Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, puhe jääkiekkoliiton aluepäivillä Kuopiossa 31.7.

Jääkiekon ystävät Hyvät naiset ja miehet! Liikunta ja urheilu leimaavat suomalaista elämänmuotoa.

Liikunta on suomalais-ten suosituin harrastus. Liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaan osallistuu yli miljoona suomalaista lasta, nuorta, aikuista ja ikääntyvää ihmistä. Maassamme on peräti yli 7800 toimivaa urheiluseuraa, joissa liikuntaa harrastetaan säännölli-sesti. Kysymys on Suomen merkittävimmästä kansanliikkeestä.

Pääosa suomalaisesta liikuntatyöstä tehdään vapaaehtoisvoimin talkootyönä. Vapaaehtoistehtävissä on mukana noin puoli miljoonaa ihmistä toimien ensisijai-sesti lasten ja nuorten hyväksi. Vapaaehtoistyön arvo on yli puoli miljardia euroa vuodessa. Tällaisen mittavan vapaaehtoistyön ansiosta urheiluseuratyö on teho-kasta ja liikunnan harrastaminen on mahdollisimman edullista.

Liikunta myös työllistää välittömästi yli 20 000 ja välillisesti yli 50 000 ihmistä. Lii-kuntaharrastuksen lisääntyessä liikunta-ala on myös tulevaisuudessa olemaan merkittävä työllistäjä. Tähän liittyvät niin sanotun kolmannen sektorin mahdolli-suudet työllistää ja luoda mielekästä toimintaa perinteisen palkkatyön rinnalle. Näitä tehtäviä löytyy erilaisista liikuntajärjestöistä.



Liikunta on paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena kansalaistoimintana monitahoinen ilmiö. Varsinaisen kunnon vaalimisen ohella liikunta ja urheilu tar-joavat yhdessäoloa, yhteisöllisyyttä, elämyksiä ja todellista hyvinvointia. Kyse on viime kädessä vastuullisesta yhteiskunnallisesta toiminnasta, joka kasvattaa merkittävällä tavalla sosiaalista pääomaa yhteiskunnassa.

***

Liikunnan merkitystä ihmisten henkilökohtaisen terveyden ja hyvinvoinnin ei voi vähätellä. Liikunta ja urheilu edistää suomalaisten terveyttä ja työkykyä. Varhai-sessa lapsuudessa aloitettu liikuntaharrastus luo pohjaa myös nautittavammalle vanhuusiälle toimien järkevänä ennaltaehkäisynä.

Useat eri väestöryhmistä – viimeisimpänä koululaisille ja reserviläisille – tehdyt fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä koskevat tutkimukset osoittavat, että suomalaisten fyysinen kunto on huolestuttavasti heikentynyt. Tutkimustulokset kertovat karua kieltä suomalaisten epäterveellisistä ruokailutottumuksista ja ter-veyden kannalta riittämättömästä hyöty- ja arkiliikunnasta. On soitettava varoitus-kelloja. Suunta on saatava kääntymään.

Koko kansan, sen kaikkien kansankerrosten parissa tapahtuva liikunta- ja terve-yskasvatuksen edistämistyö on haasteellinen tehtävä. Edellytykset myönteiseen muutokseen olemassa. Yhteiskunnan tehtävänä on puolestaan turvata kansalai-sille tasa-arvoiset mahdollisuudet hyöty- ja arkiliikunnan toteuttamiseen. Päämi-nisteri Vanhasen hallituksen hallitusohjelman kirjauksen mukaan valtion liikunta-määrärahoja kohdennetaan lasten ja nuorten terveyttä edistävään sekä kasva-tuksellisuutta ja eettisyyttä korostavaan liikuntaharrastukseen.

Liikunta on koko kansantalouden kannalta avainasioita. Liikunnan laiminlyönnit maksetaan kasvavina sosiaali- ja terveystoimen kustannuksina. Liikuntapolitiikan yleisenä tavoitteena onkin saada ihmiset liikkumaan osana jokapäiväistä arkielä-mää ja siten edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Yhteiskunnan myön-tämä tuki liikunnalle saa merkittävällä tavalla oikeutuksensa juuri liikunnan terve-ysvaikutuksista. Se tuki maksaa itse itsensä takaisin – ja vieläpä monikertaisesti.



***



Jääkiekkoharrastus tarjoaa suomalaisille ikään ja sukupuoleen katsomatta oivan paikan yhdessä muiden harrastusten kanssa elämän perustaitojen harjoittami-seen. Parhaimmillaan se edistää terveyttä, antaa henkistä hyvinvointia ja elä-mänmittaisia ystävyyssuhteita sekä joukkuetovereiden että jääkiekkotoimintaan osallistuvien ihmisten kanssa. Yhteiset harjoitukset ja pelatut pelit kehittävät kes-kittymiskykyä, pitkäjänteisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Joukkueurheilu antaa ilon ja on-nistumisen tunteita niin kentällä kuin katsomossa sekä vahvistaa tunnetta oman elämän hallinnasta.

Suomalainen jääkiekkoperhe Suomen Jääkiekkoliiton johdolla, piiriorganisaatioi-den tukemana ja yksittäisten seurojen ruohonjuuritason toimintana ottaa merkittä-vällä ja kiitokset ansaitsevalla tavalla vastuuta erityisesti lasten ja nuorten joka-päiväisestä elämästä yhdessä kodin, koulun ja muun lähiyhteisön kanssa. Tässä merkittävässä työssä teidän jääkiekkovaikuttajien ja valmentajien asiantuntevaa ja vastuuntuntoista panosta tarvitaan. Opettaahan urheiluharrastus hyvällä tavalla lapsille ja nuorille leikin ja pelin kautta oikean ja väärän rajoja, yhteisiä sääntöjä ja toimintatapoja.

***



Kilpa- ja huippu-urheilu ovat lähellä suomalaisten sydäntä. Tutkimusten mukaan lähes 75 %:a suomalaisista pitää kansainvälistä kilpailumenestystä tärkeänä.

Tämän päivän kilpa- ja huippu-urheilu on sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävää ja näkyvää toimintaa. Ammattimaisuus, kaupallisuus ja viihteellisyys kuuluvat siihen – halusimme tai emme – olennaisena osana. Huippu-urheilun kautta edistetään myös kansainvälisiä suhteita, sillä huippu-urheilu on parhaimpia kansainvälisen kanssakäymisen välineitä.

Huippu-urheilulla on merkittävä kontaktipinta nuoriin ja laajaan penkkiurheilija-joukkoon. Huippu-urheilijoiden arvoa, merkitystä ja vastuuta esikuvina nuorille ei voi korostaa liikaa.

Suomalainen urheiluväki seuraa innokkaasti kotimaista huippujääkiekkoa ja pe-laajiemme menestystä kansainvälisillä areenoilla. Tällainen kehitys hyödyttää luonnollisesti myös Suomen maajoukkueen menestystä. Samalla se kertoo, että jääkiekkoväen kasvatus- ja nuorisotyö on tuottanut tulosta.

***

Suomessa on rakennettuja liikuntapaikkoja noin 38 000 kappaletta. Ne muodos-tavat samalla merkittävän osan maamme kansallisvarantoa. Suuri osa näistä lii-kuntapaikoista on syntynyt valtion avustuksen turvin.

Avustaessaan liikuntapaikkoja opetusministeriö ja lääninhallitus painottavat sel-laisia liikuntatiloja, joita voivat käyttää kansan syvät rivit. Suosituimmiksi rakenta-miskohteiksi osoittautuivat uimahallit, liikuntasalit ja -hallit, jäähallit ja erilaiset lähi-liikuntapaikat. Näitä liikuntapaikkatyyppejä voidaan pitää myös liikuntalain mu-kaan ensisijaisesti avustettavina niiden käyttöasteen ja käyttäjäryhmien laajuuden perusteella. Tätä linjaa täytyy jatkaa.

Opetusministeriö on vuonna 2004 ( 27.4.2004 mennessä) myöntänyt valtionavus-tusta 22 liikuntapaikan rakentamiseen tai peruskorjaukseen. Avustettujen hank-keiden joukosta löytyy urheilukenttiä, jäähalleja, uimahalleja ja liikuntasaleja. Avustetuista liikuntapaikoista lähes puolet on liikuntahalleja ja -saleja.

Erityisesti lähiliikuntapaikkojen suosio on kasvanut viime vuosina. Opetusministe-riö on osoittanutkin vuonna 2004 Itä-Suomen lääninhallitukselle 500 000 euroa käytettäväksi etenkin lähiliikuntapaikkojen avustamiseen.

***

Yksittäisistä liikuntamuodoista jääkiekko on Suomen suosituimpia urheilulajeja. Alati kasvava harrastajamäärä osoittaa, että suomalainen jääkiekko on oikealla tiellä.



Toivotan teille kaikille antoisaa kokouspäivää ja koko suomalaiselle jääkiekkovä-elle menestyksellistä tulevaisuutta.

Palaa otsikoihin