Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, puhe Vasikkapatsaan paljastustilaisuus 10.7.2004 Kiuruvesi

Arvoisa juhlaväki, hyvät naiset ja miehet Kotiseudun elävyys ja elävänä pitäminen vaatii oma-aloitteellisuutta ja yhteistyötä.

Paikallinen aktiivisuus on aivan ratkaisevaa. Elinvoima kasvaa kotiseutuunsa kiintyneistä ihmisistä, jotka eivät ole antaneet eivätkä anna muuttoliikkeelle periksi, vaan tekevät kaikkensa kotiseudun vetovoiman vahvistamiseksi. Täällä Kiuruvedellä on sellainen meininki. Kotiseutu-yhdistykset tekevät tavattoman arvokasta työtä.

Jokaisella maakunnalla ja kunnalla on ikioma profiilinsa. Kiuruveden profiili rakentuu erityisesti maidosta, karjataloudesta, metsästä ja kulttuurista sekä hengen elämästä. Valtakunnallisen maitopitäjän maineella on katetta. Maitotaloustulolla ja maidontuotannon määrällä mitaten Kiuruvesi on Suomen ehdotonta eliittiä. Eturivissä on oltu ennenkin. Niemiskylän kylähistoriikista voi lukea, että jo 1800-luvun lopulla alkanut heinänviljelyn yleistyminen ja pellon käytön tehostuminen ovat näkyneet tuloksissa.

Elinkeinoelämää laaja-alaisesti kehittämällä, pienyrittäjyyteen ja osaamiseen panostaen sekä elinkeinorakennetta monipuolistamalla Kiuruvesi on lunastanut paikkansa elinvoimaisena, väestörakenteeltaan tasapainoisena kestävän kehityksen maaseutukaupunkina. Kiuruvedellä on aihetta vahvaan itsetuntoon.



Suomalainen maaseutu on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana suurten muutosten kourissa. Erityisesti maatilatalouden rakennemuutos on ollut valtava. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt hurjaa vuosivauhtia ilman, että maataloustuotannon määrä on juurikaan supistunut. Samaan aikaan koko elintarviketalous on kokenut koko ketjun pituuden osalta historialliset ravistelut. Väki on vähentynyt koko ketjusta; perustuotannosta palveluihin, jalostukseen ja kauppaan asti.

Maaseudun ja maatalouden tulevaisuuden näkymät ovat aina olleet jossain määrin ristiriitaiset, epämääräisetkin. Ylä- ja alamäkiä on vuosien saatossa ennenkin koettu. Maaseudusta ja maataloudesta puhuttaessa ei sovi unohtaa, että elämme riippuvuuksien maailmassa.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa niitä lukuisia evakkomatkoja, joita sodan runtemilta menetetyiltä Karjalan alueilta Kiuruvedellekin tehtiin. Pellot raivattiin, uusi koti rakennettiin, sopeuduttiin ja uskottiin työhön ja tulevaisuuteen. Karjalaiset ja karjalaisuus ovat rikastuttaneet pysyvästi ja monella tavalla kotiseutumme elämää.

Valtioneuvosto teki 10.6.2004 periaatepäätöksen EU:n maatalouspolitiikan uudistamisen perusteista Suomessa. Uudistus käynnistyy vuonna 2006. Uudistuksen soveltamisen päälinjoista oli kuitenkin sovittava, jotta sen toimeenpanon valmistelu pääsee täyteen käyntiin ja jotta viljelijät voivat ratkaisun seurauksena mahdollisimman hyvissä ajoin suunnitella pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan. Tuottajajärjestöjen kanssa käytyjen neuvottelujen linjausten mukaisesti on pyritty kansallisen päätöksenteon rajoissa eri tuotantosuuntien ja alueiden kesken mahdollisimman tasapuoliseen, nykyiset kokonaistukisuhteet säilyttävään lopputulokseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on sitoutunut etsimään toimenpiteet ja järjestämään niille rahoituksen.

Tehty periaatelinjaus turvaa perheviljelmien maataloustuotannon toimintaedellytykset. Se mahdollistaa myös pienehköjen monimuotoisten maatilojen kehittymisen tämän ajan vaatimusten mukaisesti.



Suomalaisiin elintarvikkeisiin voi luottaa. Nyt on pidettävä huoli koskemattoman maineen puhtaudesta myös jatkossa. Siitä hyötyvät kaikki suomalaiset. Siihen kysyntään vastauksen parhaiten antaa perheviljelymallin mukainen tuotanto. Paikallisuus on tässäkin valttia.

Kansakunnan henkivakuutus rakentuu omavaraisuuteen elintarviketaloudessa. Maaseutu- ja maatalousväestöllä on ollut ja on näiden kansallisten perusasioiden varmistamisessa aivan keskeinen asema. Vaikka moni asia tässä maailmanmenossa muuttuu ja loppuukin, leivänkasvatus ei lopu milloinkaan.

Tässä tilaisuudessa ihan kohta paljastettava Kiuruveden kaupungille osoitettu patsas sopii kaupungin profiiliin ja julkikuvaan. Kuvanveistäjä Kirsi Siposen työstä välittyy ilo, into ja arvostus maaseutua ja sen perinteistä elämänmuotoa kohtaan. Kuvatkoon taideteos kasvua ja kehitystä, jatkuvuutta ja tulevaisuuden uskoa.

Samalla kun esitän parhaimmat kiitokset taiteilijalle, kiitän patsashankkeen puuhamiehiä, kotiseutuyhdistystä ja sen asettamaa patsastoimikuntaa sekä kaikkia patsaan hankintaan osallistuneita lahjoittajatahoja ja kansalaiskeräykseen innokkaasti osallistuneita henkilöitä. Esimerkillinen oma-aloitteisuutenne ja vastuukantonne ansaitsee kunnioituksen! Symboloikoon nyt paljastettava vasikkapatsas tulevaisuuden uskoa ja kunnioitusta elämää kohtaan.

Palaa otsikoihin