Puheet
Puolustusministeri Carl Haglundin tervehdys 204. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, arvoisa Puolustusvoimien komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade åhörare, mina damer och herrar.
Puolustukseen liittyvät kysymykset ovat Suomessa perinteisesti olleet poliittisesti ristiriidattomia. Suomessa pidetään tärkeänä parlamentaarista yksimielisyyttä, ja meillä onkin vallinnut konsensus sotilaallisen turvallisuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Puolustuskeskusteluunkin on kuitenkin tullut uudenlaista dynamiikkaa. Aiheita ovat olleet mm. puolustusvoimauudistus sekä ajankohtaisimpana teemana pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyvä vilkas keskustelu.
Suomessa puolustukseen on aina suhtauduttu käytännönläheisesti. Näkökulma on ollut perinteinen: oman maan puolustaminen. Meille tärkeää on varmistaa puolustuskykymme riittävyys ja päättää itse kuinka se järjestetään. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että sulkisimme silmämme ympäröivän maailman kehitykseltä.
Suomen puolustuksen kehittäminen on mielenkiintoinen yhdistelmä perinteistä geopolitiikkaa ja toisaalta lisääntyvän keskinäisriippuvuuden sekä yhteistyön murrosvaihetta. Pienellä maalla keinovalikoima on usein rajattu. Puolustukseen osoitetut resurssit eivät mahdollista nopeita suunnanmuutoksia, sillä suuri laiva ei käänny nopeasti. Kysymys onkin resurssien ja tavoitteiden pitkän aikavälin tasapainosta sekä tähän liittyvästä riittävästä ennakoinnista.
Hyvät kuulijat,
Taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta puolustuskyvyn on jatkossakin vastattava toimintaympäristön asettamia vaatimuksia.
Laaja-alaiset, rajat ylittävät uhkat sekä käytössämme olevat voimavarat edellyttävät kokonaisturvallisuuden periaatteen kehittämistä. Laaja-alaisen turvallisuusosaamisen, kuntien ja alueiden turvallisuuden sekä huoltovarmuuden ohella lähivuosien kehityksen painopiste on tietoyhteiskunnalle välttämättömän kybertoimintaympäristön turvaamisessa. Lähipäivinä valmistuvalle Suomen kyberstrategialle on asetettu kova tavoite. Suomen tulisi olla maailmanlaajuinen edelläkävijä kybervarautumisessa 2016 alkaen. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää vahvaa kotimaan eri toimijoiden välistä sekä ehdottomasti myös kansainvälistä yhteistyötä. Viranomaistahoilla ja erityisesti elinkeinoelämällä on kyber-varautumisessa omat roolinsa. Suomalainen poikkihallinnollinen varautumisen perinne sopii hyvin myös kyberturvallisuuden toteuttamiseen.
Arvoisat kurssilaiset,
Hallitus sai valmiiksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selontekonsa joulun alla. Uuden selonteon ehkä merkittävimpiä linjauksia vuoden 2009 selontekoon verrattuna on kansainvälisen puolustusyhteistyön merkityksen lisääntyminen. Tämä on seurausta toimintaympäristömme kehityksestä. On epätodennäköistä, että joutuisimme kohtaamaan sotilaallisia tai muitakaan uhkia yksin, eristyksissä ympäröivästä maailmasta. Tähän ajatukseen sisältyy merkittävä tekijä: puolustusyhteistyö ja verkottuminen ovat osa ratkaisua, ei pelkästään taloudellisten realiteettien sanelema pakko.
On pidettävä mielessä, että kaikissa tilanteissa puolustuksemme perustana on oma kansallinen kyky. Jatkossa tämä oma kyky tosin luodaan yhä enenevässä määrin yhteistyössä muiden kanssa. Oma puolustus ja monikansallinen puolustusyhteistyö eivät ole toisistaan irrallisia tai vastakohtia. Kansalliset intressit tulevat säilymään turvallisuuspoliittisten ratkaisujen pohjana.
Puolustusyhteistyö on osa keinovalikoimaa turvallisuuden kehittämiseksi. Puolustusyhteistyön merkitystä ja vaikuttavuutta voi lähestyä esimerkiksi seuraavan ajatusmallin kautta. Lyhyellä tähtäimellä yhteistyö voi tarjota joitakin – joskin suhteellisen rajattuja - säästöjä. Yhteistyön syventäminen vaatii vahvan poliittisen, lainsäädännöllisen ja taloudellisen perustan. Jos kansallisesti puolustuskykymme kehittäminen vaatii vuosikymmenen mittaista suunnittelunäkymää, miksi tilanne olisi eri kansainvälisellä tasolla? Suorituskykyjen jakamiseen tai yhteiseen omistukseen liittyvät kysymykset eivät ole helppoja kenellekään, eivät edes sotilasliittoon kuuluville maille.
MTS:n äskettäinen mielipidetutkimus osoittaa, että pohjoismaisella puolustusyhteistyöllä on kansalaisten tuki. Yhdeksän kymmenestä pitää sitä myönteisenä asiana. Kaksi kolmasosaa katsoo lisäksi että se lisää Suomen turvallisuutta. Puolustusyhteistyötä tehdään usealla eri foorumilla; EU:ssa, Naton kumppanuuden piirissä, alueellisissa ryhmissä sekä kahdenvälisenä yhteistyönä. Näillä kaikilla tahoilla on toisiaan täydentävä roolinsa. Suomen kannalta ajankohtaisin ja keskeisin yhteistyöalue on pohjoismaisen puolustusyhteistyön järjestely, Nordefco. Suomi toimii tänä vuonna puheenjohtajamaana tavoitteena yhteistyön edelleen kehittäminen ja syventäminen. On todettava, että yhteistyö tuottaa monenlaista hedelmää jo tänä päivänä. Nordefcon puitteissa mietitään tänä vuonna myös yhteistä pohjoismaista visiota.
Ärade åhörare!
Multinationella övningar och deltagandet i olika beredskapstrupper, såsom EU:s stridsavdelningar och Natos snabbinsatsstyrkor och även deltagande i militär krishantering förstärker den finska försvarsförmågan.
Vid förberedelserna inför och genomförandet av krishanteringen strävar man efter att försäkra sig om deltagandets verkningsfullhet. De kvantitativa och kvalitativa målen för vårt deltagande ställs per operation. Aktuella nu är:
- För det första inledandet av planeringen inför överföringen av ISAF-operationen i Afghanistan. Även om det lyckas att överföra ansvaret på de afghanska säkerhetstrupperna år 2014, bereder vi oss på att fortsätta att stöda Afghanistan så att inte ett decenniums arbete går till spillo.
- Ett annat projekt som är värt att nämna är skyddandet av mattransporterna till Somalia i år för första gången med marinens avdelning för fartygsskydd under cirka sex månader. Det är humanitär verksamhet inom ramen för EU.
- En tredje nationellt betydande åtgärd är att ta över ledningsansvaret för en bataljon i UNIFIL-operationen åren 2013 – 2015. Jag inspekterade vår krishanteringsstyrka i Libanon i början av december. UNIFIL:s roll när det gäller att upprätthålla stabiliteten i området är central.
- För det fjärde, vi följer situationen noggrant både i Mali och i Syrien.
Arvoisat kuulijat,
Viime päivinä Suomessa on erityisesti puhuttu Suomen sotilaallisen kyvyn riittävyydestä. Keskustelu lähti liikkeelle Ruotsin asevoimien komentajan arviosta, heidän asevoimiensa kestokyvystä kriisissä. Riittävyysarvioon vaikuttaa monta tekijää, joita pääsette pohtimaan kurssillanne.
Puolustuskyvyn ensisijaisena tarkoituksena onkin muodostaa ennalta ehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle. Normaalioloissa korostuvat ne sotilaalliset kyvyt, joita tarvitaan alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa. Toimintaympäristön kehitys edellyttää puolustusdoktriinin sekä joukkojen käyttö- ja toimintaperiaatteiden kehittämistä.
Selonteossa on nostettu esille mm. maavoimien uusi taistelutapa ja paikallisjoukkojen muodostaminen. Olemme myös hankkineet uutta materiaalia, esimerkiksi uuden ilmatorjuntaohjusjärjestelmän sekä kaukovaikutteisen JASSM-asejärjestelmän. Nämä hankinnat perustuvat pitkän aikavälin arvioon operatiivisista tarpeista, ja niillä on myös merkittävä poliittinen ulottuvuus.
Lyhyellä aikavälillä puolustusvoimauudistus on edellytys puolustusvoimien toimintakyvylle ja jatkokehittämiselle rakennettaessa 2020-luvun puolustusta. Ilman uudistusta meillä olisi vuosikymmenen lopulla 4000–5000 ylimääräistä koulutuspaikkaa. Kevään suurin puolustuspoliittinen keskustelunaihe on todennäköisesti selonteon kirjaus puolustuksen resurssitasosta. Puolustushallinnossa laaditun arvion mukaan lisätarve, erityisesti suorituskyvyn ylläpitämiseksi, on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksin lisäksi.
Mitä jatkotoimenpiteitä aiheuttaa selonteon maininta ”Seuraavan hallituksen arvioitavaksi jää, millaisia mahdollisuuksia on vastata puolustushallinnon esittämään lisäresurssitarpeeseen ja sen vaikutukseen valitussa puolustusratkaisussa pitäytymiseen”? Kirjauksen tulkinnassa on ainakin kaksi ulottuvuutta.
- Ensinnäkin: Millä lähtökohdilla puolustushallinnon suunnittelutyötä jatketaan?
- Toiseksi: Miten saadaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset yhtälöt toimimaan resurssien niukkuuden kasvaessa?
Puolustuksen resurssikysymykset ja siitä juontuvat ratkaisut ovat niin suuren mittaluokan asioita, että perinpohjaiselle poliittiselle pohdinnalle on varattava tilaa ja aikaa. Tulevien vuosien vastuullisten päättäjien tulisi tarkastella puolustuksemme fundamentteja. Puolustusministeriön strategiatyön luonnollinen jatko on tuottaa perusteita tähän keskusteluun tarkastelemalla puolustuksemme mitoitusta eri tilannevaihtoehdoissa.
Mikäli edellä mainittuja lisäresursseja ei ole kohdennettavissa on pakko eräänlaisen ”stressitestin” avulla tarkastella puolustuksen perusfundamentteja, eli yleistä asevelvollisuutta, koko maan kattavaa alueellista puolustusta ja liittoutumista. Nämä arvioinnit ovat pohjana laadittaessa seuraavaa hallitusohjelmaa.
Tämä on tärkeää siksi, että vaikutamme itse kehitykseen siten, että emme myöhemmin pakon edessä joutuisi tekemään meille huonoja ratkaisuja. Ennakoinkin mielenkiintoista keskustelua niin puolustukseen käytettävistä määrärahoista, puolustusvoimien tehtävistä ja niiden perustana olevista strategisista perusvalinnoista kuin myös monikansallisen puolustusyhteistyön roolista. Puolustuksenkin tarpeista on kyettävä kiihkottomaan keskusteluun.
Kaikkien haasteidenkin keskellä on kuitenkin aina syytä tarkastella asioita myös positiivisesti. Turvallisuusympäristömme on vakaa, ja ulkovallat tuntuvat arvostavan vakaata turvallisuuspoliittista linjaamme niin idässä kuin lännessäkin. Yhteiskuntamme on turvallinen. Puolustusvoimien suorituskyky on tänään hyvällä tasolla, ja puolustusta on kyetty kehittämään pitkäjänteisesti. Meillä on tarjottavaa myös monikansallisessa puolustusyhteistyössä ja kriisinhallinnassa. Tällä pohjalle on hyvä rakentaa myös tulevaisuuden puolustusta. Pysyvyys ja jatkuvuus ovat positiivisia piirteitä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta puhuttaessa, mutta niistä ei saa tehdä itse päämäärää. Maailma ympärillämme muuttuu yhä vain nopeampaan tahtiin ja se pitää osata ottaa huomioon myös puolustuksessa. Tätä keskustelua voitte viritellä esimerkiksi nyt alkavalla maanpuolustuskurssilla.
Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.
Jag önskar er en riktigt trevlig försvarskurs.