Puolustustarvikkeiden vienti kasvoi 241 % vuonna 2025
Puolustusministeriö on julkaissut vuoden 2025 puolustustarvikkeiden vientiä koskevan raportin. Raportti sisältää tilastotietoa sekä myönnetyistä vientiluvista että toteutuneesta viennistä.
Vuonna 2025 puolustusministeriö myönsi puolustustarvikkeiden pysyville vienneille ja siirroille yhteensä 479 lupaa. Myönnettyjen pysyvien vienti- ja siirtolupien yhteenlaskettu arvo oli 930 miljoonaa euroa (1,4 miljardia euroa vuonna 2024), mikä on toiseksi suurin arvo koskaan. Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Euroopan alueelle, minne myönnettiin 395 lupaa, jotka vastasivat 90 %:a myönnettyjen lupien kokonaisarvosta. Varsinaiset viennit toteutuvat lähtökohtaisesti muutaman seuraavan vuoden aikana vientiluvan myöntämisestä.
Maittain tarkasteltuna arvollisesti eniten lupia myönnettiin Tanskaan (195 miljoonaa euroa), Ruotsiin (172 miljoonaa euroa) ja Espanjaan (121 miljoonaa euroa). Tanskaan myönnettyjen lupien kokonaisarvosta 99 % koostuu maakulkuneuvoille myönnetyistä luvista. Ruotsin osuus koostuu ampuma-aseista ja maakulkuneuvoista. Espanjan osuus koostuu ohjelmistoradiojärjestelmän ohjelmistoista ja niihin liittyvästä teknologiasta.
Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportti koskee kaupallisia vientejä. Näin ollen raportti ei sisällä tietoa Suomen Ukrainaan kansainvälisenä apuna luovuttamasta puolustustarvikeavusta. Kaupallisille vienneille Ukrainaan myönnettiin 23 lupaa, joiden yhteisarvo oli noin 57 miljoonaa euroa.
Toteutuneiden vientien arvo vuonna 2025 oli noin 702 miljoonaa euroa, mikä oli korkein summa koskaan ja 241 % enemmän kuin vuonna 2024. Kolme suurinta kohdemaata vuonna 2025 olivat Ruotsi (182 miljoonaa euroa), Japani (107 miljoonaa euroa) ja Latvia (81 miljoonaa euroa). Ruotsiin suuntautunut vienti koostui pääosin maakulkuneuvoista sekä sotilaskäyttöön suunnitelluista pienaseista. Japaniin ja Latviaan suuntautunut vienti koostui pitkälti maakulkuneuvoista. Alueellisesti tarkasteltuna 73 % vienneistä suuntautui Eurooppaan (95 % vuonna 2024) ja 16 % Koillis-Aasiaan.
Lupaharkinnassa noudatetaan aina tapauskohtaista kokonaisharkintaa, joka perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja Suomea velvoittaviin kansainvälisiin sitoumuksiin. Keskeisessä asemassa ovat Euroopan unionin neuvoston yhteinen kanta sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (2008/944/YUTP) sekä Asekauppasopimus. Lupahakemukset käsitellään poikkihallinnollisessa maastavientiasioiden työryhmässä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta arviosta vastaa ulkoministeriö.
Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportti 2025 löytyy kokonaisuudessaan puolustusministeriön verkkosivuilta.
Lisätietoja vuosiraportista antaa puolustusministeriöstä erityisasiantuntija Frans Peltonen, puh. 0295 140 021.