Puheet 2006
Puolustusministeri Kääriäinen Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n ja Karjalan Poikien Kilta ry:n maanpuolustusjuhlassa Joensuussa
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Karjalan poikien puheenjohtajat, hyvät naiset ja miehet!
On mieluisaa puhua täällä Maanpuolustuskiltojen liiton ja Karjalan poikien juhlassa. Täällä voi aistia suomalaisen korkean maanpuolustustahdon, joka on tulevaisuudessakin Suomen puolustuksen selkäranka. Kiltojen aktiivinen toiminta on tärkeä lenkki vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä ja maanpuolustustahtomme vaalimisessa. Erityisen arvokasta on kiltojen laajapohjainen jäsenpohja, joka edustaa yhteiskuntamme kaikkia väestöryhmiä.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö kehittyy
Korkea maanpuolustustahto on tukenut asevelvollisuuden kehittämistä keskeisenä osana puolustusjärjestelmäämme. Yhdistämme maailman parhaan koulujärjestelmämme, yhteiskuntamme erityisosaamisen ja korkeatasoisen sotilaskoulutuksen. Lopputuloksena on Suomen puolustamiseen ja kansainvälisiin kriisihallintatehtäviin soveltuva "monitaitosotilas".
Nämä "monitaitaja-taistelijamme" soveltuvat erittäin hyvin puolustusvoimien toisen päätehtävän, muiden turvallisuusviranomaisten tukemiseen. Reserviläisemme lyövät laudalta ns. ammattisotilaat, joilla on vain sotilaskoulutus. Se on kapea lähtökohta turvallisuuskysymyksissä. Pettämättömänä mittarina on menestyminen kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä, joissa vapaaehtoiset reserviläisemme moniosaajina pitävät Suomen mainetta yllä.
Asevelvollisuus koostuu varusmiespalveluksesta ja reserviläisjärjestelmästä. Reserviläiset sijoitetaan operatiivisiin joukkoihin, mihin he saavat koulutuksensa varusmiespalveluksessa. Kertausharjoitukset pitävät sotilastaidot ajantasalla. Tuon vaiheen jälkeen he voivat vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kautta osallistua maakuntajoukkoihin, jos he ovat siihen halukkaita ja jos he ovat pitäneet huolta fyysisestä ja psyykkisestä kunnostaan. Oleellista on kriisiajan tehtävissä tarvittava osaaminen. Muodostettavat maakuntajoukot ovat kiinteä osa puolustusvoimiin. Niiden avulla varmistetaan, että puolustuksemme ulottuu koko maan alueelle kattavasti ja uskottavasti. Niiden päätehtävänä on suojata alueensa tärkeitä kohteita.
Maakuntajoukkojen tehtävät perustuvat puolustusvoimien sodan ajan vaatimuksiin. Maakuntajoukot kuuluvat alueellisiin joukkoihimme, ja ne ovat jatkossa kiihkeä ja tärkeä osa paikallispuolustusta. Maakuntajoukkot antavat pyydettäessä virka-apua. Kyseessä ei ole lisätehtävä tai uusi aluevaltaus, vaan puolustusvoimien valmiuden parantaminen lakisääteisten tehtäviensä toteuttamiseksi.
Hyvänä esimerkkinä nykyaikaisesta maakuntajoukon harjoituksesta on ensi vuoden puolustusvoimien kansainvälisten
"Rajajoki - Gränsälv 2007"-harjoituksen. Tässä Ruotsin kanssa toimeenpantavassa yhteistoimintaharjoituksessa harjoitellaan konkreettista maakunnan turvaamista - muun muassa tulvan torjuntaa. Harjoitusjoukkona on muun muassa alueella toimiva suomalainen maakuntakomppania.
On kuitenkin hyvä muistaa, että vapaaehtoinen maanpuolustus on paljon muutakin kuin paljon puhutut maakuntajoukot. Vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa on kolme ulottuvuutta: vapaaehtoinen maanpuolustustyö, maanpuolustustoiminta ja maanpuolustuskoulutus.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on aatteellista kansalaistoimintaa. Sillä lujitetaan kansalaisten maanpuolustustahtoa. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on puolestaan viranomaisten ohjaamaa ja tukemaa toimintaa, joka lisää kansalaisten ja eri hallinnonalojen valmiutta toimia häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Myös naisten mahdollisuudet osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön paranevat. Puolustusministeriössä etsitään entistä sopivampia tapoja naisten vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle osana maanpuolustusta. Jatkossa naiset voidaan sijoittaa sodan ajan joukkoihin siinä missä miehetkin.
Maanpuolustustahto ja hyvä koulutusjärjestelmä eivät yksin riitä varautuessamme tulevaisuuden kriiseihin. Tarvitaan ajan- ja asianmukaiset välineet ja varusteet. Tässä onkin suurin haaste - kuinka pysyä kehityksessä mukana!
Puolustusvoimat kehittyvät ajassa
Puolustusvoimien toimintaa, organisaatiota ja hallintorakenteita virtaviivaistetaan vuoden 2008 alkuun mennessä. Keskeisenä uudistustavoitteena on nykyisen johtamis- ja hallintorakenteen keventäminen ja rationalisointi. Muutoksilla ei ajeta puolustusta alas, vaan pidetään puolustusvoimat ajan vaatimusten mukaisesti iskussa siten, että uskottavuus näkyy ja kuuluu.
Paljon tapahtuukin. Kaikilla puolustushaaroilla, myös maavoimilla, on jatkossa oma itsenäinen esikuntansa, joka keskittyy puolustushaaransa toiminnan suunnitteluun, johtamiseen ja kehittämiseen. Pääesikunnasta tulee aito kaikkia puolustushaaroja ja erillisiä yksiköitä ja laitoksia johtava esikunta, joka keskittyy puolustusvoimien johtamiseen ja puolustus- järjestelmämme kehittämiseen.
Koko puolustusvoimien johtamisvalmiutta ja -kykyä parannetaan oleellisesti kehittämällä integroitua tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmää (iTVJ). Se mahdollistaa uudentasoisen tilannetietoisuuden sekä tiedonvaihdon viranomaisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä kaikilla johtamisen tasoilla nykyaikaisen verkostoituneen puolustuksen periaatteiden mukaisesti. Olemme matkalla kohti puolustusjärjestelmää, jossa tietoyhteiskuntamme osaaminen otetaan täysimääräisesti hyötykäyttöön.
Maavoimissa päähuomio on liikkuvuuden parantamisessa ja tulivoiman tehostamisessa. Panssaroitua ajoneuvokalustoa päivitetään ja uusitaan. Kuljetushelikopterit ja raskas raketinheitinkalusto otetaan operatiiviseen käyttöön. Merivoimat keskittyvät laivue 2000:n ja uuden miinantorjuntakaluston käyttöönottoon. Ilmavoimissa päivitetään Hornet-kalustoa ja lentäjäkoulutukselle etsitään uusia ratkaisuja.
Myös puolustuslainsäädäntöä uudistetaan. Laajapohjaisesta toimikuntavalmistelusta on saatu jatkovalmisteluun asevelvollisuuslaki, laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja puolustusvoimalaki. Miksi näin laaja lainsäädännön uudistus on tarpeen? Keskeisin syy on tarve ajantasaistaa epäyhtenäinen, vanhahtava ja ennen EU-aikaa laadittu lainsäädäntö. Nykyinen laki puolustusvoimista on rakentunut 1970-luvun alkumetreillä, eikä se eräistä tarkennuksista huolimatta vastaa enää tämän vuosituhannen haasteisiin. Parlamentaarisuutta korostava perustuslakiuudistus vuodelta 2000 asettaa omat lisävaatimuksensa puolustushallintoa koskevaan lainsäädäntöön.
Tällä kaikella rakennetaan 2010-luvun puolustusvoimat, joka puolustaa koko maata, nykyaikaistetun alueellisen puolustuksen periaattein tukeutuen moderniin yleiseen asevelvollisuusjärjestelmään. Vieläkin lyhyemmin: nyt rakennetaan nykyaikaisella teknologialla varustettu koko kansan armeija.
Valtioneuvosto hyväksyy ensi viikolla päivitetyn yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) strategian. Tässä ns. YETT-strategiassa täsmennetään jokaisen hallinnonalan velvoitteita osallistua yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Turvallisuusstrategia perustuu aiempaa selkeämmin julkishallinnon, elinkeinoelämän ja vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen väliseen yhteistoimintaan.
Uskottavuus on turvattava tulevaisuudessa
Puolustusvoimat ovat tehtyjen uudistusten ansiosta uskottavan suorituskykyiset siirryttäessä 2010-luvulle. Tulevaisuuden ongelmia ovat polttoaine- ja energiahintojen nousu, henkilöstömenojen lisääntyminen, uuden entistä kalliimman puolustusmateriaalin ylläpitokustannusten kasvu sekä puolustusvoimien toiminnan laaja-alaistuminen sekä uudet kriisinhallintaoperaatiot.
Uskottavan ja ajanmukaisen suorituskyvyn varmistamiseksi materiaalihankintojen osuus puolustusbudjetista pyritään pitämään yhtenä kolmanneksena. Reserviläisarmeijalla on oltava kättä pidempää. Puolustusmateriaalin hinta- ja ylläpitokustannukset kasvavat merkittävästi yleistä kustannustasoa nopeammin. Ensi vuosikymmenien sotilaallisten suorituskykyjen tulee olla nykyistä tehokkaampia, jotta periaate "laatu korvaa määrän" toteutuu. Tämä tarkoittaa käytännössä, että miesvahvuudeltaan pienemmillä sodan ajan joukoilla saadaan nykyistä parempi puolustuskyky.
Puolustusvoimat ovat nyt ja lähivuosina uskottavassa iskussa. Kansa tukee laajasti puolustusratkaisua ja puolustusvoimia. Kansan ja puolustusvoimien suhde on kunnossa. Päätökset puolustusvoimien kehittämisestä on tehty vastuullisesti siten, että jatkossakin puolustusvoimat toimii nyt ja tulevaisuudessa jokaisessa maakunnassa. Yleinen asevelvollisuus on kansan suosiossa. Historia tunnetaan ja sen opetukset muistetaan. Meillä on yhteinen realistinen käsitys itsenäisyyden ja turvallisuuden perusteista. Maanpuolustustahto on korkealla kaikissa väestö- ja ikäryhmissä. Pohja on vankka. Luotan siihen, että me suomalaiset - niin päättäjät kuin kansalaisetkin - tunnemme ja kannamme vastuumme siitä, että puolustusvoimat on iskussa myös 2010-luvun lopulla.
Sotiemme veteraanien perintö puhuttelee. Suomen puolustamisen vastuu on kaikissa olosuhteissa suomalaisten itsensä käsissä. Sitä vastuuta ei voi eikä saa siirtää muualle.