piirissä. Tämän takia Suomi pääsi perehtymään Naton ydinpelotteeseen vasta tultuamme täysjäseneksi.
Naton toimintaa kehitetään myös ydinpelotteen osalta vastaamaan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Keskeinen edellytys on, että Suomen kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa liittokunnan yhteisen puolustuksen suunnittelun, ylläpidon, kehittämisen ja tarvittaessa täysimääräisen toimeenpanon.
Kansallinen lainsäädäntömme säätää ydinräjähteiden ehdottomasta kansallisesta kiellosta ilman poikkeuksia. Voimassa oleva kansallinen lainsäädäntömme ei vastaa niihin tarpeisiin, joita Suomella Naton jäsenenä on.
Kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut, eivät myöskään edellytä rajoitteista ja kielloista säätämistä nykyiseen tapaan kansallisessa lainsäädännössämme.
Jo Natoon liityttäessä tunnistettiin, että lainsäädännön tarkastelu ja yhdenmukaistaminen tarvittavilta osin Nato-jäsenyyden tarpeiden täyttämiseksi on pitkäkestoinen prosessi ja jatkuu vuosia.
Hyvin harvoilla Nato-mailla on vastaavaa lainsäädännöllistä rajoitusta kuin Suomen nykyisessä ydinenergialaissa on. Nyt esitetyllä muutoksella Suomen lainsäädäntö on tarkoitus saattaa linjaan Nato-maiden valtavirran kanssa.
Pähkinänkuoressa hallituksen esityksessä on kyse siitä, että ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa olisi jatkossa mahdollista poikkeusperustein, mikäli se liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.
Muissa kuin näissä poikkeusperustetilanteissa ydinräjähteiden tuominen, kuljettaminen ja toimittaminen sekä hallussapito olisi yhä kiellettyä.
Ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen sekä tutkimustoiminnan harjoittaminen ydinräjähteen valmistamista varten säilyisi jatkossakin kaikissa tilanteissa Suomessa kriminalisoituna ydinräjähderikoksena. Lisäksi terroristisessa tarkoituksessa tehty ydinräjähderikos pysyisi edelleen nykyiseen tapaan kriminalisoituna.
Ydinräjähteiden kieltoa koskeva sääntely olisi jatkossa keskitetty rikoslakiin sekä Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin.
Suomi on sitoutunut useaan ydinaseita rajoittavaan tai kieltävään kansainväliseen sopimukseen. Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi vaikutusta näistä sopimuksista johtuviin, Suomea sitoviin ydinräjähteitä koskeviin kieltoihin ja rajoituksiin, joita Suomi noudattaa.
Lakimuutos tarvitaan Suomen sotilaallisen puolustuksen mahdollistamiseksi osana liittokuntaa sekä Naton pelotteen ja yhteisen puolustuksen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Muutos parantaa ennaltaehkäisevää pelotetta ja sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä sotilaallisen voiman käyttö Suomea ja koko liittokuntaa vastaan.
Esityksen tarkoituksena vahvistaa Suomen kansallista sekä liittolaisten ja liittokunnan turvallisuutta vallitsevassa ja näköpiirissä olevassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Korostan, että esitetyssä muutoksessa ei ole kyse siitä, että Suomi tavoittelisi alueelleen ydinaseita tai että tällaista olisi Natossa suunnitteilla. Lainmuutos ei vaikuttaisi myöskään Naton ydinpeloteharjoituksiin, joissa ei tulla jatkossakaan liikuttamaan ydinaseita.
Syy lainsäädäntömuutokselle ei myöskään ole Ranskan presidentin ydinpelotetta käsitellyt puhe tai käynnissä oleva julkinen keskustelu eurooppalaisesta ydinpelotteesta. Hallituksen esitystä on luonnollisesti valmisteltu jo ennen tämän viikon puhetta. Esitetyssä muutoksessa on kyse Suomen kansallisen turvallisuuden vahvistamisesta osana liittokuntaa.
Ydinpelotteeseen liittyvällä tarkoituksellisella epämääräisyydellä (ambiguity) on pelotteessa suuri merkitys. Tällä tarkoitetaan sitä, että ydinasepelotteeseen sekä ydinasedoktriineihin liittyvät asiat on julkisesti avattu ja määritelty tarkoituksellisen epämääräisesti. Epämääräisyyden tarkoituksena on vaikeuttaa mahdollisten vastustajien laskelmia ja rajoittaa yrityksiä kiertää pelote.
Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti erityisesti Venäjän aggressiivisen toiminnan takia. Venäjä jatkaa ydinpelotteensa, kaukovaikutteisten asejärjestelmiensä ja voimanprojisointikykynsä vahvistamista. Sota Ukrainassa on osoittanut, että Venäjällä on valmius merkittävään riskinottoon tappioista välittämättä, mikä luo epävakautta Suomen lähialueille.
Suomelle on maantieteestä johtuen ensiarvoisen tärkeää, että Naton pelote ja puolustus on uskottava ja vastaa muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin.
Naton jäsenyyden sisältämä ennaltaehkäisevä pelote, mukaan lukien ydinpelote, oli erittäin merkittävä näkökohta Suomen liittyessä Natoon. Nyt esitettävä lakimuutos on jatkumoa Suomen kolme vuotta sitten käynnistämälle Nato-politiikan tavoitteelle: hankkia paras mahdollinen suoja Suomelle.
Nato-jäsenyys käynnisti merkittävän säädösmuutostyön puolustusministeriön hallinnonalalla, sillä puolustusta koskeva lainsäädäntö on rakentunut kansallisen puolustuksen ja sotilaallisen liittoumattomuuden varaan. Lainsäädäntöä on Natoon liittymisen seurauksen tarkasteltu jo monilta osin, esimerkiksi Puolustusvoimien tehtävät sekä henkilöstöön liittyvät kysymykset.
Ennen Nato-jäsenyyttä Suomella ei ollut näkymää Naton ydinpelotetta koskevaan työhön. Ydinpelotetta koskevan ymmärryksen lisäännyttyä Suomen Nato-jäsenyyden aikana, sekä turvallisuustilanteen jatkuvan muutoksen myötä tarve ydinenergialakia koskevalle lakimuutokselle on tunnistettu.
Suurvaltapolitiikan ja strategisen kilpailun leimaamassa kansainvälisessä turvallisuustilanteessa ydinpelotteen asema korostuu entisestään, halusimme me sitä tai emme.
Vastauksena turvallisuusympäristön muutokseen Nato on viimeaikaisissa huippukokouksissaan ilmaissut ryhtyvänsä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen ydinpelotteen uskottavuuden, tehokkuuden ja turvallisuuden. Nato jatkaa ydinpelotekykyjen kehittämistä, niiden modernisointia sekä suunnittelun päivittämistä.
Nato on luonteeltaan puolustuksellinen organisaatio ja sen toiminnassa noudatetaan kansainvälistä oikeutta. Kaikki Naton jäsenvaltiot ovat ydinsulkusopimuksen (NPT) osapuolia ja ovat sitoutuneet sopimuksen toimeenpanoon.
Naton ydinpelotteen perimmäinen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, painostuksen estäminen sekä pelotteen luominen aggressiota vastaan. Nato pyrkii edistämään ydinaseetonta maailmaa, mutta niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittokuntana. Nämä Naton ydinpelotteen perusteet on kirjattu Naton strategiseen konseptiin.
Naton ennaltaehkäisevä pelote on onnistuneesti estänyt sotilaallisen voimankäytön Natoa kohtaan vuosikymmeniä.
Naton jäsenmaille toiminta osana liittokuntaa on ensisijainen lähtökohta. Toimintaympäristön ennakoimattomuus kuitenkin edellyttää varautumista erilaisiin kehityskulkuihin ja kykyä toimia joustavasti tarvittaessa myös erilaisissa puolustusyhteistyön kahden- ja monenvälisissä kokoonpanoissa.
Lainsäädäntöesitys lähetetään lausuntokierrokselle ja sen jälkeen eduskunnan käsittelyyn ja päätöksentekoon. Kaikille kansanedustajille tarjotaan lakiesitykseen liittyvät turvaluokitetut tiedot ja perustelut.