Kolme vuotta Nato-jäsenyyttä ja Suomen turvallisuuden vahvistamista
Suomi on tänään ollut Naton jäsen kolmen vuoden ajan. Liityimme Natoon maksimoidaksemme Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja saadaksemme mahdollisimman suuren pidäkkeen sotilaallisille toimille Suomea vastaan. Naton jäsenenä tukenamme on maailman vahvin puolustusliitto, ja olemme myös itse siihen turvallisuuden tuottaja.
Työ liittokunnasta saatavan turvallisuushyödyn maksimoimiseksi ei kuitenkaan loppunut siihen, kun Suomesta tuli liittokunnan jäsen. Monella tapaa tuo työ silloin vasta alkoi. Kun kesällä 2023 aloitin puolustusministerinä, lähdimme rakentamaan Nato-jäsenyyden ajan Suomea. Asetin missioksemme saada suurin mahdollinen hyöty liittolaisuudesta Suomen puolustukselle ja turvallisuudelle. Arvioimme ja asetimme Suomen tärkeimmät Nato-tavoitteet ja lähdimme tekemään määrätietoisesti työtä niiden toteuttamiseksi.
Suomi on ollut ensimmäiset jäsenyysvuotensa aktiivinen ja rakentava liittolainen. Puolustuspolitiikkamme taustalla on vahva osaaminen, ammattitaito ja käytännönläheinen lähestymistapa pelotteen ja puolustuksen asiakokonaisuuksiin. Suomi on lähestynyt Natossakin asioita rauhallisesti ja pragmaattisesti puolustuksen tarkoituksenmukaisuuden kautta. Suomi tunnetaan maana, joka ottaa puolustuksensa vakavasti. On tärkeää, että olemme uskaltaneet tuoda Suomen puolustuspoliittiset näkemykset rohkeasti, mutta perustellusti esiin.
Samalla on selvää, että Nato-jäsenyys on valtava muutos ja oppimisen paikka. Naton kumppanina Suomi – edistyneen kumppanin asemasta huolimatta – oli liittokunnan ydintoiminnan ulkopuolella. Jäsenenä osallistumme täysimääräisesti Naton ydintoimintaan eli pelotteen ja puolustuksen kokonaisuuteen. Kaikki jäsenet jakavat yhteiseen puolustukseen liittyvät riskit, vastuut ja hyödyt. Olemme kuunnelleet liittolaisiamme ja oppineet kokeneemmilta, mikä on tukenut omaa perehtymistämme uusin kokonaisuuksiin. Natossa on rakennettu yhteisen puolustuksen järjestelyjä vuosikymmenet, ja hyppäsimme liikkuvaan junaan.
Suomi on ollut liittolaisena vasta kolme vuotta, mutta olemme jo nyt saavuttaneet vahvan luottamuksen ja myös kunnioituksen Naton sisällä, Atlantin molemmilla puolilla. Suomea kuunnellaan tarkasti, ja meidän kanssamme halutaan tehdä yhä enemmän yhteistyötä sekä Nato-kontekstissa että kahden- ja monenvälisesti. Myös kansallisesti koen, että olemme onnistuneet Nato-politiikkamme toimeenpanossa, sillä tutkimukset osoittavat, että Suomessa luottamus Naton tuomaan lisäturvaan on säilynyt.
Suomi on siirtynyt Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan vastuulle. Samalla siirtyivät myös Ruotsi ja Tanska, mikä tarkoittaa, että kaikki Pohjoismaat ovat saman yhteisoperaatiojohtoportaan vastuulla. Siirtymisen myötä Naton pohjoisen alueen komento- ja johtamisrakenne on yhtenäinen, mikä vahvistaa alueemme ja sen myötä koko Naton pelotetta ja puolustusta. Kyseessä oli Suomen Nato-jäsenyyden ensimmäinen merkittävä tavoite ja on helppo olla edelleen vakuuttunut, että strateginen analyysimme osui oikeaan. Naton pelote ja puolustus muodostuu nyt yhtenäiseksi ja vahvaksi koko itäisen sivustan osalta, Arktiselta Mustallemerelle asti.
Norfolk-siirtymä nivoutuu yhteen muiden Nato-tavoitteidemme onnistumisten kanssa. Heti alkukaudesta asetimme Suomen Nato-tavoitteeksi MC LCC -maavoimajohtoportaan ja FLF Finland -eteentyönnetyn maavoimajoukon perustamisen Suomeen. Syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana edistimme tavoitteita aktiivisesti ministeritasolla, sotilasjohdon kanssa ja Naton eri toimielimissä. Kesällä 2024 onnistuimme saamaan esityksillemme liittolaismaiden tuen. Päätin MC LCC:n sijaintipaikaksi Mikkelin ja FLF Finlandin sijoittumisesta Pohjois-Suomeen.
Syksyllä 2025 asetimme tavoitteeksi Naton johtamisjärjestelmäyksikön perustamisen Suomeen. Helmikuussa 2026 onnistuimme saamaan liittolaismaiden tuen myös tälle tavoitteellemme. Päätin johtamisjärjestelmäyksikön sijaintipaikaksi Riihimäen. MC LCC -maavoimajohtoportaan, FLF Finlandin ja johtamisjärjestelmäyksikön perustaminen kolmen ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana lienee jonkinlainen maailmanennätys, tai ainakin Nato-ennätys. Tämä on osoitus Suomen vahvasta osaamisesta, mutta toki myös siitä, että Natossa ymmärretään Suomen erittäin kriittinen merkitys koko liittokunnan turvallisuuden näkökulmasta. Erityisesti MC LCC:n ja FLF:n toimeenpanomalleissa on mukana paljon myös suomalaista ajattelua, jossa on huomioitu olemassa olevat kyvyt ja osaaminen kustannustehokkaasti sekä alueelliset olosuhteet.
Naton läsnäolo ei ole kuitenkaan itsetarkoitus eikä sillä pyritä korvaamaan kansallista puolustusta. Suomi on malliliittolainen myös artikla 3:n näkökulmasta, sillä meillä kaikki lähtee edelleen vahvasta kansallisesta puolustuksesta, jota kehitämme entistä vimmatummin Naton jäsenenä. Naton läsnäolo ja valmius tulevat lisätoimina tämän päälle, emmekä ulkoista Suomen alueen puolustusta pelkästään Natolle ja liittolaisille.
Keskeinen tavoitteemme Nato-jäsenyytemme ensimmäisten kolmen vuoden aikana ollut myös se, että muut Euroopan Nato-maat vahvistavat kiireellisesti puolustuskykyjään. Tämä on Suomelle tärkeää, sillä viime kädessä takalinjan maiden kyvykkyyksiä käytettäisiin etulinjan maiden puolustamiseen. Viime vuonna liittokunnassa päättämämme uusi 5 %:n puolustusmenotavoite – 3,5 % BKT:sta varsinaisiin puolustusmenoihin ja 1,5 % BKT:sta muihin puolustusta tukeviin menoihin – oli tärkeä päätös tällä tiellä.
Naton tärkeä ominaisuus ja sisäänkirjoitettu sääntö on vastuun kantaminen yhteisestä turvallisuudestamme. Liittokunta ei toimi, jos kaikki jäsenmaat eivät ole valmiita kontribuoimaan yhteisen puolustuksen toteuttamiseen kaikilla Naton maantieteellisillä alueilla. Suomi on kantanut kortensa kekoon osallistumalla Naton rauhan ajan tehtäviin merellä ja ilmassa – sekä Suomen lähialueella että hieman kauempana Romaniassa. Lisäksi FLF:n toimeenpano Suomessa on merkittävä kontribuutio maavoimalliseen rauhan ajan tehtävään pohjoisessa.
Liittokunnan ydinpelotteen tuoma suoja oli yksi keskeisistä syistä Natoon liittymiselle. Kolmen vuoden jäsenyyden aikana Suomi on keskittynyt ydinpelotteeseen liittyvän osaamisen kartuttamiseen. Suomi on ollut aktiivinen liittolainen. Olemme ottaneet osaa ydinpelotteen taakanjakoon osallistumalla muun muassa Naton ydinpelotteen suunnitteluun sekä Naton ydinpeloteharjoituksiin. Lisäksi järjestimme vuonna 2025 Naton korkean tason vuosittaisen ydinasepolitiikan seminaarin Helsingissä.
Liittokunnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) osallistuminen ja sen kehittäminen ovat olleet keskeistä Suomen Nato-profiilille. Laaja-alainen teknologiaosaamisemme on huomioitu, kun Nato on määrätietoisesti kehittänyt innovaatiotoimintaa ja uusien teknologioiden nopeaa käyttöönottoa sodankäynnissä. Käytännössä tämä on näkynyt esimerkiksi Naton DIANA-ohjelman (Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic) puitteissa, kun Suomi on asettanut DIANA:n käyttöön kaksi 5G/6G- sekä kvantti- ja avaruusteknologioihin keskittyvää testikeskusta, unohtamatta tänä vuonna toimintansa käynnistänyttä DIANA-yrityskiihdyttämöä. Suomi edistää myös aktiivisesti Innovation Range Future Connectivity -rakenteen perustamista yhteistyössä liittolaisten kanssa, missä tavoitteena on tarjota tulevan sukupolven viestintäteknologioiden, datajärjestelmien ja autonomisten järjestelmien operatiiviselle testaustoiminnalle. Innovaatioiden operatiivinen testaustoiminta on näyttäytynyt myös Suomenlahdella, kun Suomi on tukenut Naton Task Force X Baltic -aloitetta, jossa testataan miehittämättömiä tiedustelu- ja valvontajärjestelmiä.
Kansallisesti olemme tehneet paljon säädöstyötä, joka on välttämätöntä Nato-jäsenyyden toimeenpanemiseksi. Kansainvälistä valtiosopimuspohjaa on vahvistettu laajalti, mukaan lukien puolustushallinnon johdolla neuvoteltu Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus. Tämä työ kuitenkin jatkuu vielä vuosia, sillä Puolustusvoimia koskeva lainsäädäntö on vuosikymmenet rakentunut sotilaallisen liittoutumattomuuden perustalle. Jatkamme lainsäädännön asteittaista uudistamista vastaamaan Nato-jäsenyyden tarpeita.
Koemme suurta ylpeyttä siitä työstä, jota olemme Nato-jäsenenä tehneet meidän kaikkien turvallisuuden eteen. Sodan ajan sukupolvet tapaavat sanoa, että "ei koskaan enää yksin", ja juuri tämän tavoitteen konkretisoimiseksi olemme saaneet tärkeitä työvoittoja osana liittokuntaa. Työ ei toki lopu tähän, mutta olemme valaneet erittäin jämäkän kivijalan, jonka varaan voimme rakentaa Suomen turvallisuutta, jonka peruspilarina on laajaan reserviin perustuva kansallinen puolustuskyky, joka on integroitu osaksi Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta.
Antti Häkkänen
Puolustusministeri