HX-hankkeen aikajana

2014 HX-hankkeen esiselvitystyöryhmä aloitti työnsä ja laati perusselvityksen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta.

2015 Puolustusministeri vastaanotti kesäkuussa esiselvityksen loppuraportin, jossa esitettiin Hornet-kaluston suorituskykyä korvattavaksi monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Lokakuussa päätettiin käynnistää HX-hanke.

2016 Hankinnan tietopyynnöt (RFI, Request for Information) lähetetiin huhtikuussa Ison-Britannia­­­n, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille.

2017 HX-hanke sai keskeisen ohjauksensa valtioneuvoston puolustusselonteossa.

2018 Hankinnan alustavat tarjouspyynnöt (RFQ, Request for Quotation) lähetettiin huhtikuussa neljän valtion hallinnolle välitettäväksi kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle yritykselle. Tarjousta pyydettiin seuraavista hävittäjistä: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

2019 Hallitusohjelmaan kirjattiin, että Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti, ja päätös hankinnasta tehdään vuonna 2021. Tarkennettu tarjouspyyntö (RevRFQ, Revised Request for Quotation) lähetetiin kaikille viidelle tarjoajalle lokakuussa.

2020 Tarkennetut tarjoukset vastaanotettiin tammikuussa. Suomessa järjestettiin tammi-helmikuussa HX Challenge -testitapahtuma, joka oli osa ehdokkaiden suorituskyvyn koe- ja testilento-ohjelmaa.

2021

• Q1 Sotilaallisen suorituskyvyn arviointityö aloitettiin ja lopulliset tarjouspyynnöt (RFBAFO, Request for Best and Final Offer) lähetettiin tammikuussa. Kevään aikana toteutettiin järjestelmäarvioinnit ja sotapeliin pohjautuvat kyvykkyysarvioinnit sekä aloitettiin HX-kaluston elinjakson kehityspotentiaalin arviointi.
• Q2 Lopulliset tarjoukset (BAFO, Best and Final Offer) vastaanotettiin huhtikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen tarkastettiin, miten järjestelmä- ja kyvykkyysarviot vastaavat kaupallista tarjousta. Tarjoajien kanssa alkoi nk. hiljainen jakso (Silent Period), eli tarjousten sisällöistä ei enää neuvoteltu.
• Q3 Ehdokaskohtainen simuloinnein tuettu operatiivinen sotapelivaihe toteutettiin kesä-lokakuussa.
• Q4 Sotilaallisen suorituskyvyn lopullinen arviointi tehtiin kokoavassa ryhmäpäätöksenteossa marraskuussa.

Sotilaallisen suorituskyvyn lopullisessa arvioinnissa ehdokkaita vertailtiin ensimmäistä kertaa keskenään ja asetettiin paremmuusjärjestykseen. Vaiheeseen etenivät ainoastaan ne, jotka olivat läpäisseet kaikki hyväksytty/hylätty -läpimenoperiaatteella arvoidut päätösalueet (huoltovarmuus, elinkaarikustannukset ja teollinen yhteistyö). Joulukuussa Puolustusvoimat teki parhaaksi katsomastaan suorituskykyratkaisusta hankintaesityksen, jonka valtioneuvosto yleisistunnossaan hyväksyi tehden hankintapäätöksen HX-järjestelmästä päivämäärällä 10.12.2021.

2022– Hankintasopimus valmistajan kanssa solmitaan vuonna 2022. Järjestelmä otetaan operatiiviseen käyttöön asteittain vuodesta 2025 alkaen ja täysimääräinen operatiivinen suorituskyky on määrä saavuttaa vuonna 2030.

HX-hankkeen taustaa

Hankintamalli. HX-järjestelmän hankintamallina toimi kilpailullinen neuvottelumenettely, jonka tavoitteena oli neuvotella paras mahdollinen ratkaisu kunkin ehdokkaan kanssa. Kolmen tarjousvaiheen neuvottelujen aikana pyrittiin parantamaan kunkin ehdokkaan tarjousta ja auttamaan tarjoajia rakentamaan Suomen vaatimukset parhaiten täyttävä lopullinen tarjous. Kukin tarjoaja vastasi tarjouksensa sisällöstä itse.

Päätösmalli. HX-hankkeen päätösmalliin sisältyi neljä päätösaluetta: sotilaallinen suorituskyky, elinkaarikustannukset, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö. Näistä keskeisin päätöksentekoperuste oli suorituskyky. Muut kolme päätösaluetta arvioitiin hyväksytty/hylätty -läpimenoperiaatteella. Päästäkseen lopulliseen, ehdokkaat paremmuusjärjestykseen asettaneeseen suorituskykyvertailuun, oli tarjouksen läpäistävä kolmen päätösalueen vaatimukset:

• Elinkaarikustannukset. Päätösalueella arvioitiin kykyä operoida ja ylläpitää HX-järjestelmää nykyisen tasoisella puolustusbudjetilla.
• Huoltovarmuus. Päätösalueen läpäiseminen edellytti, että tarjous kattoi Suomen asettamat ehdottomat huoltovarmuusvaatimukset, joilla turvataan HX-järjestelmän käytettävyys kaikissa valmiustiloissa.
• Teollinen yhteistyö. Suoran ja epäsuoran teollisen yhteistyön tavoitteena oli varmistaa HX-järjestelmän kotimainen huolto- ja ylläpitokyky. Suoran teollisen yhteistyön vaatimus oli 30 % hankintahinnasta, ja epäsuoran teollisen yhteistyön vähimmäismäärä oli 500 milj. €.

Sotilaallinen suorituskyky. Päätösalueella arvioitiin järjestelmän vaikuttavuus ja soveltuvuus sekä kehityspotentiaali. Päätösalue kattoi koe- ja testilento-ohjelman sekä arvioinnit kyvykkyydestä, kehityspotentiaalista ja operatiivisesta tehokkuudesta. Suorituskykyä todentavaan koe- ja testilento-ohjelmaan sisältyi mm. HX Challenge -testitapahtuma. Kyvykkyysarvioinneissa saadun ja todennetun tiedon perusteella vaikuttavuus- ja soveltuvuusarvion tulokset projisoitiin vuoden 2025 ja 2030 arvoihin. Kehityspotentiaalin arvioinnissa tarkasteltiin järjestelmän kykyä tuottaa uutta tekniikkaa sekä aseita ja muita järjestelmiä HX-kaluston aina 2060-luvulle ulottuvan elinjakson ajalle. Operatiivista tehokkuutta arvioitiin simuloinnein tuetussa pitkäkestoisessa sotapelissä.

Lopulliseen suorituskykyarviointiin etenivät ne ehdokkaat, jotka olivat läpäisseet elinkaarikustannuksille, huoltovarmuudelle ja teolliselle yhteistyölle asetetut vaatimukset. Kokoavassa ryhmäpäätöksenteossa toteutettiin lopullinen suorituskykyvertailu, jossa ehdokkaat asetettiin ensimmäistä kertaa paremmuusjärjestykseen. Puolustusvoimat esitti valtioneuvostolle suorituskykyarvioinnin voittajaa Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäjärjestelmäksi.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset. HX-hankkeen turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset arvioitiin varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella. 

Rahoitus. HX-hankkeen hankintahinta on 10 mrd. €. Hankintakustannukset on jaettu kahteen osaan: 9,4 mrd. €:n tilausvaltuuteen sekä 579 milj. €:n viisivuotiseen siirtomäärärahaan, jolla varmistetaan hankitun järjestelmän saaminen käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. Hankinnan valmistelukustannuksiin on jo myönnetty 21 milj. €. Hankinnan maksut ajoittuvat 12 vuoden ajalle. HX-järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset katetaan normaalista puolustusbudjetista ilman lisärahoitusta, eli enintään 10 % vuotuisesta puolustusbudjetista, mikä vuoden 2021 hintatasossa tarkoittaa 254,1 milj. € vuodessa. HX-hankkeen rahoitus on hyväksytty valtioneuvoston vuoden 2022 budjetissa.