<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/">
  <title>Puolutusministeriön tiedotteiden RSS</title>
  <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/ajankohtaista/staattiset-rss-syotteet" />
  <link rel="self" href="https://defmin.fi/ajankohtaista/staattiset-rss-syotteet/-/asset_publisher/4HRl1Rg5msuS/rss" />
  <subtitle>Puolutusministeriön tiedotteiden RSS</subtitle>
  <id>https://defmin.fi/ajankohtaista/staattiset-rss-syotteet/-/asset_publisher/4HRl1Rg5msuS/rss</id>
  <updated>2026-07-19T00:02:06Z</updated>
  <dc:date>2026-07-19T00:02:06Z</dc:date>
  <entry>
    <title>Anu Nousiainen puolustusministeriön hallintopoliittisen osaston osastopäälliköksi</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/anu-nousiainen-puolustusministerion-hallintopoliittisen-osaston-osastopaallikoksi" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/anu-nousiainen-puolustusministerion-hallintopoliittisen-osaston-osastopaallikoksi</id>
    <updated>2026-07-09T11:58:00Z</updated>
    <published>2026-07-09T11:58:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;Anu Nousiainen toimii tällä hetkellä valtiovarainministeriössä ylijohtajana, hallinto- ja kehitysjohtajana. Aiemmin hän on mm. työskennellyt valtiovarainministeriössä valtionhallinnon kehittämisosastolla yksikön päällikkönä ja valtionhallinnon kehittämiseen liittyvissä asiantuntijatehtävissä, hallintojohtajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja kuntasektorilla sekä sisäministeriössä neuvottelevana virkamiehenä ja ylitarkastajana.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Puolustusministeriön hallintopoliittinen osasto vastaa puolustushallinnon toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä organisaation ja rakenteiden kehittämiseen liittyvistä asiakokonaisuuksista.  Osastolla käsitellään myös lainsäädäntöön ja sen valmisteluun sekä strategisen tason turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Osastolle on sijoitettu myös puolustusministeriön sisäinen tarkastus.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antaa henkilöstöjohtaja Kati Virtanen, p. 0295 140 435.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-07-09T11:58:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Ranska ilmoitti osoittavansa joukkoja Naton eteentyönnettyihin maavoimajoukkoihin Suomessa</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/ranska-ilmoitti-osoittavansa-joukkoja-naton-eteentyonnettyihin-maavoimajoukkoihin-suomessa" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/ranska-ilmoitti-osoittavansa-joukkoja-naton-eteentyonnettyihin-maavoimajoukkoihin-suomessa</id>
    <updated>2026-07-08T12:49:00Z</updated>
    <published>2026-07-08T12:49:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;Ranska osallistuu maavoimajoukkojen rotaatioilla, sisältäen myös taisteluyksikön, joka integroidaan osaksi FLF Finlandin kokonaisuutta. Lisäksi Ranska harjoittelee eri suorituskyvyillä FLF Finlandin taisteluosaston kanssa, riippuen joukon kulloisestakin tarpeesta. Läsnäolo Suomessa ei ole pysyvää.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Ranskan ilmoitus on vahva viesti maan sitoutumisesta FLF Finlandiin ja myös siitä, että Eurooppa ottaa enemmän vastuuta Naton pelotteen ja puolustuksen toimeenpanossa. Viime vuoden aikana Pohjoismaiden, Britannian ja Ranskan ja Italian puolustusministerit ilmoittivat osallistuvansa FLF Finlandin kehittämiseen ja nyt olemme Ranskan kanssa saaneet joukkojen osalta asiaa eteenpäin. Työ FLF Finlandin kehittämiseksi jatkuu puolustushallinnossa,” sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;FLF Finland on tärkeä osa Naton vahvistuvaa ryhmitystä ja läsnäoloa pohjoisessa. Joukko harjoittelee ja operoi säännöllisesti Pohjois-Suomessa ja sille muodostetaan tarvittava infrastruktuuri ja ennakkovarastointi.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kehysvaltio Ruotsi osoittaa joukolle pataljoonan taisteluosaston, noin 600 sotilasta. Taisteluosasto sijaitsee normaalioloissa Ruotsin Bodenissa. Joukon esikuntaosa on sijoitettu pysyvästi Rovaniemelle. FLF Finland tulee olemaan vahvennettavissa prikaatiksi, ja joukko tulee harjoittelemaan säännöllisesti myös pataljoonaa vahvemmassa kokoonpanossa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Naton FLF-joukot on lähtökohtaisesti räätälöity isäntävaltion (Suomi) sekä ympäröivän alueen maantieteellisiin olosuhteisiin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="https://www.presidentti.fi/julkilausuma-ranskan-osallistumisesta-naton-eteentyonnettyihin-joukkoihin-flf-finland-suomessa/"&gt;Ranskan, Ruotsin ja Suomen julkilausuma&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoa puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Samuli Puhakka, puh. +358 295 140 089.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-07-08T12:49:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Suomi osallistuu monikansalliseen merivoima-aloitteeseen</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/suomi-osallistuu-monikansalliseen-merivoima-aloitteeseen" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/suomi-osallistuu-monikansalliseen-merivoima-aloitteeseen</id>
    <updated>2026-07-08T11:21:00Z</updated>
    <published>2026-07-08T11:21:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Osallistujamaiden jo hankinnassa olevat kyvyt muodostavat jatkossa vahvemman suorituskyvyn aloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi, eli suuremman roolin merivoimakykyjen tuottamisessa liittokunnan tarpeisiin. Aloitteeseen osallistuvat Suomen lisäksi Kanada, Tanska, Ranska, Saksa, Islanti, Alankomaat, Norja, Portugali, Ruotsi ja Iso-Britannia.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Osoitamme myös tällä aloitteella, että eurooppalaiset maat ja Kanada ottavat enemmän vastuuta pelotteen ja puolustuksen toimeenpanosta.”&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Aloite allekirjoitettiin Naton puolustusministerikokouksessa 18.6. ja julkaistiin Ankaran huippukokouksen yhteydessä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="https://www.presidentti.fi/joint-commitment-by-european-allies-and-canada-to-take-greater-responsibility-for-maritime-security-in-the-north-atlantic-the-baltic-sea-and-the-arctic-englanniksi/"&gt;Aloitetta koskeva englanninkielinen julkilausuma  &lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoa puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Samuli Puhakka, puh. +358 295 140 089.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-07-08T11:21:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Puolustusministeri Häkkänen: Patrian uuden tela-ajoneuvon ympärille rakennetaan monikansallista hanketta</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-patrian-uuden-tela-ajoneuvon-ymparille-rakennetaan-monikansallista-hanketta" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-patrian-uuden-tela-ajoneuvon-ymparille-rakennetaan-monikansallista-hanketta</id>
    <updated>2026-07-07T11:43:00Z</updated>
    <published>2026-07-07T11:43:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;Patria TRACKX on Euroopan puolustusrahaston rahoittamassa monikansallisessa FAMOUS-hankkeessa kehitetty uuden sukupolven tela-ajoneuvo, joka on suunniteltu vaativiin ja arktisiin olosuhteisiin, joissa edellytetään korkeaa liikkuvuutta ja toimintakykyä. TRACKX-ajoneuvon sarjavalmistuksen odotetaan alkavan vuosina 2027–2028. Myös Ruotsi on mukana ajoneuvon esisarjan tilauksessa ja tuotekehityksessä erillisillä sopimuksilla Suomen kanssa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Monikansallinen yhteistyö on tehokkain tapa rakentaa tarvitsemamme suorituskyvyt Euroopan turvallisuuden ja puolustuskyvyn takaamiseksi. CAVS-ajoneuvohanke on ollut Suomen puolustushallinnon ja puolustusteollisuuden menestystarina, ja olen iloinen, että osaamiseemme luotetaan myös tämän vaativiin olosuhteisiin suunnitellun ajoneuvon kehittämisessä”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;TRACKX-ajoneuvon ympärille valmistellaan Suomen johdolla CAVS-ajoneuvohankkeen kaltaista monikansallista yhteishanketta. Hanke on myös osa Eastern Flank Watch (EFW) -aloitetta, jonka tavoitteena on itäisten EU-maiden turvaaminen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Arktinen liikkuvuus on tunnistettu kehittämiskohta, jolla pyritään parantamaan joukkojen suojattua liikkuvuutta operaatioalueilla. Aihe on herättänyt laajaa kiinnostusta Pohjoismaissa ja maissa, joilla on tarpeita operoida pohjoisella vyöhykkeellä ja/tai vuoristoissa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Arktinen alue on keskeinen turvallisuuspolitiikan painopiste niin Suomelle kuin Natollekin. TRACKX-ajoneuvon kehittämishankkeella edistämme konkreettisesti operointikykyämme arktisissa olosuhteissa”, ministeri Häkkänen toteaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antavat ylijohtaja Olli Ruutu, puh. 0295 140 400, sekä erityisasiantuntija Jussi Ristimäki, puh. 0295 140 072.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-07-07T11:43:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Puolustusministeri Häkkänen allekirjoitti 12 puolustusteollisuutta vauhdittavaa sopimusta Ankarassa</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-allekirjoitti-12-puolustusteollisuutta-vauhdittavaa-sopimusta-ankarassa" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-allekirjoitti-12-puolustusteollisuutta-vauhdittavaa-sopimusta-ankarassa</id>
    <updated>2026-07-07T09:30:00Z</updated>
    <published>2026-07-07T09:30:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;Naton omistamien ja operoimien kykyjen osalta teollisuusfoorumissa julkistettiin Naton miehitettyjen ilmavalvontakoneiden korvaaja. Naton käyttöön hankitaan monikansallisesti enintään 10 kappaletta Saabin GlobalEye-koneita.  Ilmavalvonnan suorituskykyä koskien allekirjoitettiin lisäksi aiesopimus, johon myös Suomi liittyi ja jossa tarkoituksena on hankkia samaa suorituskykyä kansallisiin tarpeisiin yhteensovittaen se Natolle hankittavan kyvyn kanssa. Lisäksi allekirjoitettiin aiesopimus Naton tiedustelu- ja valvontakyvyn kehittämiseksi miehittämättömien MQ-4C Triton- tiedustelu- ja valvontakoneiden osalta. &lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Naton korkean näkyvyyden projektit&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Puolustusministeri Antti Häkkänen allekirjoitti teollisuusfoorumissa useita Naton korkean näkyvyyden projekteihin (High Visibility Project, HVP) liittyviä sopimuksia. Korkean näkyvyyden projektien tarkoituksena on edistää Naton puolustussuunnitteluprosessin tavoitteita sekä koota monikansallisia maaryhmiä, jotka ovat kiinnostuneita saman suorituskyvyn kehittämisestä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Suomi päätti liittyä muun muassa monitoimilentokoneiden suorituskykyohjelmaan, jossa jäsenmaat investoivat yhteiseen Multi Role Tanker Transport (MRTT) -monitoimilentokonekalustoon. MRTT-lentokone kykenee strategisiin ilmakuljetuksiin, lääketieteellisiin evakuointitehtäviin sekä ilmatankkaukseen, joka on Suomelle uusi suorituskyky. Muut allekirjoitetut korkean näkyvyyden projektit liittyvät esimerkiksi ilmauhkien torjuntaan, avaruuteen sekä kriittisiin raaka-aineisiin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Suomi osallistuu aktiivisesti Natossa tapahtuvaan suorituskykyjen kehittämiseen. Puolustusteollisuusfoorumissa allekirjoittamamme sopimukset kuvastavat konkreettisesti Naton 360 asteen lähestymistapaa: liittokunta varautuu uhkiin ja vahvistaa puolustustaan jokaisessa toimintaympäristössä. Suomen kannalta on tärkeää, että panostamme avaruuspuolustukseen, ilmapuolustukseen ja arktiseen alueeseen”, toteaa puolustusministeri Häkkänen.&lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Muut puolustusministerin allekirjoittamat sopimukset&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Lisäksi puolustusministeri Häkkänen allekirjoitti useita aiejulistuksia, jotka tähtäävät liittolaisten yhteistyön vahvistamiseen eri osa-alueilla. Suomi liittyi muun muassa Yhdysvaltojen esittämään aiejulistukseen puolustusteollisen kapasiteetin vahvistamisesta yhteishankintojen avulla sekä allekirjoitti Yhdysvaltojen kanssa aiejulistuksen ohjustuotantoyhteistyön selvittämisestä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Puolustusministerin teollisuusfoorumissa allekirjoittamat sopimukset:&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
 &lt;li&gt;Arctic Mobility SoI&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Air Defence Capabilities Against Lower-Level Air Threats HVP MoU&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Crewed Airborne Early Warning HVP LoI&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Defence Critical Raw Materials (DCRM) HVP MoU&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Generic NATO Indirect Fire Round (GENIFR) HVP MoU&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Hybrid Allied Layered Operations in Space (HALO) HVP LoI&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Multi Role Tanker Transport Capability (MRTT) HVP MoU&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;NATO Flight Training Europe (NFTE)&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;NISRF Fleet Expansion LoI&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Passive Air Surveillance Capabilities HVP MoU&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Statement of Intent Concerning Exploration of Industrial Cooperation on AIM-120C-8 Advanced Medium-Range Air-to-Air Missile&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Statement of Intent Concerning the Establishment of Procurement Coalitions&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antavat ylijohtaja Olli Ruutu, puh. 0295 140 400, sekä erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, puh. 0295 140 086.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-07-07T09:30:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Suomen, Ison-Britannian, Alankomaiden ja Puolan yhteislausuma puolustuksen rahoitusmekanismin kehittämisestä</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/suomen-ison-britannian-alankomaiden-ja-puolan-yhteislausuma-puolustuksen-rahoitusmekanismin-kehittamisesta" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/suomen-ison-britannian-alankomaiden-ja-puolan-yhteislausuma-puolustuksen-rahoitusmekanismin-kehittamisesta</id>
    <updated>2026-07-06T14:30:00Z</updated>
    <published>2026-07-06T14:30:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom: 15px;"&gt;"Naton huippukokouksen alla Ankarassa, me, Iso-Britannia, Alankomaat, Suomi ja Puola, vahvistamme sitoumuksemme kehittää puolustusrahoitusta ja lisätä puolustusmenojen kustannustehokkuutta uudistaaksemme yhteisen puolustuksen suorituskykyjämme. Nopeasti muuttuvan kansainvälisen turvallisuusympäristön ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurausten vuoksi toimimme yhdessä, jotta olisimme valmiita vastaamaan tulevaisuuden uhkiin. Sitoudumme edelleen tukemaan Ukrainaa, kun se puolustaa suvereniteettiaan ja torjuu Venäjän hyökkäyksiä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Olemme edistyneet merkittävästi uuden puolustuksen rahoitusmekanismin (Multilateral Defence Mechanism, MDM) kehityksessä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. MDM on uudenlainen rahoitusmalli, jonka tarkoituksena on lisätä puolustusinvestointeja, edistää yhteishankintoja ja lisätä kriittisten puolustuskykyjen kokonaiskysyntää perimmäisenä tavoitteenaan kannustaa samanmielisiä liittolaisia täyttämään sotilaalliset tarpeensa. Aiomme aloittaa sopimusneuvottelut nopealla aikataululla, kunkin jäsenvaltion ratifiointiprosessit huomioon ottaen, niin, että pysymme yhteisessä tavoitteessamme saada rahoitusmekanismi käyttöön vuoteen 2027 mennessä. Työtämme on tukenut laajempi joukko liittolaisia, joiden kanssa olemme kehittäneet rahoitusmekanismin teknisiä yksityiskohtia.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Puolustuksen rahoitusmekanismin edistämiseksi, me, Iso-Britannia, Alankomaat, Suomi ja Puola:&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
 &lt;li&gt;teemme yhteistyötä tärkeimpien kumppaneiden kanssa rahoitusmekanismin osallistujajoukon laajentamiseksi&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;tekniseen kehitystyöhön nojaten siirrymme syksyn aikana seuraavaan rahoitusmekanismin suunnittelu- ja kehitysvaiheeseen allekirjoittaneiden kumppaneiden kanssa&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;varmistamme, että kehitettävät kansainvälisen puolustusrahoituksen keinot ovat yhdensuuntaisia ja täydentäviä sekä teemme yhteistyötä muiden Naton jäsenvaltioiden kanssa, jotta ponnistelumme lisäisivät suorituskykyjämme ja yhteistoimintakykyämme."&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja:&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
 &lt;li&gt;ylijohtaja Olli Ruutu, puolustusministeriö, puh. 0295 140 400, olli.ruutu(at)gov.fi&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30021, leena.morttinen(at)gov.fi&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-07-06T14:30:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Puolustusministeri Antti Häkkänen Ankaraan</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/puolustusministeri-antti-hakkanen-ankaraan" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/puolustusministeri-antti-hakkanen-ankaraan</id>
    <updated>2026-07-03T10:17:00Z</updated>
    <published>2026-07-03T10:17:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;Puolustusministeri Häkkänen osallistuu huippukokouksen osana järjestettävään Naton puolustusteollisuusfoorumiin sekä puolustusministereiden työpäivälliselle.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Puolustusteollisuusfoorumin tarkoituksena on edistää Naton sekä liittolaismaiden poliittisen johdon ja virkajohdon vuoropuhelua teollisuuden kanssa. Foorumiin osallistuu Suomesta myös läpileikkaavasti puolustusteollisuuden yrityksiä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Ankaran huippukokouksen puolustusteollisuusfoorumissa julkaistaan useita pitkään neuvoteltuja puolustusteollisuuden yhteishankkeita. Suomi osallistuu useimpiin suorituskykyjä kehittäviin ja tuottaviin aloitteisiin. Panostamme siihen, että puolustusmenoinvestoinnit muuntuvat konkretiaksi ja liittokunnan pelote ja puolustus vahvistuu”, kertoo puolustusministeri Häkkänen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antaa puolustusteollisuusfoorumin osalta erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, puh. +358 295 140 086. Ministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-07-03T10:17:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Puolustusministeri Häkkänen: Ilmatorjunnan alueellinen kattavuus vahvistuu</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-ilmatorjunnan-alueellinen-kattavuus-vahvistuu" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-ilmatorjunnan-alueellinen-kattavuus-vahvistuu</id>
    <updated>2026-07-03T08:55:00Z</updated>
    <published>2026-07-03T08:55:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Puolustusministeri Antti Häkkänen on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan lyhyen kantaman RBS 70 NG -ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä ruotsalaiselta Saabilta. Hankinnalla vahvistetaan ilmatorjunnan alueellista kattavuutta koko Suomen alueella. &lt;br&gt; RBS 70 NG -ohjusjärjestelmä on kehittyneempi versio Puolustusvoimilla jo käytössä olevasta ITO05M-järjestelmästä. Hankittavan järjestelmän ominaisuudet parantavat kykyä lennokkien ja miehitettyjen lentolaitteiden torjumiseen.&lt;br&gt; ”Kehitämme Suomen ilmapuolustusjärjestelmää laaja-alaisesti. Erilaisiin uhkiin varautumisessa on oltava oikeat ja ajanmukaiset välineet kuhunkin tarpeeseen. Tämä hankinta on yksi pala laajassa kokonaisuudessa”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.&lt;br&gt; Henkilökunnan ja asevelvollisten pääkoulutuspaikkana tulee toimimaan Karjalan prikaatissa sijaitseva Salpausselän ilmatorjuntapatteristo. &lt;br&gt; Hankinta sisältää uusia ampumalaitteita, koulutusvälineitä sekä kunnossapitojärjestelmän, ja sen arvolisäveroton kokonaisarvo 108 miljoonaa euroa. Suorituskyky saadaan täysimääräisesti käyttöön 2020-luvun loppuun mennessä.&lt;br&gt; Lisätietoja puolustusministeriöstä antaa erityisasiantuntija Jussi Ristimäki, p. 0295 140 072, ja Maavoimien esikunnasta Ilmatorjunnan tarkastaja eversti Mano-Mikael Nokelainen, p. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde).&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-07-03T08:55:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Puolustusvoimat tilaa sotilasilmailun palveluita Finavialta</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/puolustusvoimat-tilaa-sotilasilmailun-palveluita-finavialta" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/puolustusvoimat-tilaa-sotilasilmailun-palveluita-finavialta</id>
    <updated>2026-06-26T09:31:00Z</updated>
    <published>2026-06-26T09:31:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Finavia on suomalaisten omistama lentoasemayhtiö, joka vastaa kansallisten lentoasemien ylläpidosta ja kehittämisestä eri puolilla Suomea.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Nyt solmittavalla sopimuksella turvataan sekä Puolustusvoimien että valtion sotilasilmailun tarpeet ja lentotoiminta Suomen lentokentillä kaikissa tilanteissa. Lisäksi sopimuksella varmistetaan, että sotilaisilmailun palvelut ovat saatavilla myös NATO- ja muiden liittolaisten käyttöön tarvittaessa”, puolustusministeri Häkkänen toteaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Hankintaan sisältyy mm. lentokenttämaksuja, lentoasemien kunnossapitoa ja lennonjohdon palveluita. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo vuodelle 2026 on 15,3 miljoonaa euroa. Lisäksi hankintaan sisältyvät optiovuodet 2027 ja 2028. Hankintakokonaisuus optioineen on yhteensä 48,8 miljoonaa euroa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja antavat puolustusministeriöstä sotilasinsinööri Krista Siik p. 0295 140 015 ja Ilmavoimien esikunnasta esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Aki Puustinen, p. 0299 800 (vaihde).&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;span style="font-size:12pt"&gt;&lt;span style="font-family:&amp;quot;Times New Roman&amp;quot;,serif"&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-26T09:31:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Puolustusministeri Häkkänen: MLRS-ammunnanhallintajärjestelmän huolto- ja ylläpitokeskus Suomeen</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-mlrs-ammunnanhallintajarjestelman-huolto-ja-yllapitokeskus-suomeen" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-mlrs-ammunnanhallintajarjestelman-huolto-ja-yllapitokeskus-suomeen</id>
    <updated>2026-06-26T07:03:00Z</updated>
    <published>2026-06-26T07:03:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;MLRS (Multiple Launch Rocket System) on Lockheed Martinin valmistama tela-alustainen raskas raketinheitinjärjestelmä, joka on osa Maavoimien kenttätykistökalustoa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ammunnanhallintajärjestelmän huoltokyvyn rakentaminen liittyy Suomen F-35-monitoimihävittäjähankkeen epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön, joka tiivistää Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusmateriaaliyhteistyötä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”MLRS-ammunnanhallintajärjestelmän huolto- ja ylläpitokeskuksen perustaminen Suomeen ensimmäisenä eurooppalaisena valtiona on osoitus kotimaisen puolustusteollisuuden vahvasta osaamisesta. F-35-hankkeen epäsuora teollinen yhteistyö luo uusia työpaikkoja ja kasvattaa kotimaisen puolustusteollisuuden korkean teknologian osaamispohjaa”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Insta on Puolustusvoimien strateginen kumppani ja yhtiö vastaa F-35-hävittäjien avioniikan eli koneen elektroniikkajärjestelmien ylläpito- ja huoltokykyjen rakentamisesta ja siihen liittyvistä tukipalveluista.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antaa sotilasinsinööri Krista Siik, p. +358 295 140 015.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-26T07:03:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Suomi antaa 40 miljoonaa euroa lisää Ukrainaa tukevaan PURL-aloitteeseen</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/suomi-antaa-40-miljoonaa-euroa-lisaa-ukrainaa-tukevaan-purl-aloitteeseen" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/suomi-antaa-40-miljoonaa-euroa-lisaa-ukrainaa-tukevaan-purl-aloitteeseen</id>
    <updated>2026-06-25T09:56:00Z</updated>
    <published>2026-06-25T09:56:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;Pääministeri Petteri Orpo julkisti Suomen uuden kontribuution Gdanskissa 25.–26.6. järjestettävässä Ukrainan jälleenrakennuskonferenssissa.&lt;/p&gt;
&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;”Venäjä on jatkanut yhä tuhoisampia iskujaan Ukrainan siviilikohteisiin. PURL-aloitteen avulla Suomi on mukana tukemassa Ukrainan ilmapuolustusta”, korostaa pääministeri Orpo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”PURL-aloitteen myötä annettava tuki vahvistaa merkittävästi etenkin Ukrainan ilmapuolustusta tänä kriittisenä ajanjaksona. Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainaa pitkäjänteisesti useilla eri tukielementeillä, joihin kuuluvat PURL-aloitteen lisäksi kotimaisen puolustusteollisuuden ohjelma ja Puolustusvoimien varastoluovutukset”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Yhdysvaltain presidentin ja Naton pääsihteerin heinäkuussa 2025 julkaisemalla PURL (Prioritized Ukraine Requirements List) -tukimekanismilla rahoitetaan yhdysvaltalaista puolustusmateriaaliapua Ukrainalle. Mekanismilla eurooppalaiset liittolaiset ja Kanada rahoittavat tukipaketteja, joilla ostetaan Yhdysvalloilta nopeasti Ukrainaan toimitettavaa kriittistä puolustusmateriaalia.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Esko Salminen, p. 0295 140 094.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-25T09:56:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Yhdysvaltain maavoimaministeri vierailee Suomessa</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/yhdysvaltain-maavoimaministeri-vierailee-suomessa" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/yhdysvaltain-maavoimaministeri-vierailee-suomessa</id>
    <updated>2026-06-18T12:13:00Z</updated>
    <published>2026-06-18T12:13:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;Puolustusministeri Antti Häkkänen ja maavoimaministeri Driscoll tapaavat perjantaina 19.6. Mikkelissä. Ministerit keskustelevat maiden välisestä puolustusyhteistyöstä, ajankohtaisista Nato-asiakokonaisuuksista, lähialueen turvallisuustilanteesta sekä harjoitusyhteistyöstä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt; ”Olemme aktiivisesti syventäneet Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyötä, ja syvennämme sitä edelleen. Esimerkkinä maidemme välinen DCA-sopimus, joka kertoo Yhdysvaltojen sitoutumisesta Suomen turvallisuuteen ja luo edellytykset yhteistoiminnalle kriisitilanteessa”, sanoo puolustusministeri Häkkänen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Työvierailun aikana ministeri Driscoll tapaa myös puolustusvoimien johtoa sekä tutustuu Suomen puolustusteollisuuteen. Puolustusministeriö toimii työvierailun isäntänä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Maavoimaministeri Driscoll tapaa vierailun yhteydessä myös tasavallan presidentin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoa työvierailusta antaa puolustusministeriössä neuvotteleva virkamies Erkki Aalto, puh. 0295 140 006.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-18T12:13:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Sotilastiedustelun toimintaedellytyksiä vahvistava sotilastiedustelulain muutos lausuntokierrokselle</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/sotilastiedustelun-toimintaedellytyksia-vahvistava-sotilastiedustelulain-muutos-lausuntokierrokselle" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/sotilastiedustelun-toimintaedellytyksia-vahvistava-sotilastiedustelulain-muutos-lausuntokierrokselle</id>
    <updated>2026-06-18T07:39:00Z</updated>
    <published>2026-06-18T07:39:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;”Vahvistamme sotilastiedustelun toimintaedellytyksiä, maanpuolustusta ja kansallista turvallisuutta sotilastiedustelulain muutoksella. Tällä hetkellä laissa oleva tiedustelumenetelmien käyttämisen täyskielto pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa antaa kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantaville toimijoille turvasataman, jossa he voivat suunnitella ja valmistella Suomen kannalta vahingollista toimintaa. Esitämme tämän epäkohdan korjaamista. Meidän on kyettävä puuttumaan ja vastaamaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti Suomeen kohdistuvaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa sotilastiedusteluviranomaisen toimintamahdollisuuksia muuttuneessa ja aiempaa epävarmemmassa toimintaympäristössä.  Lisäksi esityksen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa maanpuolustusta ja kansallista turvallisuutta, kun sotilastiedustelun kohteista saataisiin entistä tarkemmin ja kohdennetummin tietoa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tällä hetkellä sotilastiedustelulaissa on yleinen kielto käyttää tiedustelumenetelmiä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa. Esityksellä yleinen kielto poistettaisiin, ja tiedustelumenetelmien käyttäminen pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa mahdollistettaisiin muun muassa paikkatiedustelun ja teknisen kuuntelun osalta. Kaikkien tiedustelumenetelmien kuten teknisen katselun osalta tiedustelumenetelmien käyttämistä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa ei kuitenkaan mahdollistettaisi.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lainsäädäntöön lisättäisiin säännökset tiettyjen tiedustelumenetelmien käyttämisestä, ja lisäksi mahdollistettaisiin laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen tai poisottaminen. Esityksen taustalla ovat vuonna 2019 voimaan tulleen tiedustelulainsäädännön soveltamisen aikana tunnistetut lainsäädännön kehittämistarpeet.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Esitetyissä muutoksissa on punnittu tarkasti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia. Kotirauhan ja yksityiselämän suojaan kohdistuva rajoitus ja toimivaltuuksien salainen luonne huomioon ottaen edellytykset tiedustelumenetelmien käyttämiselle olisivat tiukat. Lisäksi tiedustelutoimintaa valvotaan jo nykyisin riippumattomasti ja monikerroksisesti.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys perustuslain muuttamisesta, joka mahdollistaisi kotirauhan suojan rajoittamisen tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta tai muusta kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. Sotilastiedustelulain muutos säädettäisiin perustuslain muutoksen nojalla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun perustuslain muuttamista koskeva lakiesitys on hyväksytty.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Sotilastiedustelulain muutoksella toteutettaisiin Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksia tiedustelulainsäädännön kehittämisestä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lausuntokierros päättyy 14.8.2026.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=6826699f-35ad-429c-bb27-4fd1e0a1b1fc&amp;amp;proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744"&gt;Lausuntopalvelu: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antaa vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen, puh. +358 295 140 607.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Haastattelupyynnöt ministerille erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 415 444 967.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-18T07:39:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Puolustusministeri Häkkänen: Suomi hankkii SDB-liitopommeja F-35 -hävittäjiin</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-suomi-hankkii-sdb-liitopommeja-f-35-havittajiin" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-suomi-hankkii-sdb-liitopommeja-f-35-havittajiin</id>
    <updated>2026-06-18T05:59:00Z</updated>
    <published>2026-06-18T05:59:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p&gt;SDB II -liitopommit täydentävät F-35A-kaluston ilmasta-pintaan -aseistusta. Liitopommin monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat tarkan vaikuttamisen keskikantamalta muun muassa liikkuviin maaleihin haastavissa sääolosuhteissa. Liitopommin koko mahdollistaa usean aseen kantamisen hävittäjässä samanaikaisesti.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Hankinnalla täydennetään aiemmin tehtyä tilausta osana F-35-kokonaishankintaa. Kyseessä on uudenlainen suorituskyky, jolla vahvistetaan Suomen puolustuskykyä vaativissakin olosuhteissa. Liitopommi on teknisesti edistynyt tuote, joka tukee F-35-kaluston tehokasta hyödyntämistä osana puolustusjärjestelmää", puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Yhdysvaltain kongressi myönsi myyntiluvan Raytheonin valmistamille GBU-53 SDB II -liitopommeille HX-hankkeen yhteydessä. Nyt toteutettavalla lisähankinnalla täydennetään vuonna 2023 solmittua Foreign Military Sales (FMS) -hankintasopimusta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Hankinta kattaa liitopommien lisäksi ohjekirjallisuuden ja dokumentaation, varaosat ja tarvikkeet, kuljetuspalvelut sekä valmistajan ja toimittajan tarjoamat koulutus-, korjaus- ja tukipalvelut Letter of Offer and Acceptance (LOA) -sopimuksen mukaisesti.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antaa sotilasinsinööri Krista Siik, p. 0295 140 015, ja Ilmavoimien esikunnassa F-35-hankejohtaja, eversti evp. Henrik Elo, p. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde).&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-18T05:59:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Puolustusministeri Antti Häkkänen osallistuu Naton puolustusministerikokoukseen, Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän kokoukseen ja Ukrainan tukiryhmän kokoukseen Brysselissä</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/puolustusministeri-antti-hakkanen-osallistuu-naton-puolustusministerikokoukseen-naton-ydinasepolitiikan-suunnitteluryhman-kokoukseen-ja-ukrainan-tukiryhman-kokoukseen-brysselissa" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/puolustusministeri-antti-hakkanen-osallistuu-naton-puolustusministerikokoukseen-naton-ydinasepolitiikan-suunnitteluryhman-kokoukseen-ja-ukrainan-tukiryhman-kokoukseen-brysselissa</id>
    <updated>2026-06-17T12:23:00Z</updated>
    <published>2026-06-17T12:23:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p&gt;”Edessä on tärkeä ja painava kokouspäivä. Naton puolustusministerikokouksen asialistalla ovat muun muassa liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, puolustusmenotavoitteessa edistyminen, puolustusteollisuuden vauhdittaminen sekä ilma- ja ohjuspuolustuksen kehittäminen”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Suomen tavoitteena on edistää päätöksiä, jotka vahvistavat puolustusta, lisäävät suorituskykyä ja parantavat valmiutta Euroopassa. Kaikkien liittolaisten on otettava vakavasti velvollisuutensa yhteiseen puolustukseen panostamisesta”, puolustusministeri Antti Häkkänen jatkaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän (Ukraine Defense Contact Group, UDCG) kokouksessa aiheina ovat Ukrainan sodan tilanne sekä Ukrainalle annettavan materiaali- ja koulutustuen koordinointi osallistuvien maiden kesken.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Ukrainan tukeminen vahvistaa koko Euroopan vakautta ja samalla Suomen omaa turvallisuutta”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Puolustusministeri Häkkänen osallistuu myös Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän (Nuclear Planning Group) kokoukseen. Suunnitteluryhmä on ylin Naton ydinpelotteesta linjaava elin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Agendalla ovat ajankohtaiset Naton ydinpelotteeseen liittyvät asiat”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisäksi ministeri Häkkänen tapaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministereitä NB8-kokouksessa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoa Naton puolustusministerikokouksesta erityisasiantuntija Meiju Keksi, puh. +358 295 140 025, Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän kokouksesta erityisasiantuntija Esko Salminen, puh. +358 295 140 094. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 415 444 967.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-17T12:23:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Opas Naton hankintoihin osallistumiseen on julkaistu</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/opas-naton-hankintoihin-osallistumiseen-on-julkaistu" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/opas-naton-hankintoihin-osallistumiseen-on-julkaistu</id>
    <updated>2026-06-16T10:02:00Z</updated>
    <published>2026-06-16T10:02:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon on avannut suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia osallistua täysimääräisesti mukaan Naton ja sen jäsenmaiden isäntämaana Natolle toteuttamiin hankintoihin. Nämä mahdollisuudet koskevat puolustus- ja turvallisuusteollisuuden yritysten lisäksi monipuolisesti myös muita teollisuudenaloja PK-yrityksistä startupeihin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Nyt julkaistussa oppaassa esitellään perusteet Naton teollisuudelle keskeisistä rakenteista ja käsitteistä, Naton hankintaprosesseista, keskeisistä toimijoista ja virastoista sekä innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia. Lisäksi kerrotaan Suomen kansallisista prosesseista, jotka kannattaa huomioida Naton kanssa toimiessa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="https://defmin.fi/julkaisut/oppaat/naton-hankintoihin-osallistuminen-opas"&gt;Opas Naton hankintoihin osallistumiseen&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, &lt;a href="mailto:johanna.hamalainen@gov.fi"&gt;johanna.hamalainen@gov.fi&lt;/a&gt;.  &lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-16T10:02:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Kenraalin virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminen Puolustusvoimissa</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/kenraalin-virkaan-nimittaminen-ja-tehtavaan-maaraaminen-puolustusvoimissa" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/kenraalin-virkaan-nimittaminen-ja-tehtavaan-maaraaminen-puolustusvoimissa</id>
    <updated>2026-06-16T09:29:00Z</updated>
    <published>2026-06-16T09:29:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;Eversti Antti Lautala toimii tällä hetkellä osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä ja sektorijohtajana Ilmavoimien esikunnassa sekä laivueen komentajana Lapin lennostossa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Naton transformaatiojohtoporras (Allied Command Transformation, ACT) vastaa liittokunnan strategisesta kehittämisestä. Se sijaitsee Norfolkissa, Yhdysvalloissa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Sami Roikonen, p. 0295 140 442.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-16T09:29:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Puolustustarvikkeiden vienti kasvoi 241 % vuonna 2025</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/puolustustarvikkeiden-vienti-kasvoi-241-vuonna-2025" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/puolustustarvikkeiden-vienti-kasvoi-241-vuonna-2025</id>
    <updated>2026-06-15T10:01:00Z</updated>
    <published>2026-06-15T10:01:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;Vuonna 2025 puolustusministeriö myönsi puolustustarvikkeiden pysyville vienneille ja siirroille yhteensä 479 lupaa. Myönnettyjen pysyvien vienti- ja siirtolupien yhteenlaskettu arvo oli 930 miljoonaa euroa (1,4 miljardia euroa vuonna 2024), mikä on toiseksi suurin arvo koskaan. Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Euroopan alueelle, minne myönnettiin 395 lupaa, jotka vastasivat 90 %:a myönnettyjen lupien kokonaisarvosta. Varsinaiset viennit toteutuvat lähtökohtaisesti muutaman seuraavan vuoden aikana vientiluvan myöntämisestä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Maittain tarkasteltuna arvollisesti eniten lupia myönnettiin Tanskaan (195 miljoonaa euroa), Ruotsiin (172 miljoonaa euroa) ja Espanjaan (121 miljoonaa euroa). Tanskaan myönnettyjen lupien kokonaisarvosta 99 % koostuu maakulkuneuvoille myönnetyistä luvista. Ruotsin osuus koostuu ampuma-aseista ja maakulkuneuvoista. Espanjan osuus koostuu ohjelmistoradiojärjestelmän ohjelmistoista ja niihin liittyvästä teknologiasta. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportti koskee kaupallisia vientejä. Näin ollen raportti ei sisällä tietoa Suomen Ukrainaan kansainvälisenä apuna luovuttamasta puolustustarvikeavusta. Kaupallisille vienneille Ukrainaan myönnettiin 23 lupaa, joiden yhteisarvo oli noin 57 miljoonaa euroa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Toteutuneiden vientien arvo vuonna 2025 oli noin 702 miljoonaa euroa, mikä oli korkein summa koskaan ja 241 % enemmän kuin vuonna 2024. Kolme suurinta kohdemaata vuonna 2025 olivat Ruotsi (182 miljoonaa euroa), Japani (107 miljoonaa euroa) ja Latvia (81 miljoonaa euroa). Ruotsiin suuntautunut vienti koostui pääosin maakulkuneuvoista sekä sotilaskäyttöön suunnitelluista pienaseista. Japaniin ja Latviaan suuntautunut vienti koostui pitkälti maakulkuneuvoista.  Alueellisesti tarkasteltuna 73 % vienneistä suuntautui Eurooppaan (95 % vuonna 2024) ja 16 % Koillis-Aasiaan.  &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lupaharkinnassa noudatetaan aina tapauskohtaista kokonaisharkintaa, joka perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja Suomea velvoittaviin kansainvälisiin sitoumuksiin. Keskeisessä asemassa ovat Euroopan unionin neuvoston yhteinen kanta sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (2008/944/YUTP) sekä Asekauppasopimus. Lupahakemukset käsitellään poikkihallinnollisessa maastavientiasioiden työryhmässä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta arviosta vastaa ulkoministeriö.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportti 2025 löytyy kokonaisuudessaan puolustusministeriön &lt;a href="https://defmin.fi/documents/236553176/0/Vuosiraportti%202025.pdf/57263ad3-9457-5a54-51c0-e93f5abfaabc?t=1781516666811"&gt;verkkosivuilta&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja vuosiraportista antaa puolustusministeriöstä erityisasiantuntija Frans Peltonen, puh. 0295 140 021.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-15T10:01:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Puolustusministeri Häkkänen: Suomi ja Ukraina allekirjoittivat puolustusmateriaaliyhteistyön asiakirjan</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-suomi-ja-ukraina-allekirjoittivat-puolustusmateriaaliyhteistyon-asiakirjan" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/puolustusministeri-hakkanen-suomi-ja-ukraina-allekirjoittivat-puolustusmateriaaliyhteistyon-asiakirjan</id>
    <updated>2026-06-12T09:07:00Z</updated>
    <published>2026-06-12T09:07:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Laadittu yhteisymmärryspöytäkirja käsittelee puolustusteollisen tuotannon laadunvarmistuksen käytänteitä ja se muodostaa viitekehyksen Suomen ja Ukrainan väliselle yhteistyölle.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Suomen ja Ukrainan välinen puolustusmateriaaliyhteistyö vahvistaa molempien maiden turvallisuutta. Laadunvarmistuksen yhteisymmärryspöytäkirja on konkreettinen askel yhä tiiviimmässä maidemme välisessä puolustusteollisessa yhteistyössä”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antaa resurssipoliittisen osaston materiaaliyksikön sotilasinsinööri Björn Enroth, p. 0295140053.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-12T09:07:00Z</dc:date>
  </entry>
  <entry>
    <title>Australian puolustusministeri vierailee Suomessa</title>
    <link rel="alternate" href="https://defmin.fi/-/australian-puolustusministeri-vierailee-suomessa" />
    <author>
      <name>puolustusministeriö</name>
    </author>
    <id>https://defmin.fi/-/australian-puolustusministeri-vierailee-suomessa</id>
    <updated>2026-06-09T10:51:00Z</updated>
    <published>2026-06-09T10:51:00Z</published>
    <summary type="html">&lt;![CDATA[&lt;p style="margin-bottom:11px"&gt;Puolustusministeri &lt;strong&gt;Antti Häkkänen&lt;/strong&gt; ja Australian varapääministeri ja puolustusministeri &lt;strong&gt;Richard Marles&lt;/strong&gt; keskustelivat tapaamisen yhteydessä kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, puolustusmateriaaliyhteistyöstä sekä Euroopan ja indopasifisen alueen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”Näen paljon mahdollisuuksia Australian ja Suomen välisen puolustusteollisen sekä teknologisen yhteistyön tiivistämisessä. Kasvava yhteistyö vahvistaa maidemme turvallisuutta”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Markus Rahja, p. 0295 140 096.&lt;/p&gt;]]&gt;</summary>
    <dc:creator>puolustusministeriö</dc:creator>
    <dc:date>2026-06-09T10:51:00Z</dc:date>
  </entry>
</feed>
