Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe Keskuskauppakamarin puolustusteollisuuspäivässä 2.6.2026
Puolustusministeri Häkkänen piti puheen Keskuskauppakamarin puolustusteollisuuspäivässä tiistaina 2.6.2026.
Hyvät puolustusalan toimijat, päättäjät ja yhteistyötahot.
Tämän tilaisuuden teemana on ”Vahva, resilientti ja kansainvälinen Suomi”. Tässä otsikossa tiivistyvät ne tekijät, jotka ovat perustana sekä turvallisuudelle että talouden ja yrityskentän menestykselle. Suomen vahvuus, resilienssi ja hyvin suurelta osin myös kansainvälisyys ovat tiukasti sidoksissa siihen, miten nämä määreet toteutuvat yritysmaailmassamme.
Suomen puolustuksessa on muutamia peruslähtökohtia, jotka pysyvät muuttumattomina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Yksi näistä on, että olemme aina ensisijaisesti itse vastuussa oman maamme puolustamisesta. Nykyään tukenamme on lisäksi maailman vahvimman puolustusliiton pelote ja puolustuskyky sekä joukko muita yhteistyöjärjestelyitä.
Painotan tässä sanaa ”lisäksi”.
Olemme integroituneet tiiviisti osaksi muuta Eurooppaa ja läntisiä turvallisuuden rakenteita. Viimeinen merkittävämpi puuttuva palanen eli Nato-jäsenyys on ollut meillä arkea nyt jo yli kolmen vuoden ajan. Mutta silti lähdemme siitä, että Suomen puolustamisesta ensisijainen vastuu on meillä suomalaisilla itsellämme.
Suomen on siis itse oltava vahva. Käytännössä tästä on kysymys, kun sanomme, että Suomi on Natossa turvallisuuden tuottaja eikä sen kuluttaja. Ja kun pidämme oman pakettimme kunnossa ja kehitämme sitä, voimme uskottavasti vaatia samaa myös liittolaisiltamme.
Vastaavalla tavalla voidaan katsoa asiaa myös yritysmaailman kannalta. Maailmalta voidaan odottaa vetoapua. Voidaan toivoa, että vaikkapa EU-tasolla sääntelyä kevennetään niin, että eurooppalaiset ja suomalaiset yritykset eivät joutuisi antamaan kohtuuttomasti tasoitusta maailmanlaajuisessa kilpailussa. Voidaan puhua teknologian kehityksen tuomista mahdollisuuksista tuottavuuden parantamisessa. Ja voidaan ajaa kotimaisia lainsäädäntöratkaisuja sekä työelämäuudistuksia – ja näitähän on Orpon hallitus tehnytkin historiallisessa mitassa.
Kuitenkin lähtökohtana on aina oltava, että jokainen huolehtii kuntoon ne asiat, jotka ovat omissa käsissä. Esimerkiksi tuottavuuden vahvistaminen on asia, jota ei valtio voi tehdä yhdenkään yrityksen puolesta. Jokaisen on itse omaksuttava parhaat uudet teknologiat ja toimintatavat ja pidettävä näin oma suorituskuntonsa kilpailukykyisenä. Hyvin monet suomalaiset yritykset ovatkin tässä maailman kärkeä jo nyt.
En tietenkään halua vähätellä tai kiistää valtion roolia erityisesti puolustusalan vauhdittajana. Ilman hallituksen selkeitä linjauksia ja määrätietoista toimintaa ei Poriin nousisi TNT-tehdasta. Ilman merkittävien hankintojen tekemistä kotimaisilta yrityksiltä olisi moni vientimenestyskin jäänyt toteutumatta.
Mutta valtion keinot ja voimavarat ovat rajalliset. Eikä valtion kannata liikaa ryhtyä ajattelemaan yrittäjämäisesti. Valtio on valtio ja hoitaa valtion vastuita, yritykset ovat yrityksiä ja hoitavat bisneksen. Tästä työnjaosta kannattaa kyllä pääsääntöisesti pitää kiinni.
Yksi lähivuosien näkymä on, että niin yksilöiden kuin yritysten täytyy ottaa omasta vahvuudestaan aiempaa laajempaa vastuuta, kun valtio ja koko julkinen sektori ovat rajun sopeuttamisurakan edessä. Tämä ei tarkoita mitään dramaattista: Menotasoissa täytyy kokonaisuutena peruuttaa vain muutamien vuosien takaiseen tilanteeseen. Se on kyllä tehtävissä, kunhan kaikki ovat henkisesti siihen valmiita. Yksi näkökulma vahvuuteen onkin, että siinä olennaisesti on kyse vastuun ottamisesta.