Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe 256. maanpuolustuskurssin avajaisissa
Puolustusministeri Antti Häkkänen puhui 256. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa 2. maaliskuuta 2026.
Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat, hyvät naiset ja herrat.
Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.
Målet med de nationella försvarskurserna är att ge en bred bild av den övergripande säkerhets arrangemangen i vårt land.
Ni har blivit inbjuden till denna viktiga kurs så att genom dina handlingar ytterligare kan stärka vårt lands säkerhet.
Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Tämä tarkoittaa, että yhteiskuntamme toimii kaikissa tilanteissa.
Tavoitteena on, että kurssin jälkeen tunnette yhteiskuntamme kriisinkestävyyden kokonaisuuden ja kykenette ottamaan varautumisen paremmin huomioon omassa toiminnassanne ja omassa organisaatiossanne.
Käsittelen puheessani Naton viimeaikaisia sekä tulevia toimia pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi. Lisäksi käsittelen yhteiskuntamme varautumista ja puolustusmateriaalikauppaa.
Aloitan kuitenkin turvallisuuden niin sanotusta isosta kuvasta ja sen viimeaikaisista virtauksista.
Hyvät naiset ja miehet,
Venäjä on merkittävin uhka Nato-maiden turvallisuudelle sekä euroatlanttisen alueen rauhalle ja vakaudelle myös Ukrainan sodan jälkeen.
Venäjän imperialistiset pyrkimykset eivät pääty Ukrainaan, vaan se tavoittelee paluuta vähintäänkin vanhojen etupiirien aikaan.
Hyökkäyssodan myötä Venäjä on siirtynyt entistä avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa.
Venäjä on osoittanut olevansa valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa myös yhteiskunnan elintärkeisiin kohteisiin sekä siviiliväestöön poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi. Useat valtiot Euroopassa ovat osoittaneet Venäjän liittyvän erilaisiin sabotaasi- ja muihin hybridivaikuttamisen piirteitä omaaviin toimiin.
Samanaikaisesti Yhdysvallat toimeenpanee sen etuja tukevaa politiikkaa mm. omalla lähialueellaan ja Iranin suhteen. Samalla sen politiikkaa ohjaa painopisteen muutos indopasifiselle alueelle.
USA:n iskuilla Iraniin on vaikutus myös Euroopan turvallisuuteen. Iran on ollut merkittävä terrorismin ja Venäjän hyökkäyssodan tukija. Iranin aikeet ohjusten ja ydinaseiden kehittämiseen ovat vaarallisia myös Euroopalle.
Voidaankin varmuudella todeta, että se turvallisuusympäristö, johon olemme kylmän sodan ja sen päättymisen vuosikymmeninä tottuneet, on muuttunut.
Euroopan ja Suomen eli meidän kaikkien on viimeistään nyt aloitettava mukautuminen muuttuneeseen maailmaan.
Vaarallisinta olisi sulkea silmänsä muutoksilta ja ajatella, että palataan yhtäkkiä vanhaan.
Nyt on aika katsoa maailmaa realistisesti tosiasioihin pohjautuen, jotta voimme varmistaa suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden myös tuleville vuosikymmenille.
Hyvät kuulijat,
viime kuukausina kansainvälinen keskustelu on Ukrainan ohella liittynyt erityisesti Yhdysvaltojen sitoutumiseen Euroopan turvallisuuteen sekä arktiseen alueeseen.
Arktinen alue on muutamien vuosikymmenten liennytyksen aikakauden jälkeen palannut kylmän sodan kaltaiseksi keskeiseksi turvallisuuteemme vaikuttavaksi näyttämöksi.
Suomi sijaitsee sotilasstrategisesti merkittävällä alueella. Olemme osa tärkeää Itämeren aluetta ja kuulumme niin ikään arktiseen alueeseen.
On Suomen etu, että liittolaisemme kehittävät arktisella alueella tarvittavaa osaamistaan sekä suorituskykyjä.
Spekulointiin Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen kannattaa suhtautua maltilla ja rauhallisesti. Yhdysvallat on jo vuosikymmeniä pyrkinyt viestittämään Euroopan oman kyvyn kehittämisen tärkeyttä.
Yhdysvallat on sitoutunut Euroopan puolustukseen, mutta sen pitkän aikavälin strategiaa määrittää vastaaminen Kiinan muodostamaan haasteeseen.
Maan kulloisenkin hallinnon sitoutumisen aste monenkeskiseen yhteistyöhön heijastuu myös transatlanttiseen yhteistyöhön.
Yhdysvallat odottaa Euroopalta paitsi vastuunkantoa maanosan turvallisuudesta, myös yhteistyötä strategisessa kilpailussa.
Suomelle on tärkeää, että edellä kuvattu vastuunkannon muutos tehdään hallitusti ja koordinoidusti meidän eurooppalaisten kanssa Naton prosessien mukaisesti.
Me suomalaiset tiedämme, mitä meidän on tehtävä kansallisen turvallisuuden eteen. Viime kädessä turvallisuutemme on aina omissa käsissämme, kuitenkin nykyään myös liittolaisten tukemana.
Tämä on suomalainen tapa ajatella turvallisuudesta ja myös Suomen eräänlainen Nato-profiili.
Hyvät kuulijat,
Naton seuraava huippukokous järjestetään heinäkuun alussa Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Liittokunnalle, Euroopalle ja Suomelle tämä kokous on erityisen tärkeä.
Kokouksessa tullaan pilkun tarkasti tarkastelemaan, miten kukin jäsenmaa on saavuttanut tai saavuttamassa viime vuoden Haagin huippukokouksessa päätetyt yhteiset tavoitteet.
Tarkastelussa päähuomio kiinnitetään 3,5 prosentin eli niin sanottujen kovien puolustusmenojen investointitasoon ja sen etenemiseen. Tämän lisäksi tarkastellaan niin sanottujen puolustusta tukevien 1,5 prosentin investointien toteutumista.
Puolustus ei luonnollisesti ole pelkkien taulukkolaskennan lukujen varassa. Näiden rinnalla tarkastellaan yksityiskohtaisesti, mitä kukin jäsenmaa saa aikaan kasvaneilla puolustuksen resursseilla.
Todennäköisesti kokouksessa käsitellään lisäksi Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamista yleisellä tasolla sekä Ukrainan tukea.
Suomelle Naton jäsenmaiden puolustuksen ja yhteiskuntien varautumisen vahvistaminen on erityisen tärkeää. Kokonaismaanpuolustuksen mallimme tarkoittaa tilanteen niin vaatiessa yhteiskunnan voimavarojen ja resurssien kohdentamista maanpuolustukseen.
Kun nyt käynnistyneet toimenpiteet ja satsaukset muuttuvat konkreettisiksi suorituskyvyiksi ja joukoiksi, tulee Euroopan puolustus näyttämään merkittävästi vahvemmalta kuin vuosikymmenen alussa.
Tämä tulee varmuudella lujittamaan turvallisuuttamme myös täällä Pohjolassa.
Euroopan satsaukset omaan turvallisuuteensa on huomioitu laajasti myös euroatlanttisen alueen ulkopuolella. Tämä näkyy laaja-alaisessa varautumisessa ja kaikissa yhteiskuntien ratkaisuissa.
Monet valtiot ovat omaksumassa eräänlaista kokonaisturvallisuuden ajattelumallia.
Suomea pidetään keskusteluissa kokonaisturvallisuuden mallimaana. Hyvä esimerkki on tänään alkava kurssinne ja teidän jokaisen sitoutuminen maamme turvallisuuteen omissa organisaatioissanne.
Pelotteen ja puolustuksen osalta Nato on viimeisten vuosien aikana ryhtynyt nopeasti ja päättäväisesti konkreettisiin toimiin liittokunnan turvallisuuden vahvistamiseksi myös operatiivisella tasolla.
Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat nopeasti käynnistyneet operaatiot pinnan alaisen kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi Itämerellä sekä toimenpiteet liittokunnan ilmatilan turvaamiseksi itäisessä Euroopassa.
Lisäksi vain muutamia viikkoja sitten Nato käynnisti Arctic Sentry -nimisen operaation arktisella alueella.
Kaikki edellä mainitut mittavat toimet ovat Suomelle erityisen tärkeitä.
Olemme etulinjan valtio, jolla on yli puolet Naton ja Venäjän vastaisesta rajasta. Koko puolustuksemme ja yhteiskuntamme varautuminen on kehitetty ja optimoitu näihin Pohjolan olosuhteisiin.
Suomen varautumista, päätöksiä ja lausuntoja seurataankin erityisen tarkasti. Meitä kuvataan lähes poikkeuksetta eräänlaiseksi varautumisen ja puolustuksen mallimaaksi.
Kannattaa silti pitää mittakaava kirkkaana mielessä.
Hyvänä mittatikkuna toimii Ukrainan 40-miljoonaisen kansan ja arviolta 800 000 sotilaan urhea puolustustaistelu Venäjän iskuja ja loppumattomia resursseja vastaan viimeisen neljän vuoden aikana.
Meilläkin on pienenä kansakuntana edessämme merkittävät tarpeet puolustuksemme ja yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi. Ukrainan sodan jälkeen alkaa arvaamaton ajanjakso. Mitä paremmin olemme varautuneet, sitä paremmassa turvassa suomalaiset ovat. Puolustuksen vahvistamisessa on siksi edettävä kiireellä, mutta aina huolella ja maltilla. Aikaa ei ole tuhlattavaksi.
Hyvä naiset ja miehet,
taloutemme kasvusta on viime viikkoina uutisoitu pieniä valopilkkuja. Suunta on siis oikea.
Viime vuosina olemme tehneet uutterasti töitä puolustusmateriaalin ja erilaisten kaksikäyttötuotteiden viennin edistämiseksi. Kyseessä on eurooppalaisittain merkittävä asia sekä turvallisuutemme että talouden näkökulmista.
Euroopassa käytettiin viime vuonna puolustusmateriaalihankintoihin arviolta 100 miljardia euroa. Kyse on siis erittäin merkittävästä kaupallisesta potentiaalista.
Orpon hallituksen aikana vientiluvat ovat olleet kovassa kasvussa. Suomessa vientilupia myönnettiin viime vuonna noin 900 miljoonan euron arvosta. Omien puolustusmateriaalihankintojemme kotimaisuusaste on noin 60 %.
Nyt alkanut vuosi lupaa kotimaiselle puolustusteollisuudelle merkittävää kasvua.
Yksi merkittävä esimerkki on F-35-hankkeeseen liittyvä teollinen yhteistyö. Yhteistyövelvoite asetettiin 30 % sopimushinnasta. Lisäksi epäsuoralle yhteistyölle asetettiin 500 miljoonan euron vähimmäismäärä. Pelkästään F-35:n teollisen yhteistyön projektien arvioitu työllistämisvaikutus on noin 4 500 henkilötyövuotta.
Konkreettisena esimerkkinä Patrian Linnavuoren toimipisteessä kasataan tämän hetken suunnitelman mukaan yhteensä 42 F-35-moottoria, tuotanto käynnistyi tammikuun aikana.
Hyvät kurssilaiset,
Suomen mallissa maanpuolustus ja varautuminen perustuvat laajaan yhteistyöhön sekä luottamukseen. Koko yhteiskunnan varautuminen luo kriisinkestävän Suomen.
Kokonaisturvallisuuden mallin mukainen varautuminen näkyy kurssinne osallistujissa. Läsnä on edustajia läpi koko suomalaisen yhteiskunnan.
Ukrainan urhea puolustustaistelu ja Venäjän brutaali hyökkäyssota ovat osoittaneet kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden kaltaisten järjestelyjen keskeisen merkityksen myös suomalaisen yhteiskunnan turvallisuudelle.
Yhteiskuntia ei puolusteta vain asevoimilla. Vastuu yhteiskuntamme varautumisesta ja turvallisuudesta on asevoimia leveämmillä hartioilla. Se on meillä kaikilla.
Varautumisessa ja erilaisissa vastetoimissa yhteiskuntamme kaikilla toimijoilla on oma roolinsa. Näitä toimijoita ovat yritykset, viranomaiset, yhteisöt ja järjestöt sekä yksilöt.
Lainsäädäntömme muodostaa juridisen velvoitteen tälle varautumiselle. Vallitseva uhka ja tilanne mahdollistavat erilaisten painopisteiden muodostamisen. Varautuminen elää ajassa ja siinä on otettava huomioon toimintaympäristöömme vaikuttavat muutokset. Viime aikoina perinteisempien uhkien rinnalla ovat korostuneet mm. digitalisaatio, kyberuhkat ja hybridivaikuttaminen.
Hallitus on tehnyt lukuisia toimia kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
Seuraava merkittävä tapahtuma on uudistetun huoltovarmuuslain voimaantulo huhtikuun alussa.
Uusi lainsäädäntö vahvistaa Huoltovarmuuskeskuksen toimintamahdollisuuksia ja kehittää sen ohjausta.
Uudistuksen myötä virastomuotoinen Huoltovarmuuskeskus vastaa paremmin muuttuneen turvallisuus- ja toimintaympäristön vaatimuksiin.
Lisäksi muutosten tavoitteena on varmistaa Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusrahaston riittävä rahoituksen taso.
Viime kuukausina Venäjä on kohdistanut brutaaleja iskujaan erityisesti Ukrainan energiainfrastruktuuria kohtaan. Kylmän talvikauden aikana iskujen vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti satoihin tuhansiin siviileihin.
Energiajärjestelmien varautumisen merkitys on viime vuosina korostunut Ukrainan sodan oppien myötä. Yhä useampi eurooppalainen valtio on ymmärtänyt varautumisen merkityksen erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja energiajärjestelmien osalta.
Energiainfrastruktuurin toimivuuden turvaaminen korostuu meillä Suomessakin. Pitkillä sähkökatkoilla olisi järisyttäviä vaikutuksia mm. energian saatavuuteen, terveydenhuoltoon, liikenteeseen, tiedonsiirtoon ja yhteiskunnan kestokykyyn.
Energiasektorin varautuminen on meillä Suomessa moniin muihin valtioihin verrattuna varsin hyvällä tasolla. Emme varaudu ainoastaan sotilaallisiin uhkiin. Varautumisemme koskee kaikkia tilanteita ulottuen esimerkiksi terrori-iskuista kybervaikuttamiseen tai vaikkapa myrskytuhoihin.
Merkittävin osa sähköstämme tuotetaan ydin- ja tuulivoimalla. Sähkötuotannossa energiaomavaraisuutemme on lähes 100 prosenttia. Luonnollisesti kylmimpien pakkasjaksojen edellyttämä lämmitys ja teollisuuden tarpeet edellyttävät ajoittaista tuontia.
Energiajärjestelmän verkottuminen Pohjoismaihin lisää kriisinkestävyyttämme. Tulevaisuudessa sähkökulutuksemme arvioidaan edelleen kasvavan.
Meillä jokaisella on tehtävämme myös energiaturvallisuudessa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat kotivara ja henkinen varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin.
Hyvät kuulijat,
Under de kommande veckorna får du en unik möjlighet att lära dig och bekanta dig med vår säkerhet och vårt försvar.
Kursen som startar nu kommer att ge dig en utmärkt och unik grund i vårt hemlands säkerhet.
Kursen är lite som att skriva en strategi för ett företag eller en organisation. Den viktigaste delen av ett strategidokument är inte själva skrivandet av dokumentet, utan dess genomförande.
Det är därför jag redan vid öppningsceremonin betonar tiden efter kursen.
Använd din expertis i din kurs.
Du har blivit utvald till kursen just för att du har en vision och något att bidra till den finska säkerheten genom din egen yrkeskompetens och expertis.
Jag uppmuntrar er att vara aktiva under de här veckorna. Jag önskar dig en bra försvarskurs.
Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia.