3.6.2002 Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, ministeri Jan-Erik Enestamin puhe valtakunnallisessa saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaarissa Kolilla

Taipalsaaren ja Dragsfjärdin saaristo- ja vesistöseminaarien jälkeen olemme nyt kokoontuneet Suomen suurimpiin kuuluvan järven Pielisen rannalle häikäisevästä kansallismaisemastaan kuululle Kolille ja vesistörikkaaseen Pohjois-Karjalaan isäntänämme vuolukivellään maailman valloittanut Juuan kunta. Saaristoasiain neuvottelukunta on käynnistänyt hallituksen toimeksiannosta valtakunnallisen saaristo-ohjelman laadinnan, jonka on määrä olla valmis lokakuussa.

Sen tarkoituksena on etsiä uusia keinoja hyödyntää järviä, merta, saaria ja pitkää rantaviivaa koko maassa kaikissa kunnissa aluekehityksen tukemiseksi saaristossa, rannikolla ja vesistöalueilla. Luonnon, maiseman, kulttuurin ja virkistystarpeiden huomioon ottaminen on olennainen osa ohjelmaa.

Efter skärgårds- och insjöseminarierna i Taipalsaari och Dragsfjärd har vi nu samlats i det insjörika Norra Karelen i Koli, berömd för sitt hänförande vackra nationallandskap, vid stranden av Pielisjärvi, en av Finlands största sjöar. Vår värd är Juuka kommun som erövrat världen med sin täljsten.

Skärgårdsdelegationen har på regeringens uppdrag påbörjat arbetet med att utforma ett nationellt skärgårdsprogram, som skall vara klart i oktober.

Avsikten är att finna nya sätt att utnyttja hav, sjöar, öar och den långa strandlinjen i alla kommuner i hela landet som stöd för den regionala utvecklingen i skärgården, på kusten och insjöområdena. En väsentlig del av programmet är hänsynen till naturen, landskapet, kulturen och rekreationsbehoven.

Suomi on ainutlaatuinen eurooppalainen saaristo- ja vesistömaa. Meillä on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 56 000 yli hehtaarin laajuista järveä, 650 jokea ja huikeat 314 000 kilometriä rantaviivaa. Saaristo-ohjelma koskeekin Suomen olennaista tunnuspiirrettä, josta maamme maailmalla tunnetaan. Siksi ohjelmaan kohdistuu suuri mielenkiinto.

Kahdeksan kertaa maapallon ympärysmitan pituinen arvokas rantaviiva on maaseudun supervahvuus laadukkaan vakituisen ja vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyskäytön sekä luonnonarvojen vaalinnan kannalta. Toisaalta vesistöjen rikkoma rakenne aiheuttaa lisäkustannuksia ja kehityshaittoja, jotka on otettava aluepolitiikassa huomioon.

Saaristo-ohjelma on kaksiosainen. Alueellisesti laajempi osa koskee saaristo-, rannikko- ja vesistöalueita kaikissa maakunnissa ja kunnissa valittujen vesistöjä ja merta koskevien teemojen osalta. Suppeampi osa koskee valtioneuvoston saaristopäätöksessä mainittuja 54 saaristo- ja saaristo-osakuntaa kaikkien elinkeinoelämää, palveluja ja infrastruktuuria koskevien asioiden osalta.

Saaristo-ohjelma on siten laajempi ohjelma, kuin ehkä aluksi ajatellaan.

Mielenkiinnon kohteita ohjelman laajemmassa osassa ovat muun muassa rantaviivan käyttö kakkosasumiseen ja vakituiseen asumiseen, saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen eurooppalaiseksi vetovoimatekijäksi ja tietotyön mahdollistavien tietoverkkojen turvaaminen.

Myös vesiliikenne satamineen, ammattikalastuksen rakenneongelmien ratkaisukeinot, vapaiden rantojen turvaaminen veneilijöille, virkistyskalastajille ja retkeilijöille, uimapaikat paikallisille asukkaille sekä luonnon moninaisuuden turvaaminen kuuluvat ohjelman laajempaan osaan.

Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien osalta käydään läpi kaikki olennaiset elinkeinoihin, palveluihin ja infrastruktuuriin liittyvät kehittämishaasteet.

Laadukkaan asumisen ja ympäristön merkitys aluekehitystekijänä on kasvussa. Yritykset ja ihmiset alkavat hakeutua alueille, joilla on tarjottavana korkealuokkainen asuinympäristö. Rannat ovat haluttuja asuinpaikkoja. Osaa rannoista voidaankin käyttää vakituiseenkin asumiseen kunhan muutkin tarpeet huomioidaan. Rantaviivaa on sinänsä riittävästi.

Ympäristöministeriö on parhaillaan valmistelemassa ehdotusta uusiksi rantojen suunnitteluohjeiksi sekä uudeksi kaavamerkkijärjestelmäksi. Näissä päätöksissä on otettava uusi, selvästi myönteinen näkökulma vakituiseen asumiseen ja kakkosasumiseen rannoilla. Tämä on tärkeää suuren maallemuuttohalukkuuden toteutumisen varmistamiseksi, mitä aihetta tässäkin seminaarissa käsitellään.

Valmisteltavien päätösten tulee vastata maaseudun odotuksiin, että vapaa-ajan asuntoja voidaan muuttaa vakinaisiksi asunnoiksi joustavasti ilman liioiteltua kaava- tai muuta byrokratiaa. Kaavamerkkikäytäntöjä on muutettava siten, että vakituisen ja vapaa-ajan asumisen keinotekoisen jyrkkää rajaa lievennetään. Vapaa-ajan asuntojen uudisrakentaminen on turvattava joustavalla poikkeamispolitiikalla väliaikoina, jolloin kaavoja ei vielä ole. Mökkien rakentamisoikeuksia on nostettava siten, että kakkosasuminen mökillä etätöineen ja harrastuksineen luonnistuu tämän päivän vaatimusten mukaisesti.

Miljöministeriet håller för närvarande på och bereder ett förslag till nya normer för strandplaneringen och ett nytt system för planbeteckningar. I dessa beslut måste man se på fastboendet och andraboendet på stränder från ett nytt, uttryckligen positivt perspektiv. Detta är viktigt för att garantera att alla de som vill flytta till landet verkligen kan göra det, ett tema som vi behandlar också på det här seminariet.

De beslut som bereds bör svara mot landsbygdens förväntningar, om att fritidsbostäder kan omändras till permanenta bostäder flexibelt och utan överdriven planläggnings- eller annan byråkrati. Planbeteckningspraxisen måste ändras så att den konstgjort skarpa gränsen tunnas ut. Nybyggande av fritidshus måste garanteras med hjälp av en flexibel politik för undantagslov under den mellantid då planer inte ännu finns. Byggnadsrätten för stugor måste höjas så att fritidshuset kan fungera som andrabostad och fyller dagens krav på distansarbete och fritidsintressen.



Yhteenlaskettuna miljoonat mökkiläiset, veneilijät, kalastajat, matkailijat, retkeilijät ja luonnon ystävät ovat saariston voimavara. Heidän tarpeidensa huomioiminen on saaristopolitiikan tehtävä. Palvelutehtävä luo uusia työpaikkoja ja pitää maaseutua elävänä.

Saaristo- ja vesistöalueiden luonnon-, maisema- ja kulttuuriarvot ovat vetovoimatekijöitä. Ilman niitä nämä alueet eivät menestyisi. Tämä ymmärretään varmasti erityisen hyvin täällä Kolilla.

Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueet ovat siis koko kansan yhteinen asia. Vastapainoksi nämä usein syrjäiset alueet ovat saaneet ja tarvitsevat myös jatkossa koko kansan tukea ja erityishuomiota aluepolitiikassa.

Saaristo- ja maaseutupolitiikkaan onkin panostettava myös jatkossa kansallisin ja EU:n toimin vuoden 2006 jälkeenkin. EU:n saaristopolitiikkaa on kehitettävä siten, että se huomioi myös Suomen kuten muidenkin Euroopan maiden pienet saaret vaikkakin Suomen saaristojärjestelmä tulee olemaan jatkossakin selvästi kansallinen järjestelmä.

Kansallisessa aluepolitiikassa, mm laajakaistayhteyksien tarjoamisessa, on huomioitava myös syvä maaseutu eli haja-asutusalueet, joilla asuu 900.000 vakinaista asukasta ja 1.8 miljoonaa säännöllistä mökkeilijää.



Vapaa-ajan asumisen merkitys maaseudulle ja kehitys yhä enemmän kakkosasumisen suuntaan puoltaa sitä, että hallitus selvittäisi mahdollisuudet säätää mökkikunnille mökkeilyn huomioiva kerroin valtionosuuslakeihin. Tällä parannettaisiin kuntien mahdollisuuksia tarjota mökkiläisille välttämättömiä kunnallisia palveluja ja turvataan maaseudulle tärkeä kakkosasumisen kehitys.

Saaristolisät ns A-saaristokuntien valtionosuuksissa ovat kohtuullisen hyvät. Sen sijaan saaristo-osakuntien saaristolisät kaipaavat edelleen reipasta parantamista. Yleisen valtionosuuden saaristolisät on myönnettävä syrjäisyyslisän päälle, eikä pidettävä niitä valinnaisina toisensa poissulkevina lisinä, mitä ne eivät loogisesti olekaan. Ns B-saaristokunnille on säädettävä valtionosuus STM:n valtionosuuksien kohdalle, mikä puute on myös epälooginen.

Bästa åhörare

På detta seminarium behandlar vi de mest dagsaktuella frågor under ledning av landets bästa sakkunniga. Exempel på sådana frågor är kommunernas behov att finna nya och mer funktionella och effektiva sätt att producera tjänster, strandlinjens nyttjande och tillräcklighet för såväl ändamål kring regional utveckling som rekreation och naturskydd, vidare de stora årsklassernas flyttningsbenägenhet till landsbygden och vår granne Ryssland som en möjlighet för den finländska landsbygden i fråga om turism, fritidsboende och tillgång på arbetskraft. Intressant stoff att lyssna till, resonera om och lära om, som mer än väl räcker till för båda dagarna.

Ett varmt tack går till Juuka kommun, Norra Karelens förbund, föredragshållare och övriga samarbetspartners för det stöd ni gett åt seminariearrangemangen och ett speciellt tack till Juuka kommun för den utlovade gästfriheten i kväll på ön Paalasmaa.

Jag öppnar skärgårdsseminariet och önskar alla deltagare ett trivsamt, konstruktivt och framgångsrikt seminarium.

Hyvät kuulijat

Tässä seminaarissa käsitellään mitä ajankohtaisimpia aiheita maan parhaiden asiantuntijoiden johdattelemina. Näitä ovat kuntien tarve uusien entistä toimivampien ja tehokkaampien palvelujen tuotantotapojen löytämiseen, rantaviivan käyttö ja riittävyys sekä aluekehityksen edistämistarkoituksiin että virkistykseen ja luonnonsuojeluun, suurten ikäluokkien maallemuuttohalukkuuden hyödyntäminen ja naapurimme Venäjä Suomen maaseudun mahdollisuutena matkailun, mökkeilyn ja työvoiman saannin kannalta. Mielenkiintoista kuultavaa, pohdittavaa ja opittavaa riittää kummaksikin päiväksi.

Kiitän Juuan kuntaa, Pohjois-Karjalan liittoa, alustajia ja muita yhteistyöosapuolia lämpimästi seminaarin järjestelyille antamastanne tuesta ja Juuan kuntaa erityisesti luvatusta vieraanvaraisuudesta Paalasmaan saarella tänä iltana.

Avaan saaristoseminaarin ja toivotan leppoisaa, luovaa ja tuloksellista seminaaria kaikille osanottajille.

Palaa otsikoihin