Puolustusministeri Carl Haglundin puhe MTS:n journalistiseminaarissa Helsingissä

MTS:n JOURNALISTISEMINAARI 12.12.2013       

Arvoisat seminaariin osallistujat, hyvät naiset ja herrat,

 

Kiitän lämpimästi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukuntaa, MTS:ää siitä, että se järjestää  tämäntyyppisiä tilaisuuksia, joissa tarjotaan puheenvuoroja median, järjestöjen ja hallinnon edustajille. Tämä vuosi on ollut erityisen aktiivinen ja seminaareissa on ollut hyvä osanotto. Kiitos siitä.

Tänäänkin aiheet ovat erittäin ajankohtaisia. Ohjelmassa on Syyriaa, Venäjää, puolustuskykyämme, EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sisäistä turvallisuutta unohtamatta kyberiä jne.

Itse osallistuin vastaavaan seminaariin sekä vuosi sitten täällä Helsingissä että viime kesäkuun alussa Oulussa.  

Kerron jo nyt, että minun osaltani seminaarissa ei tarvitse noudattaa Chatham House -sääntöä, vaikka osa alustajista haluaa oman osionsa suhteen sitä noudatettavan. Puheenvuoroni loppuun on tarkoitus jättää aikaa keskustelulle.

Hyvät kuulijat,

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuorein mielipidetutkimus julkistettiin 3. joulukuuta. Kyseinen mielipidetutkimus on mukana täällä jaossa olevassa kokouskansiossa ja siihen voi tutustua myös puolustusministeriön nettisivujen MTS-osiossa.

Toivon, että tutkimuksesta on teille hyötyä työssänne. Tietoa siinä on ainakin rutkasti suomalaisten mielipiteistä koskien ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, maanpuolustusta ja turvallisuutta.

En tässä yhteydessä käy yksityiskohtaisesti mielipidetutkimuksen tuloksia läpi, koska MTS järjesti siitä erillisen tiedotustilaisuuden.

Haluan kuitenkin tuoda siitä esiin joitakin mielipidetutkimuksen ajankohtaisia tuloksia.

1. Ensinnäkin olen tyytyväinen siihen, että maanpuolustustahto on edelleen korkealla tasolla ja nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä saa kyselyn perusteella kansamme tuen.

2. Huomionarvoista on sekin, että vaikka julkiset varat ovat tiukassa, vain 14 % suomalaisista haluaa vähentää puolustusmäärärahoja. Puolet haluaa säilyttää puolustusmäärärahat ennallaan ja kolmannes haluaa niitä korotettavan.

3. Kaikkeen on kuitenkin varauduttava ja uhkien ennaltaehkäisy on edelleen tärkeää.

4. Vaikka suomalaiset haluavat jatkossakin olla sotilaallisesti liittoutumattomia, sotilaallista yhteistyötä Pohjoismaiden välillä kannatetaan. Pohjoismainen sotilaallinen yhteistyö saa lähes yhtä korkean kannatuksen kuin entisten itäblokin maiden hallitsevat puolueet sen järjestelmän vaaleissa.

5. Myös sotilaallista yhteistyötä Euroopan unionissa tuetaan laajasti. Kuulette täällä tänään EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta ja se on myös ensi viikon huippukokouksen aihe.

6. Ja, heikosta jäsenyyden kannatuksesta huolimatta, lähes puolet – 49 – prosenttia suhtautuu myönteisesti sotilaalliseen yhteistyöhön Naton kanssa. Nato ei siis ole mikään mörkö.

Hyvät kuulijat, vielä pari havaintoa MTS:n mielipidetutkimuksesta.

7. Yllättävän suuri osa, noin puolet suomalaista, on sitä mieltä, että suomalainen yhteiskunta on varautunut kyberuhkiin hyvin. Voi olla, että luku olisi huomattavan paljon alhaisempi, jos kysely ei olisi päättynyt ennen kuin julkisuuteen tuli tietoa ulkoministeriön vakoilemisesta.

8. Kuten eräässä pääkirjoituksessa (Savon Sanomat 5.12.) taidettiin mainita, suomalaiset eivät ole käpertyjiä. Se näkyy myös siinä, että suomalaiset haluavat maamme osallistuvan rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon Syyriassa erityisesti YK-lipun alla.

9. Mielestäni se, että kansalaiset eivät halua Suomen eristäytyvän on positiivista. Se on tärkeä periaatteellinen asia ja erinomaista myös siksi, että esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioista Suomi saa arvokasta kokemusta. Myös sellaista, jota puolustusvoimat voi hyödyntää jokapäiväisessä työssä. Kotimaahan hankittava sotilaallinen lisäarvo ei kuitenkaan ole kriisinhallintaan osallistumisen primääri syy. Se on vakauden tuominen kriisipesäkkeisiin osana kansainvälisen yhteisön yhteisiä ponnisteluja.

10. Suomalaiset ovat myös sitä mieltä, että Suomen olisi otettava vastaan Syyrian sotaa pakenevia. Näin ajattelee meistä 65 %. Vieläkin suuremman osan – 73 % – mielestä Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle. Näinhän on tapahtunutkin, vaikka hätä on siellä niin suuri, että oikeastaan mikään tuki ei ole riittävää.

11. Eilen uutisissa olleen suomalaissotilaista koostuvan CBRN-osaston on tänään määrä valmistautua nousemaan laivaan Kyproksella osallistuakseen Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisoperaatioon liittyvien kuljetusten suojaamiseen osana yhteispohjoismaista joukkoa.

12. Kannamme siis tänäänkin osamme kansainvälisestä yhteisvastuusta. Olemme kuukausien ajan yrittäneet omilla pienillä ponnisteluillamme edistää kemiallisten aseiden tuhoamiseen tähtäävää prosessia kansainvälisen yhteisön tukena.

13. Olen vakuuttunut, että nyt alkavaan operaatioon osallistuvilla suomalaissotilailla, kantahenkilökunnalla ja reserviläisillä on hyvät edellytykset onnistua tehtävässään.

14. Teille on tarjolla monipuolinen Syyria-katsaus suurlähettiläs Kari Kahiluodon toimesta esitykseni jälkeen.

Arvoisat kuulijat,

Lopuksi otan esille pari ajankohtaista muuta aihetta, jotka teidän on hyvä tunnistaa.

 1) Puolustusvoimauudistus etenee suunnitellusti. Sen toinen vaihe toimeenpannaan ensi vuoden aikana ja vuoden 2015 alusta Puolustusvoimien organisaatio on uudistettu.

2) Olen asettanut parlamentaarisen selvitysryhmän pohtimaan puolustushallinnon tulevaisuuden rahoitustarpeita. Lisätarvetta on erityisesti vanhentuvan materiaalin uusimisen osalta. Tämä kansanedustaja Ilkka Kanervan johtama ryhmä saanee työnsä valmiiksi kesään mennessä.

3) Kyber-strategian toimeenpano on edennyt vaiheeseen, jossa uusi turvallisuuskomitea esittelee toimintasuunnitelmia ja resurssitarpeita keväällä 2014. Käynnistämme vuodenvaihteessa myös lainsäädännön kehittämistyön, jossa katsotaan sekä sotilastiedustelun, että kybersuojautumisen ja toimintakyvyn tarpeita.

4) Pohjoismaiden puolustusministerit kokoontuivat Helsingissä viime viikolla ja saimme sovittua yhteisestä pohjoismaisesta visiosta. Pohjoismaat sitoutuivat entistä tiiviimmin yhteistyöhön, kysymys ei ole puolustusliitosta, vaan esimerkiksi selkeämmästä yhteisestä koordinaatiosta esimerkiksi kriisinhallintaan lähdettäessä tai käynnistettäessä uusia materiaali tai suorituskykyhankkeita. Ensimmäinen on pian käynnistettävä meritorjuntaohjuksen MTO-85 uusiminen vuosikymmenen vaiheessa.

5) Myös viime viikolla julkisuuteen noussut mahdollinen toiminta EUBG:n kehysvaltiona vuosikymmenen lopulla on puolustushallinnossa selvitettävänä. Sellaisen vastuun ottaminen olisi varmasti monella tapaa merkityksellistä ja osoittaisi halua taakankannon jakamiseen Pohjolassa. Meidän on vain tarkkaan ennakkoon selvitettävä kehysvaltiotoiminnan seurannaisvaikutukset sekä varmistuttava EU-taisteluosastokonseptin kehityssuunta.

Hyvät läsnäolijat, avaan näillä sanoilla seminaarin ja olen valmis vastaamaan kysymyksiinne.

 

 

 

Palaa otsikoihin