Ydinenergia- ja rikoslakiin esitetään muutoksia Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamiseksi
Puolustusministeriö lähettää lausuntokierrokselle esityksen ydinenergia- ja rikoslain muuttamisesta.
Esityksen tarkoituksena on poistaa lainsäädännölliset esteet Suomen sotilaallisen puolustuksen mahdollistamiseksi osana liittokuntaa sekä Naton pelotteen ja yhteisen puolustuksen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.
Voimassa olevassa lainsäädännössä ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa on täysin kiellettyä. Lakiesityksessä esitetään, että ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa olisi jatkossa mahdollista, jos se liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.
Valtaosalla Nato-maista ei ole asetettu lainsäädännössä rajoitteita Naton puolustuksen ja pelotteen täysimääräiselle toimeenpanolle. Lakiesityksellä Suomen lainsäädäntö saatetaan Naton toimintojen kanssa yhteensopivaksi. Lakiesitys on osa hallitusohjelmassa mainittua Nato-integraation edellyttämää lainsäädännön uudistamisen kokonaisuutta.
Esitys perustuu tarpeeseen maksimoida Suomen turvallisuus vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Esityksen tarkoituksena on varmistaa, että Naton pelote, sisältäen kaikki sen osa-alueet, on uskottava ja muodostaa mahdollisimman korkean kynnyksen sotilaallisille toimille Suomea ja koko liittokuntaa vastaan. Muutos parantaa ennaltaehkäisevää pelotetta ja sen tarkoituksena on estää sotilaallisen voiman käyttö Suomea ja koko liittokuntaa vastaan.
Suomen tulee osaltaan mahdollistaa liittokunnan puolustuksen ylläpito, kehittäminen ja tarvittaessa täysimääräinen toimeenpano. Lakimuutos turvaisi toimintaedellytykset Naton ohella myös kahden- ja monenvälisessä yhteistyössä. Lainsäädäntömuutoksella Suomen osallistuminen Naton ydinpelotteeseen saatettaisiin vastaavalle tasolle Suomen läheisimpien kumppaneiden kanssa.
Naton strategisen konseptin mukaisesti Naton ydinpelotteen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, painostuksen estäminen sekä pelotteen luominen aggressiota vastaan. Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittona. Nato kuitenkin tavoittelee ydinaseetonta maailmaa turvallisuusympäristöä vakauttamalla. Nato on luonteeltaan puolustuksellinen organisaatio ja sen toiminnassa noudatetaan kansainvälistä oikeutta. Kaikki Naton jäsenvaltiot, mukaan lukien Suomi, ovat ydinsulkusopimuksen (NPT) osapuolia ja sitoutuneet sopimuksen toimeenpanoon.
Lainsäädäntömuutoksessa ei ole kyse siitä, että Suomi tavoittelisi alueelleen ydinaseita. Suomi ei tavoittele ydinaseiden sijoittamista alueelleen, eikä sellaista ole Natossa suunnitteilla. Lakimuutos ei myöskään vaikuta Naton ydinpeloteharjoituksiin, joissa ei tulla jatkossakaan liikuttamaan ydinaseita.
Esitetty ydinenergialain muutos ei ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa ja Suomea velvoittavia kansainvälisiä sopimuksia, kuten ydinsulkusopimusta sekä ydinkoekieltosopimusta sovelletaan kuten aiemminkin. Suomi toimii jatkossakin aktiivisesti joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi ja niistä koituvien uhkien torjumiseksi.
Ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen sekä tutkimustoiminnan harjoittaminen ydinräjähteen valmistamista varten säilyisivät kaikissa tilanteissa Suomessa kriminalisoituna ydinräjähderikoksena. Lisäksi terroristisessa tarkoituksessa tehty ydinräjähderikos pysyisi edelleen nykyiseen tapaan kriminalisoituna.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Lausuntokierros päättyy torstaina 2.4.2026.
Haastattelupyynnöt puolustusministeri Antti Häkkäselle erityisavustaja Dani Niskasen kautta p. 0295 140 109.
Lisätietoja puolustusministeriössä antaa kansliapäällikkö Janne Kuusela. Yhteydenotto viestintäjohtaja Niina Hyrskyn kautta p. 0295 140 120 tai [email protected].