Puheet
Ministeri Carl Haglundin puhe MTS:n nuorisofoorumissa "Turvallisuus ja tasa-arvo"
11.10.2013
Arvoisat kuulijat
Arvoisat nuorisofoorumin osanottajat, hyvät naiset ja herrat. Ärade deltagare i ungdomsforum, mina damer och herrar. Kiitokset MTS:lle siitä, että tällainen foorumi on järjestetty.
Hyvät kuulijat,
Turvallisuus ja tasa-arvo ovat meille kaikille tärkeitä asioita. Kiistatta voitaneen myös todeta, että näillä asioilla on keskinäinen riippuvuussuhde. Tasa-arvo lisää turvallisuutta ja päinvastoin.
Suomen puolustusjärjestelmä perustuu miesten asevelvollisuuteen sekä naisten mahdollisuuteen suorittaa varusmiespalvelus, koko maan puolustamiseen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Osallistumme aktiivisesti myös kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.
Keskinäisriippuvuuden maailmassa Suomi harjoittaa myös sotilaallista yhteistyötä pohjoismainen kanssa, EU:n puitteissa sekä Naton kanssa. Kukaan ei selviä enää täysin yksin, on toimittava yhdessä. Yhteistyö tuottaa lisäarvoa puolustuskykymme kehittämiseen.
On hieno asia, että myös nuoret tukevat vahvasti puolustusyhteistyötä erityisesti pohjoismaiden kesken ja EU:n puitteissa. Tämänhän osoittaa tuore MTS:n nuorisotutkimus. Tärkeä osa kansainvälistä yhteistyötä on tietysti mainitsemani kriisinhallinta ja rauhanturvaaminen, jossa Suomella on pitkät ja ansiokkaat perinteet.
Tänäkin päivänä on valitettavasti monia kriisejä, jopa sisällissotia, kuten Syyriassa, meneillään. Näillä kriiseillä on heijastusvaikutuksia myös meille, puhumattakaan siitä inhimillisestä hädästä ja kärsimyksestä, jota esimerkiksi syyrialaiset itse kokevat.
Meillä on suomalaisia rauhanturvaajia Etelä-Libanonissa, Syyrian naapurimaassa, tällä hetkellä 176 sotilasta YK:n rauhanturvaoperaatiossa, ja määrä vielä kasvaa 350:een marraskuussa kun Suomi ottaa johtovastuun operaatiosta marraskuun aikana. Kun Syyriaan aikanaan saadaan aikaan tilanne, jossa voidaan asettaa kansainvälinen rauhanturvaoperaatio, Suomi on ilmoittanut valmiutensa olla mukana, jos ja kun YK:lta pyyntö tulee. Myös Syyrian pakolaiskysymyksessä näkisin, että meidän tulee kantaa osamme hädänalaisten auttamisesta kantokykymme mukaan.
Mitä voimme tehdä sotilaallisesti?
Suomen Puolustusvoimilla on myös erityinen CBRN- yksikkö (eli kemiallisten, biologisten ja radiologisten aineiden tunnistamiseen ja tiedusteluun erikoistunut yksikkö), johon kuuluu mm. kenttälaboratorio, joka vastaa näytteiden otosta ja analysoinnista. Esimerkiksi tätä suorituskykyä voisimme tarjota tähän kriisiin. Aika näyttää.
Meillä kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuvat sotilaat tulevat valtaosin reservistä ja tuovat mukanaan myös siviiliosaamistaan. Tämä on itse asiassa yksi hyvä esimerkki siitä, miten asevelvollisuusjärjestelmämme toimii.
Hyvät kuulijat,
Tässä seminaarissa pohditaan myös asevelvollisuutta ja tasa-arvoa. Siihenkin liittyy monia seikkoja, kuten miesten ja naisten välinen tasa-arvoisuus, mutta myös tasa-arvo esim. sen suhteen, että kaikki eivät suorita varusmiespalvelusta.
Varusmiesten ja myös siviilipalvelusta suorittavien näkökulmasta tasa-arvoa voidaan pohtia myös esimerkiksi matkojen pituutta kotoa palveluspaikalla, eläkekertymän ja muiden sosiaalipoliittisten etujen näkökulmasta. Uskon, että kaikkia näitä puolia tänään täällä tuodaan esille.
Ja hyvä niin, on tärkeää että keskustellaan. Asevelvollisuuttakaan ei pidä ottaa liian itsestään selvinä. Varsinkin, kun monissa Euroopan maissa, viimeksi naapurissamme Ruotsissa, on luovuttu yleisestä asevelvollisuudesta. Toisaalta on myös kansanäänestyksen päätöksellä päätetty pitää järjestelmästä kiinni sekä Itävallassa että Sveitsissä. Myöskään naapurimaamme Venäjä ei tietääksemme ole luopumassa asevelvollisuudesta.
Suomen puolustuksen ja puolustuskyvyn sekä koko maan puolustamisen kannalta asevelvollisuusjärjestelmä on kuitenkin paras ja kustannustehokkain tapa. Suomen puolustamista ei voida hoitaa pienen ammattiarmeijan turvin. Hyvä on todeta myös se, että myös niissä maissa, joissa on ammattiarmeija, tulee esiin ongelmia, erityisesti rekrytointiin liittyen.
MTS:n nuorisotutkimuksen mukaan myös alle 30-vuotiaat pitävät asevelvollisuusmallia parhaana tapana. Kysymyksessähän oli seitsemän erilaista ”mallia”, joista nykyinen mallimme, eli asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille, saa 40 prosentin tuen. Kun lasketaan yhteen kaikki ne vaihtoehdot, joissa asevelvollisuus on mukana, kannatus on 65 prosenttia. Vastaavasti ammattiarmeijaa kannattaa 10 prosenttia ja kaksi prosenttia on sitä mieltä, että armeijaa ei tarvita lainkaan. Viidennes kannatti vapaaehtoista varusmiespalvelusta sekä miehille että naisille.
Erityisen tärkeää mielestäni on se, että nuoret pohtivat Suomen puolustuksen ja asevelvollisuuden suhdetta. Pidän myös tärkeänä sitä, että puolustushallinnossa huomioidaan varusmiesten mielipiteitä palveluksesta ja palvelusajan ja siviilielämän yhteensovittamisesta. Tätä työtähän tehdään mm. Siilasmaan työryhmän raportin pohjalta.
Asevelvollisuuskin toimii vain jos nuoret ikäluokat kokevat sen tärkeäksi ja motivoituvat siihen. Siksi keskustelu ja vuoropuhelu ovat välttämättömiä. Pyrkimys asevelvollisuuden kehittämisessä tulee olla se, että se elää ajassa. Toisin sanoen sen sisältö vastaa tätä päivää.
Muutama sana vielä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ja asevelvollisuudesta. Täydellinen tasa-arvo tarkoittaa tietysti sitä, että tässäkin asiassa miehet ja naiset olisivat samassa asemassa. Israelissahan tämä on näin. Norjassa on tehty päätös siirtyä sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että siellä Puolustusvoimien rekrytointipohja laajenee, itse sotilaallisen koulutuksen saavien määrää ei lisätä.
On kuitenkin tunnustettava, että myös muualla yhteiskunnassamme vallitsee täydellisestä tasa-arvonäkökulmasta katsottuna poikkeavuutta. Usein tämä johtuu luonnollisista syistä. Esimerkiksi kotiäitejä ei sovi unohtaa, useimmiten kuitenkin äiti jää vanhemmista kotiin.
Itse ministerinä toivoisin, että naisten määrää asevelvollisina voitaisiin lisätä. Tähän liittyen on tehty ehdotuksia, joita paraikaa selvitetään. korostan kuitenkin vapaaehtoisuutta tässä yhteydessä.
Meidän suomalainen malli, jossa velvollisuus on miehillä ja mahdollisuus naisilla, on toiminut hyvin. Vapaaehtoisesti varusmieskoulutukseen hakeutuvia naisia on vuosittain ollut reilut 300, tosin viime vuonna oli selvästi enemmän, eli lähes neljä sataa. Naiset ovat olleet motivoituneita ja pärjänneet hyvin. Jatkossakin on huolehdittava siitä, ettei ainakaan mitään puolustushallinnon toiminnasta johtuvia esteitä ole naisten hakeutumiseen varusmieskoulutukseen.
Hyvät kuulijat
Turvallisuuteen kuuluu paljon erilaisia asioita. Puolustusvoimien tehtävä on varautua sotilaallisten uhkien osalta. MTS:n nuorisotutkimuksessa kysyttiin myös suhtautumista Puolustusvoimien kykyyn huolehtia Suomen sotilaallisesta turvallisuudesta. Yli puolet, 57 prosenttia, suhtautuu myönteisesti, kolmannes kielteisesti. Puolustusministerinä voin tätä tulosta pitää tyydyttävänä, jopa hyvänä.
Jatkossakin meidän on kyettävä puolustautumaan sotilaallisesti, vaikka sotilaallisen uhkan todennäköisyys on pieni. Ja varmaan moni miettii, että olisi tärkeämpää toimia ilmastonmuutoksen tuomia uhkia ja vaikkapa kyberuhkia vastaan. Kaikkea tätä tarvitaan. Myös sotilaallisiin uhkiin varautumisessa on huomioitava ilmastonmuutos ja kyberuhkat.
Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille hyvää seminaaria, kipakoita, mutta rakentavia keskustelija. Odotan itsekin mielenkiinnolla raporttia päivän annista. Nyt on aikaa muutamalle kysymykselle. Kiitos.