Kriittisen infran puolustajat
Varautumisen vahtikoira, Turvallisuuskomitea, on koonnut vuosittaisen tilannekuvansa siitä, miten suomalainen yhteiskunta on varautunut. Tämä raportti esitellään valtionjohdolle maaliskuussa. Erityisen huomion kohteena on yhteiskuntamme kyberturvallisuus. Suurennuslasin alla pysyvät yleisemminkin ns. kriittisen infrastruktuurin suojaamisen haasteet ja palveluiden varmistaminen.
Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan niitä perusrakenteita, palveluja ja niihin liittyviä toimintoja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Muun muassa energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät, liikenne- ja logistiset palvelut ja liikenneverkot, digitaalisen yhteiskunnan tietojärjestelmät sekä viestintäverkot ja -palvelut, maksu- ja arvopaperiliikennejärjestelmät, turvatut paikannus- ja aikatietojärjestelmät sekä vesi- ja jätehuolto ovat osa kriittistä infrastruktuuria.
Vaalijärjestelmä on kriittistä infrastruktuuria
Listaukset kuitenkin elävät, sillä uhkakuvat muuttuvat jatkuvasti. Perusrakenteen määrittäminen kriittiseksi tarkoittaa useimmiten resursointia, mutta se on myös vahva viesti. Näin on tehty viimeksi demokratiamme kulmakiven, vaalijärjestelmän, osalta. Vaaleja on harvoin, eivätkä ne muodosta yhtä selkeää järjestelmää, joten sen mieltäminen perusrakenteeksi on vaikeaa. Vasta vaalivarautumisen kehittämisprojektin myötä tunnistettiin tarve määrittää myös vaalijärjestelmäkokonaisuus osaksi kriittistä infrastruktuuria. Toimivaltainen viranomainen, oikeusministeriö, esitti projektin suositusten pohjalta näin tehtäväksi ja Turvallisuuskomitea vahvisti asian kokouksessaan helmikuussa 2020.
Kyberinfraa vahvistamassa myös uusi kyberjohtaja
Samankaltainen arviointiprosessi tulisi suorittaa useissa muissakin toiminnoissa, jotta pystyisimme kohdentamaan resursseja ja turvaamaan tärkeimmät palvelumme. Palveluiden siirtyessä yhä enemmän tietoverkkoihin kriittisen infrastruktuurin palvelut edellyttävät vahvaa kyberturvallisuutta. Keskiössä ovat kriittisen infrastruktuurin tietoverkoissa toimivat palvelut, jotka edellyttävät luotettavasti toimiakseen myös turvattua sähköntuotantoa. Uuden kyberturvallisuusstrategian linjausten mukaisesti nämä palvelut tulisi määrittää kriittisiksi ja niille tulisi asettaa kriteerit palvelutason varmistamiseksi.
Strategian toimeenpano on saamassa vauhtia myös tämän osalta, kun valtioneuvosto nimesi kyberturvallisuusjohtajaksi Rauli Paanasen Kyberturvallisuuskeskuksesta. Hän on kannuksensa hankkinut poikkihallinnollisessa yhteistyössä, mikä varmasti helpottaa kyberjohtajan tehtävässä. Hän pääsee muun muassa kokoamaan kehittämisohjelmaa strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lisätietoa Turvallisuuskomiteasta
Turvallisuuskomitea on puolustusministeriön yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijaelin, joka sovittaa yhteen kokonaisturvallisuutta. Komitean jäseniä ovat ministeriöiden kansliapäälliköt sekä tasavallan presidentin kansliapäällikkö, turvallisuusviranomaisten edustajat sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajat. Kuukausittaisissa kokouksissa käsitellään yhteiskunnan varautumisen kysymyksiä jäsenten esittämistä aiheista. Turvallisuuskomiteaa palvelee sihteeristö, joka on Puolustusministeriön erillisyksikkö kansliapäällikön, joka on samalla Turvallisuuskomitean puheenjohtaja, johdossa.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista. Siinä kuvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. YTS:aan pääset tutustumaan täältä.