23.03.2018 10:00

HX on paljon muutakin kuin lentokone

Lauri Puranen


HX-hankkeen osalta julkisessa keskustelussa on keskitytty puhumaan eri konetyypeistä ja -merkeistä, hävittäjäsukupolvista, koneiden nopeuksista tai siipien kärkivälistä. Ymmärrettävästi julkinen keskustelu on vaikeaa, sillä useat hankintaan liittyvät kriittiset tiedot eivät ole julkisia eikä nykyaikaisen ilmasodankäynnin periaatteet ja toimintatavatkaan ole monille kovin tuttuja. 

Valtioneuvoston puolustusselonteon ohjauksen mukaisesti HX-hanke valmistelee Ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimääräistä korvaamista turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti miehitetyillä monitoimihävittäjillä.  HX-hankkeessa tehtävämme on hankkia annetuilla resursseilla paras mahdollinen suorituskyky osaksi puolustusjärjestelmäämme. Kyse ei siis ole vain yksittäisen hävittäjälentokoneen ominaisuuksista tai sen pärjäämisestä ilmataistelussa, vaan hankinnan kohteena voidaan sanoa olevan Ilmavoimien tulevaisuuden taistelukyvyn kokonaisuudessaan.

Suorituskyvyn peruselementtinä on monitoimihävittäjä sekä siihen integroidut sensorit, omasuojalaitteet, tiedonvälitys- ja muut järjestelmät.  Monitoimihävittäjän vaikuttamiskyky ilmassa, maalla ja merellä oleviin maaleihin perustuu paitsi tehokkaisiin ohjuksiin, pommeihin ja tykkiin, myös elektronisen sodankäynnin järjestelmiin, jotka kaikki ovat integroitu osaksi monitoimihävittäjää ja sen järjestelmiä. Nykyaikaisten aseiden ja elektronisten järjestelmien tehokas toiminta vaatii paljon tietoa koneen omilta järjestelmiltä, mutta myös muualta hankittua ja ennalta syötettävää tietoa esim. maalien paikoista ja vastustajan käyttämien järjestelmien parametreista. Kun kaikki edellä mainitut toimivat saumattomasti yhteen, on tuloksena taistelukelpoinen monitoimihävittäjä. 

Yksittäinen monitoimihävittäjä on kuitenkin vain kuin yksittäinen hyökkääjä jääkiekossa; tehopisteitä alkaa syntymään vasta kun huippuyksilöistä on koottu saumattomasti yhteen pelaava kentällinen. Ilmasodassa tämä kentällinen on neljän monitoimihävittäjän (parven) ja taistelujohtajan muodostama osasto. Tämän osaston teho perustuu hävittäjien suorituskykyyn sekä hävittäjien ja taistelujohtajan verkottumiseen keskenään sekä verkottumiseen puolustusjärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Verkottumisella tarkoitetaan hävittäjän sensoreiden ja muiden järjestelmien hankkiman maalitiedon, maalinosoitusten ja koneen paikkatiedon välitöntä jakamista oman osaston muiden koneiden ja taistelujohtajan kesken. Näin saadaan muodostettua kaikille osaston jäsenille reaaliaikainen ja kattava tilannekuva, joka on huomattavasti täydellisempi kuin yksittäisen koneen muodostama tilannekuva. Tämä luo monia eri taktisia mahdollisuuksia maalin torjumiselle, esimerkiksi ohjuksen laukaiseminen toisen koneen osoittamaan maaliin. Tällä verkottumisella moninkertaistetaan hävittäjien taistelutehoa ja parannetaan taistelussa selviämistä. 

Monitoimihävittäjien turvallinen tankkaus, aseistaminen ja huoltaminen kaikissa olosuhteissa myös hajautetusta ryhmityksestä eri tukikohdista on yksi suorituskyvyn kulmakivi. Luotettava huoltokyky niin sodan kuin rauhan aikana on perusedellytys torjuntakyvyllemme. 

Toinen suorituskyvyn kulmakivi on henkilöstömme osaaminen ja meidän olosuhteisiimme kehitetyt tehokkaat toimintatavat. Tämä edellyttää laadukasta koulutusta uuteen järjestelmään ja tehokasta toimintatapojen harjoittelua sekä nykyaikaisia verkottuneita simulaattoreita ja muita koulutusvälineitä, joilla henkilöstömme osaaminen voidaan pitää korkealla tasolla kustannustehokkaasti. 

Valtioneuvoston puolustusselonteossa on lisäksi määritetty, että hankittavan suorituskyvyn tulee olla käytössä vähintään 30 vuoden ajan. Tämä on kova vaatimus. Se voidaan täyttää vain, jos yllä esittämääni kokonaisuutta kyetään ylläpitämään ja kehittämään turvallisuusympäristömme vaatimusten mukaisesti koko sen elinkaaren ajan. Tätä tarkoitetaan termillä ”Future Growth Capabilities”, joka on suorituskyvyn yksi keskeinen osatekijä. 

HX-hankinnassa on siis kyse paljosta muustakin kuin lentävästä lavetista eli varsinaisesta lentokoneesta. Tarjouspyynnön vastausten, neuvotteluiden ja evaluaatioiden myötä Suomi saa sitovia tietoja, ratkaisumalleja sekä todennettua suorituskykyä kaikista tarjolla olevista järjestelmistä. Kokonaisuuden tuottama suorituskyky todennetaan koelennoin, simuloinnein, sotapelein sekä monia muita menetelmiä hyväksi käyttäen maamme parhaiden ammattilaisten toimesta.

Olen varma, että vuonna 2021 tulemme esittämään hankittavaksi Suomen toimintaympäristöön sopivan ja puolustusjärjestelmällemme parhaan suorituskyvyn tuottavan ratkaisun.

 


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi