Puolutusministeriön tiedotteiden RSS

Puolustusvoimat hankkii uuden kranaatinheitinjärjestelmän

2026-09-08T08:59:00Z

Maavoimat on kehittänyt yhteistyössä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Patrian kanssa uuden raskaan M3-kranaatinheitinjärjestelmän (M3=Modular Mobile Mortar). M3-esisarja on ollut koulutuskäytössä Maavoimissa vuoden 2026 alusta alkaen.

Nyt tehtävän hankinnan arvonlisäveroton kokonaishinta on 49,9 miljoonaa euroa. Hankintasopimus optioineen mahdollistaa satojen järjestelmien hankkimisen. Hankinnan kotimaiset työllisyysvaikutukset ovat noin 130 henkilötyövuotta.

”Hankimme kotimaisen kranaatinheitinjärjestelmän, joka tuo merkittävän suorituskykylisän jalkaväen tulituelle. Kotimaisuus takaa järjestelmän huoltovarmuuden muun muassa varaosien saatavuuden kautta. Järjestelmä on myös erittäin kustannustehokas, mihin on merkittävästi vaikuttanut olemassa olevien ja toimivaksi todettujen komponenttien käyttäminen sekä aiemmin solmitun inertiapaikannuslaitteiden puitesopimuksen hyödyntäminen”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Varusmieskoulutus esisarjan kranaatinheittimillä on jo käynnissä, ja tilattavan uuden sarjan ensimmäiset aseet valmistuvat syksyn aikana.

Raskailla kranaatinheittimillä tuetaan taistelevia joukkoja. Kranaatinheittimistö on osa Maavoimien kokonaistulenkäyttöä, ja sillä on kasvava rooli joukkojen omana raskaana epäsuoran tulen yksikkönä. Sillä kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tarkasti viholliseen myös silloin, kun esimerkiksi lennokkien käyttö ei ole mahdollista.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Jussi Ristimäki, p. 0295 140 072. Lisätiedot Puolustusvoimista mediapalvelun kautta, media.puolustusvoimat@mil.fi.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Suomi ja Ruotsi käynnistävät raketinheitinyhteistyön

2026-09-07T12:20:00Z

Vierailun aikana puolustusministerillä on kahdenväliset keskustelut Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsonin kanssa. Ministerit keskustelevat mm. kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, lähialueen turvallisuustilanteesta sekä maiden välisestä materiaaliyhteistyöstä.

Työvierailun yhteydessä ministerit allekirjoittivat myös maiden välisen aiejulistuksen raketinheitinyhteistyöstä. Yhteistyö koskisi muun muassa huoltoa, koulutusta ja suorituskyvyn kehittämistä ja ampumatarvikkeita.
Puolustusministeri Häkkäsen mukaan tänään allekirjoitettu aiesopimus raketinheitinyhteistyöstä merkitsee tärkeää edistysaskelta Ruotsin ja Suomen syvenevässä puolustusyhteistyössä.

”Tämä yhteistyöavaus on jatkumoa sille, että saimme aiemmin tänä vuonna varmistettua Suomeen näiden järjestelmien ylläpito- ja huoltokyvyn rakentamisen. Kun Ruotsi nyt ottaa käyttöön yhteensopivan raketinheitinjärjestelmän, molemmat maat saavat lisäarvoa siitä, että tämä osa-alue on meillä jo valmiina. Tämä on vahva viesti siitä, miten voimme paitsi parantaa kykyämme käyttää keskeisiä järjestelmiä tehokkaammin yhdessä, myös olla tehokkaampia niiden elinkaaren hallinnassa ja näin vähentää kustannuksia. Tämä yhteistyö myös vahvistaa Naton yhteispuolustusta alueellamme”, toteaa puolustusministeri Häkkänen.

Lisätietoa aiejulistuksesta antaa ylijohtaja Olli Ruutu, puh. +358 29 5140400.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Puolustusbudjetti vahvistaa maanpuolustusta ja huoltovarmuutta

2026-09-04T08:08:00Z

Vuoden 2026 talousarvioon verrattuna kasvua on noin 600 miljoonaa euroa. Vuodelle 2027 ennustetusta bruttokansantuotteesta puolustusmenojen osuus on 2,6 prosenttia.

”Budjettiesityksessä otetaan askelia kohti uhkaympäristön asettaman vaatimuksen mukaista puolustuksen uutta tasoa. Uusien hävittäjien hankinta etenee suunnitellusti, ja ensimmäiset koneet saadaan Suomeen tänä syksynä. Vuoden 2027 talousarvioehdotus sisältää puolustusmateriaalihankintoihin myös 1,3 miljardin kokoisen uuden tilausvaltuuden, jonka sisällä suurin kokonaisuus on kotimainen räjähdetuotanto. Panostamme tällä budjetilla myös esimerkiksi droonien torjuntakykyyn, maavoimien liikkuvuuteen ja johtamisjärjestelmiin”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotuksessa kohdennetaan puolustusmateriaalihankintoihin vuodelle 2027 yhteensä noin 1,8 miljardia euroa ja monitoimihävittäjien hankintaan 1,4 miljardia euroa. Puolustusvoimien toimintamenot ovat 2,7 miljardia euroa.

Hallituksen kevään kehysriihen linjausten mukaisesti vuoden 2027 talousarvio sisältää Ukrainan tuelle 200 miljoonan euron rahoituksen. Suomi tukee Ukrainan puolustustaistelua ja vahvistaa samalla kotimaista puolustusteollisuutta. Puolustusministeriö neuvottelee parhaillaan droonituotannon yhteistyöstä Ukrainan puolustusministeriön kanssa.

Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukemisen ehdotetaan noin 11 miljoonan euroa valtionavustusta.

Hallitus edisti myös maanpuolustuksen kannalta välttämättömien infrastruktuurihankkeiden käynnistämisestä, kuten eurooppalaisen raideyhteyden jatkosuunnittelua.

”On tärkeää, että esityksemme läntisen raideleveyden laajentamisesta sekä muista sotilaallisen liikkuvuuden tärkeistä kohteista hyväksyttiin. Nämä parannukset tarvitaan mahdollistamaan koko Naton yhteispuolustusta pohjoisella sivustalla. Kun yhteydet aikanaan saadaan käyttöön, niillä voi olla myös laajempaa elinkeinopoliittista merkitystä erityisesti pohjoisessa esimerkiksi teollisuuden ja matkailun näkökulmasta”, ministeri Häkkänen sanoo.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala (p. 0295 140 099) ja talousjohtaja Kristiina Olsson (p. 0295 140 220).

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Puolustusteollisuuden vientiä vauhditetaan luvitusta sujuvoittamalla

2026-09-03T11:06:00Z

Esityksellä tavoitellaan lupien käsittelyn sekä valvonnan tehostamista. Lisäksi tarkoituksena on ajantasaistaa sääntelyä vastaamaan nykyisen turvallisuusympäristön ja Nato-jäsenyyden mukanaan tuomia vaatimuksia.

”Hallitus tavoittelee puolustusteollisuuden viennin kasvattamista. Nyt tuomme valikoimaan niin sanotun yleisen vientiluvan. Sen avulla on jatkossa helpommin mahdollista esimerkiksi viedä tuotteita puolustustarvikemessuille esittelytarkoituksiin. Tämä poistaa turhaa hallinnollista taakkaa sekä hallinnolta että vientikauppaa tekeviltä yrityksiltä. Helpotamme tämän avulla myös huoltoon ja korjauksiin liittyvää maastavientiä. Erillisten haettavien lupien tarve vähenee tämän myötä. Lakiesityksellä toisaalta tuomme myös uusia välineitä erilaisten vastuullisuuskysymysten kuten humanitaarisen oikeuden toteutumisen seurantaan”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Esitettyjen lakimuutosten myötä viranomaisten resurssien käyttö muuttuu jatkossa tarkoituksenmukaisemmaksi. Osa nykyään puolustusministeriössä käsiteltävistä luvista siirtyy jatkossa poliisihallitukselle. Nämä luvat koskevat esimerkiksi keräilyaseita tai sellaisia aseita, jotka kuuluvat EU:n uuden ampuma-aseasetuksen soveltamisalaan.

Lisätiedot:

Hallitussihteeri Laura Sinisalo, +358 295 140 081

Ministerin haastattelupyynnöt: Erityisavustaja Antti Vesala, antti.vesala@gov.fi

]]>

Mahdollinen alueloukkaus Suomenlahdella miehittämättömällä lennokilla

2026-09-02T10:44:00Z

”Rajavartiolaitos ja poliisi ovat aloittaneet tutkinnan tapauksesta”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Rajavartiolaitos tiedottaa asiasta tutkinnan edetessä.

]]>

Euroopan unionin epävirallinen puolustusministerikokous

2026-08-31T06:45:00Z

Puolustusministeri Antti Häkkäsen ollessa estynyt edustaa Suomea kokouksessa puolustusministeriön kansliapäällikkö Janne Kuusela.

Kokouksessa on määrä keskustella sotilaallisesta tuesta Ukrainalle, EU:n Ukraina-tukilainasta vuosille 2026–2027, Euroopan rauhanrahaston tilanteesta sekä EUMAM Ukraina-operaatiosta.

Lisäksi ministerit keskustelevat viime vuosina merkittävästi kasvaneesta avaruuden roolista turvallisuudessa ja puolustuksessa. Asialistalla on myös merellinen turvallisuus sekä Libanonin tilanne YK:n UNIFIL-operaation mandaatin päättyessä.

Lisätietoa kokouksesta antaa erityisasiantuntija Eemeli Heikkilä, puh. +358 29 5140 020.

]]>

Yhteistyö Ruotsin kanssa tiivistyy alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa

2026-08-28T08:00:00Z

Yhteistoiminnalla tehostetaan Suomen kykyä havaita ja torjua drooneja, jotka ovat viime aikoina harhautuneet Suomen alueelle Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksena. Ruotsin kanssa toteutettava yhteistoiminta täydentää Suomen kansallisia toimia. Näin maat kantavat vastuuta oman lähialueensa ja Naton itäisen reunan turvallisuudesta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen: ”Ilma- ja merivoimayhteistyö on olennainen osa kahdenvälistä ja pohjoismaista yhteistyötämme, ja nyt kehitämme sitä myös alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa. Yhteistyöllämme vahvistamme Naton pelotetta ja puolustusta”.

Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson: ”Nato-jäseninä kollektiivinen puolustus on osa yhteistyötämme. Liittolaisina olemme yhtä mieltä siitä, että meidän on varmistettava vahva ja suorituskykyinen pelote ja puolustus alueellamme ja Naton itäisellä reunalla. Kehitämme jatkuvasti kykyämme toimia yhdessä liittolaistemme kanssa, ja arvioimme mahdollisuuksiamme tehokkaaseen osallistumiseen”.

Haastattelupyynnöt: Puolustusministeri Antti Häkkäsen erityisavustaja Dani Niskanen, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Uusi tutkimus tukee varautumisen ja kokonaisturvallisuuden kehittämistä

2026-08-27T06:10:00Z

Tutkimushankkeen keskeisenä lähtökohtana oli arvioida, mitkä ovat ne yhteiskunnan kriittiset toiminnot, jotka on ylläpidettävä kaikissa olosuhteissa. Lisäksi hanke tutki tulevaisuuden trendejä sekä muutostekijöitä, jotka vaikuttavat yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin.

Tutkimusraportin mukaan yhteiskunnan kriittisiä toimintoja tulisi tarkastella muuttuvana kokonaisuutena sen sijaan, että ne nähtäisiin pysyvänä luettelona kriittisistä palveluista ja infrastruktuureista. Raportissa esitetään, että toimintojen yhteiskunnalliseen kriittisyyteen vaikuttavat niin tarpeet ja keskinäisriippuvuudet kuin vallitseva tilannekin. Raportti esittää yksitoista suositusta kriittisten toimintojen arvioimiseen.

”Tutkimus tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan yhteiskuntamme kriittisistä toiminnoista sekä niiden välisistä vuorovaikutussuhteista ja tulevaisuudennäkymistä. Se esittää kriittisyyden uudella tavalla dynaamisena kokonaisuutena, jossa häiriöt leviävät toiminnosta toiseen keskinäisriippuvuuksien kautta. Tutkimuksen tuottamaa arvokasta tietoa voidaan hyödyntää strategisessa suunnittelussa sekä päätöksenteon ja kokonaisturvallisuuden kehittämisessä, mikä tukee yhteiskuntamme varautumista”, toteaa Turvallisuuskomitean puheenjohtaja, puolustusministeriön kansliapäällikkö Janne Kuusela.

Tutkimuksen seurantaryhmän puheenjohtaja, Turvallisuuskomitean pääsihteeri Petteri Korvala pitää tavoiteltavana, että julkaistu raportti aktivoi laaja-alaista keskustelua, vahvistaa yhteistä ymmärrystämme yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista ja tarjoaa konkreettisia eväitä Suomen kriisinkestävyyden pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa (VN Tutkiva), jolla tuetaan valtioneuvoston päätöksentekoa ja politiikkavalmistelua.

Kauppakorkeakoulu Hanken järjestää Suomen yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja tulevaisuuden trendit (SYKT) -raportin julkaisutilaisuuden torstaina 27.8.2026 klo 15 alkaen. Tilaisuutta voi seurata tästä Teams-linkistä.

Tutkimusraportti: Suomen yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja tulevaisuuden trendit (SYKT)

VN Tutkivan tiedote 27.8.2026: Tutkimus: Yhteiskunnan kriittiset toiminnot jäsentyvät kahdeksaan tarvekategoriaan

Lisätietoa puolustusministeriössä antavat

Turvallisuuskomitean pääsihteeri Petteri Korvala, puh. +358 295 140 700
Erityisasiantuntija Kari Pelkonen, Turvallisuuskomitean sihteeristö, puh. +358 295 140 118
Erityisasiantuntija Ville Elo, puh. +358 295 140 202

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)gov.fi

]]>

Epäilty ilmatilaloukkaus Suomenlahdella

2026-08-20T17:43:00Z

”Jokaiseen epäiltyyn alueloukkaukseen suhtaudutaan vakavasti. Tutkinta on käynnissä”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Rajavartiolaitos tutkii tapausta ja tiedottaa asiasta tarkemmin tutkinnan edettyä.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Oulun 5G/6G-hankkeelle 4,8 miljoonan valtionavustus

2026-08-14T13:15:00Z

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa perustettiin Pohjoisen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Ohjelmatyössä otetaan huomioon uusi geopolitiikka ja reitit länteen. Se vahvistaa turvallisuutta sekä osana pohjoismaista että EU- ja NATO-yhteistyötä.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä 2025, että osana ohjelman toteutusta käynnistetään valtion, Oulun yliopiston ja muiden keskeisten tutkimus- ja kehittämistoimijoiden sekä yritysten kanssa hankekonsortio, jolla varmistetaan 5G/6G-osaamisen kehittyminen Suomessa ja Suomen asemaa langattomien teknologioiden huippumaana. Oulussa sijaitsevassa Naton DIANA 6G -testikeskuksessa testataan häiriösietoisia ja haastavissa ympäristöissä toimintakykyisiä 5G/6G-järjestelmiä, jotka parantavat valvontaa, tilannekuvan muodostamista ja infrastruktuurin suojaa.

”Pohjoisen ohjelma vahvistaa Suomen huoltovarmuutta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. 5G/6G-kehittämishanke tiivistää tutkimus- ja kehittämisyhteisön välistä yhteistyötä – edistämme niin kansallista korkean teknologian osaamistamme kuin turvallisuuttammekin”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Rahoitus kohdennetaan tutkimukseen, jolla vahvistetaan sotilaallisen maanpuolustuksen edellyttämää teollista pohjaa sekä TKI-osaamista. Tavoitteena on, että nyt käynnistettävää tutkimusta voidaan hyödyntää tulevina vuosina ja sille voidaan hakea jatkorahoitusta myös kansainvälisistä rahoituskanavista. Kirjauksen tavoitteet on yhteensovitettu puolustushallinnon tarpeisiin siten, että Suomesta voidaan aidosti rakentaa häiriösietoisten ja haastavissa ympäristöissä toimivien 5G/6G-järjestelmien kärkiosaaja.

Muodostettavan hankekonsortion tehtävillä:

1) varmistetaan 5G/6G-osaamisen kehittyminen Suomessa ja Suomen asema langattomien teknologioiden huippumaana,

2) tuetaan 5G/6G-teknologian hyödyntämistä osana kokonaismaanpuolustuksen ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeita sekä

3) tuetaan Suomen osallistumista tulevaisuuden kommunikaatioratkaisujen innovaatiotoimintaan Natossa ja osana Euroopan unionia.

Konsortion tulee Oulun yliopiston lisäksi koostua muista kotimaisista tutkimuslaitoksista, korkeakouluista sekä yrityksistä.

Lisätietoa puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Matti Ikonen, puh. 358 29 5140182.

]]>

Muutoksia kenraalikunnassa

2026-08-14T09:20:00Z

Kenraaliluutnantti Kari Nisula (s. 1967) on toiminut Puolustusvoimien operaatiopäällikkönä vuodesta 2022. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Pääesikunnan valmiuspäällikkönä, Panssariprikaatin komentajana, sotataidon laitoksen johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Libanonissa. Kenraaliluutnantiksi hänet ylennettiin 4.6.2024.

Kenraalimajuri Jarmo Vähätiitto (s. 1967) on toiminut Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkönä vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa, Karjalan prikaatin esikuntapäällikkönä sekä osastopäällikkönä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin 6.12.2024.

Lippueamiraali Janne Huusko (s. 1969) on toiminut Merivoimien esikuntapäällikkönä vuodesta 2024. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Pääesikunnan valmiuspäällikkönä ja Rannikkoprikaatin komentajana. Lippueamiraaliksi hänet ylennettiin 6.12.2021.

Prikaatikenraali Jarkko Karsikas (s. 1971) on toiminut Naton johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaan esikuntapäällikkönä vuodesta 2024. Aikaisemmin hän palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä ja projektinjohtajana Pääesikunnassa. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin 1.9.2024.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitusneuvos Sinikka Vahvaselkä, p. 0295 140 431.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen päätti uuden monitoimirakennuksen rakentamisesta Maasotakoululle Lappeenrantaan

2026-08-14T05:42:00Z

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan hanke vahvistaa Maasotakoulun toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa koulutus- ja majoitustoiminnan kehittämisen pitkälle tulevaisuuteen.

"Uudet, nykyaikaiset tilat tukevat Puolustusvoimien toimintakykyä ja varmistavat, että henkilöstöllä ja koulutettavilla on käytössään terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat. Samalla hanke tukee puolustushallinnon pitkäjänteistä kiinteistöjen elinkaaren hallintaa", ministeri Häkkänen sanoo.

Lappeenrannan varuskunnan majoitus järjestetään nykyisin vanhoissa kasarmirakennuksissa sekä osittain varuskunta-alueen ulkopuolelta vuokratuissa tiloissa. Majoituspaikkojen tarve alueella on kasvussa, ja osa nykyisistä opetustiloista ei enää vastaa toiminnalle asetettuja vaatimuksia.

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi puolustusministeriön hanketta koskevaa esitystä 13.8.2026, ja puolustusministeri Antti Häkkänen teki päätöksen hankkeen käynnistämisestä 14.8.2026.

Rakennukseen toteutetaan majoitustilat 200 henkilölle, kuusi opetusluokkaa sekä Maasotakoulun kirjasto. Kirjaston yhteyteen sijoitetaan myös valokuvaus- ja oppimateriaalituotannon tilat. Tilat suunnitellaan nykyaikaisiksi, terveellisiksi ja turvallisiksi sekä palvelemaan alueen toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Rakentaminen mahdollistaa myös nykyisten majoitusrakennusten vaiheittaisen peruskorjauksen myöhemmin ilman tarvetta erillisille väistötiloille.

Hanke toteutetaan Puolustusvoimien työ- ja oppimisympäristökonseptin mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan valtion toimitilastrategian tila- ja energiatehokkuustavoitteet sekä vähähiilisyyden ja elinkaarikestävyyden vaatimukset.

Uudisrakennuksen huoneistoala on noin 5 500 neliömetriä ja hankkeen arvonlisäveroton kustannusarvio 17,2 miljoonaa euroa.

Hankkeen rakennuttaa Puolustuskiinteistöt. Rakennuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2028 loppuun mennessä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala p. 0295 140 099, antti.vesala(at)gov.fi

]]>

Puolustusministeri Häkkänen päätti Nato-johtoportaan uuden esikuntarakennuksen rakentamisesta Mikkeliin

2026-08-14T05:35:00Z

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan hanke vahvistaa Suomen asemaa osana Naton pohjoisen alueen puolustusta ja tuo samalla myönteisiä työllisyys- ja aluetalousvaikutuksia.

”Mikkelin strateginen merkitys Suomen ja Naton pohjoisen alueen puolustuksessa korostuu tämän hankkeen myötä. Uudet tilat varmistavat Nato-johtoportaan toimintaedellytykset Suomessa pitkälle tulevaisuuteen ja vahvistavat Mikkelin asemaa yhtenä liittouman pohjoisen alueen keskeisistä sotilaallisen johtamisen sijaintipaikoista. Hankkeella arvioidaan olevan myönteisiä talous- ja työllisyysvaikutuksia myös alueellisesti”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Hanke rahoitetaan Nato-yhteisrahoituksella, mikä tarkoittaa, että sen kustannuksiin osallistuvat kaikki Naton jäsenmaat. Puolustusministeri Antti Häkkänen teki päätöksen hankkeen käynnistämisestä 14.8.2026 valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan puollettua puolustusministeriön esitystä 13.8.2026.

Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoportaan sijoittaminen Suomeen vahvistettiin Naton huippukokouksessa kesällä 2024, minkä jälkeen puolustusministeri Antti Häkkänen päätti sijoittaa johtoportaan Mikkeliin Maavoimien esikunnan yhteyteen.

Hankkeessa rakennetaan uusi esikuntarakennus sekä sen toiminnan edellyttämät piharakennukset ja aluerakenteet. Rakentamisen mitoitus ja laatutaso perustuvat Naton määrittelemiin vähimmäisvaatimuksiin, joiden mukaisesti tilaratkaisut toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti täyttäen toiminnan edellyttämät käyttövarmuus-, turvallisuus- ja kestävyysvaatimukset. Rakentamisessa noudatetaan myös kansallista lainsäädäntöä ja sovelletaan valtion toimitilastrategian periaatteita sekä valtionhallinnon energiatehokkuustavoitteita. Hankkeen laajuus on noin 2 030 m², ja arvonlisäveroton kustannusarvio on 19,4 miljoonaa euroa.

Hankkeen rakennuttaa Puolustuskiinteistöt, ja rakennuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2027 loppuun mennessä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala p. 0295 140 099, antti.vesala(at)gov.fi

]]>

Anu Nousiainen puolustusministeriön hallintopoliittisen osaston osastopäälliköksi

2026-07-09T11:58:00Z

Anu Nousiainen toimii tällä hetkellä valtiovarainministeriössä ylijohtajana, hallinto- ja kehitysjohtajana. Aiemmin hän on mm. työskennellyt valtiovarainministeriössä valtionhallinnon kehittämisosastolla yksikön päällikkönä ja valtionhallinnon kehittämiseen liittyvissä asiantuntijatehtävissä, hallintojohtajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja kuntasektorilla sekä sisäministeriössä neuvottelevana virkamiehenä ja ylitarkastajana.

Puolustusministeriön hallintopoliittinen osasto vastaa puolustushallinnon toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä organisaation ja rakenteiden kehittämiseen liittyvistä asiakokonaisuuksista. Osastolla käsitellään myös lainsäädäntöön ja sen valmisteluun sekä strategisen tason turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Osastolle on sijoitettu myös puolustusministeriön sisäinen tarkastus.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa henkilöstöjohtaja Kati Virtanen, p. 0295 140 435.

]]>

Ranska ilmoitti osoittavansa joukkoja Naton eteentyönnettyihin maavoimajoukkoihin Suomessa

2026-07-08T12:49:00Z

Ranska osallistuu maavoimajoukkojen rotaatioilla, sisältäen myös taisteluyksikön, joka integroidaan osaksi FLF Finlandin kokonaisuutta. Lisäksi Ranska harjoittelee eri suorituskyvyillä FLF Finlandin taisteluosaston kanssa, riippuen joukon kulloisestakin tarpeesta. Läsnäolo Suomessa ei ole pysyvää.

”Ranskan ilmoitus on vahva viesti maan sitoutumisesta FLF Finlandiin ja myös siitä, että Eurooppa ottaa enemmän vastuuta Naton pelotteen ja puolustuksen toimeenpanossa. Viime vuoden aikana Pohjoismaiden, Britannian ja Ranskan ja Italian puolustusministerit ilmoittivat osallistuvansa FLF Finlandin kehittämiseen ja nyt olemme Ranskan kanssa saaneet joukkojen osalta asiaa eteenpäin. Työ FLF Finlandin kehittämiseksi jatkuu puolustushallinnossa,” sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

FLF Finland on tärkeä osa Naton vahvistuvaa ryhmitystä ja läsnäoloa pohjoisessa. Joukko harjoittelee ja operoi säännöllisesti Pohjois-Suomessa ja sille muodostetaan tarvittava infrastruktuuri ja ennakkovarastointi.

Kehysvaltio Ruotsi osoittaa joukolle pataljoonan taisteluosaston, noin 600 sotilasta. Taisteluosasto sijaitsee normaalioloissa Ruotsin Bodenissa. Joukon esikuntaosa on sijoitettu pysyvästi Rovaniemelle. FLF Finland tulee olemaan vahvennettavissa prikaatiksi, ja joukko tulee harjoittelemaan säännöllisesti myös pataljoonaa vahvemmassa kokoonpanossa.

Naton FLF-joukot on lähtökohtaisesti räätälöity isäntävaltion (Suomi) sekä ympäröivän alueen maantieteellisiin olosuhteisiin.

Ranskan, Ruotsin ja Suomen julkilausuma

Lisätietoa puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Samuli Puhakka, puh. +358 295 140 089.

]]>

Suomi osallistuu monikansalliseen merivoima-aloitteeseen

2026-07-08T11:21:00Z

Osallistujamaiden jo hankinnassa olevat kyvyt muodostavat jatkossa vahvemman suorituskyvyn aloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi, eli suuremman roolin merivoimakykyjen tuottamisessa liittokunnan tarpeisiin. Aloitteeseen osallistuvat Suomen lisäksi Kanada, Tanska, Ranska, Saksa, Islanti, Alankomaat, Norja, Portugali, Ruotsi ja Iso-Britannia.

”Osoitamme myös tällä aloitteella, että eurooppalaiset maat ja Kanada ottavat enemmän vastuuta pelotteen ja puolustuksen toimeenpanosta.”

Aloite allekirjoitettiin Naton puolustusministerikokouksessa 18.6. ja julkaistiin Ankaran huippukokouksen yhteydessä.

Aloitetta koskeva englanninkielinen julkilausuma

Lisätietoa puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Samuli Puhakka, puh. +358 295 140 089.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Patrian uuden tela-ajoneuvon ympärille rakennetaan monikansallista hanketta

2026-07-07T11:43:00Z

Patria TRACKX on Euroopan puolustusrahaston rahoittamassa monikansallisessa FAMOUS-hankkeessa kehitetty uuden sukupolven tela-ajoneuvo, joka on suunniteltu vaativiin ja arktisiin olosuhteisiin, joissa edellytetään korkeaa liikkuvuutta ja toimintakykyä. TRACKX-ajoneuvon sarjavalmistuksen odotetaan alkavan vuosina 2027–2028. Myös Ruotsi on mukana ajoneuvon esisarjan tilauksessa ja tuotekehityksessä erillisillä sopimuksilla Suomen kanssa.

”Monikansallinen yhteistyö on tehokkain tapa rakentaa tarvitsemamme suorituskyvyt Euroopan turvallisuuden ja puolustuskyvyn takaamiseksi. CAVS-ajoneuvohanke on ollut Suomen puolustushallinnon ja puolustusteollisuuden menestystarina, ja olen iloinen, että osaamiseemme luotetaan myös tämän vaativiin olosuhteisiin suunnitellun ajoneuvon kehittämisessä”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

TRACKX-ajoneuvon ympärille valmistellaan Suomen johdolla CAVS-ajoneuvohankkeen kaltaista monikansallista yhteishanketta. Hanke on myös osa Eastern Flank Watch (EFW) -aloitetta, jonka tavoitteena on itäisten EU-maiden turvaaminen.

Arktinen liikkuvuus on tunnistettu kehittämiskohta, jolla pyritään parantamaan joukkojen suojattua liikkuvuutta operaatioalueilla. Aihe on herättänyt laajaa kiinnostusta Pohjoismaissa ja maissa, joilla on tarpeita operoida pohjoisella vyöhykkeellä ja/tai vuoristoissa.

”Arktinen alue on keskeinen turvallisuuspolitiikan painopiste niin Suomelle kuin Natollekin. TRACKX-ajoneuvon kehittämishankkeella edistämme konkreettisesti operointikykyämme arktisissa olosuhteissa”, ministeri Häkkänen toteaa.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat ylijohtaja Olli Ruutu, puh. 0295 140 400, sekä erityisasiantuntija Jussi Ristimäki, puh. 0295 140 072.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen allekirjoitti 12 puolustusteollisuutta vauhdittavaa sopimusta Ankarassa

2026-07-07T09:30:00Z

Naton omistamien ja operoimien kykyjen osalta teollisuusfoorumissa julkistettiin Naton miehitettyjen ilmavalvontakoneiden korvaaja. Naton käyttöön hankitaan monikansallisesti enintään 10 kappaletta Saabin GlobalEye-koneita. Ilmavalvonnan suorituskykyä koskien allekirjoitettiin lisäksi aiesopimus, johon myös Suomi liittyi ja jossa tarkoituksena on hankkia samaa suorituskykyä kansallisiin tarpeisiin yhteensovittaen se Natolle hankittavan kyvyn kanssa. Lisäksi allekirjoitettiin aiesopimus Naton tiedustelu- ja valvontakyvyn kehittämiseksi miehittämättömien MQ-4C Triton- tiedustelu- ja valvontakoneiden osalta.

Naton korkean näkyvyyden projektit

Puolustusministeri Antti Häkkänen allekirjoitti teollisuusfoorumissa useita Naton korkean näkyvyyden projekteihin (High Visibility Project, HVP) liittyviä sopimuksia. Korkean näkyvyyden projektien tarkoituksena on edistää Naton puolustussuunnitteluprosessin tavoitteita sekä koota monikansallisia maaryhmiä, jotka ovat kiinnostuneita saman suorituskyvyn kehittämisestä.

Suomi päätti liittyä muun muassa monitoimilentokoneiden suorituskykyohjelmaan, jossa jäsenmaat investoivat yhteiseen Multi Role Tanker Transport (MRTT) -monitoimilentokonekalustoon. MRTT-lentokone kykenee strategisiin ilmakuljetuksiin, lääketieteellisiin evakuointitehtäviin sekä ilmatankkaukseen, joka on Suomelle uusi suorituskyky. Muut allekirjoitetut korkean näkyvyyden projektit liittyvät esimerkiksi ilmauhkien torjuntaan, avaruuteen sekä kriittisiin raaka-aineisiin.

”Suomi osallistuu aktiivisesti Natossa tapahtuvaan suorituskykyjen kehittämiseen. Puolustusteollisuusfoorumissa allekirjoittamamme sopimukset kuvastavat konkreettisesti Naton 360 asteen lähestymistapaa: liittokunta varautuu uhkiin ja vahvistaa puolustustaan jokaisessa toimintaympäristössä. Suomen kannalta on tärkeää, että panostamme avaruuspuolustukseen, ilmapuolustukseen ja arktiseen alueeseen”, toteaa puolustusministeri Häkkänen.

Muut puolustusministerin allekirjoittamat sopimukset

Lisäksi puolustusministeri Häkkänen allekirjoitti useita aiejulistuksia, jotka tähtäävät liittolaisten yhteistyön vahvistamiseen eri osa-alueilla. Suomi liittyi muun muassa Yhdysvaltojen esittämään aiejulistukseen puolustusteollisen kapasiteetin vahvistamisesta yhteishankintojen avulla sekä allekirjoitti Yhdysvaltojen kanssa aiejulistuksen ohjustuotantoyhteistyön selvittämisestä.

Puolustusministerin teollisuusfoorumissa allekirjoittamat sopimukset:

Arctic Mobility SoI
Air Defence Capabilities Against Lower-Level Air Threats HVP MoU
Crewed Airborne Early Warning HVP LoI
Defence Critical Raw Materials (DCRM) HVP MoU
Generic NATO Indirect Fire Round (GENIFR) HVP MoU
Hybrid Allied Layered Operations in Space (HALO) HVP LoI
Multi Role Tanker Transport Capability (MRTT) HVP MoU
NATO Flight Training Europe (NFTE)
NISRF Fleet Expansion LoI
Passive Air Surveillance Capabilities HVP MoU
Statement of Intent Concerning Exploration of Industrial Cooperation on AIM-120C-8 Advanced Medium-Range Air-to-Air Missile
Statement of Intent Concerning the Establishment of Procurement Coalitions

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat ylijohtaja Olli Ruutu, puh. 0295 140 400, sekä erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, puh. 0295 140 086.

]]>

Suomen, Ison-Britannian, Alankomaiden ja Puolan yhteislausuma puolustuksen rahoitusmekanismin kehittämisestä

2026-07-06T14:30:00Z

"Naton huippukokouksen alla Ankarassa, me, Iso-Britannia, Alankomaat, Suomi ja Puola, vahvistamme sitoumuksemme kehittää puolustusrahoitusta ja lisätä puolustusmenojen kustannustehokkuutta uudistaaksemme yhteisen puolustuksen suorituskykyjämme. Nopeasti muuttuvan kansainvälisen turvallisuusympäristön ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurausten vuoksi toimimme yhdessä, jotta olisimme valmiita vastaamaan tulevaisuuden uhkiin. Sitoudumme edelleen tukemaan Ukrainaa, kun se puolustaa suvereniteettiaan ja torjuu Venäjän hyökkäyksiä.

Olemme edistyneet merkittävästi uuden puolustuksen rahoitusmekanismin (Multilateral Defence Mechanism, MDM) kehityksessä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. MDM on uudenlainen rahoitusmalli, jonka tarkoituksena on lisätä puolustusinvestointeja, edistää yhteishankintoja ja lisätä kriittisten puolustuskykyjen kokonaiskysyntää perimmäisenä tavoitteenaan kannustaa samanmielisiä liittolaisia täyttämään sotilaalliset tarpeensa. Aiomme aloittaa sopimusneuvottelut nopealla aikataululla, kunkin jäsenvaltion ratifiointiprosessit huomioon ottaen, niin, että pysymme yhteisessä tavoitteessamme saada rahoitusmekanismi käyttöön vuoteen 2027 mennessä. Työtämme on tukenut laajempi joukko liittolaisia, joiden kanssa olemme kehittäneet rahoitusmekanismin teknisiä yksityiskohtia.

Puolustuksen rahoitusmekanismin edistämiseksi, me, Iso-Britannia, Alankomaat, Suomi ja Puola:

teemme yhteistyötä tärkeimpien kumppaneiden kanssa rahoitusmekanismin osallistujajoukon laajentamiseksi
tekniseen kehitystyöhön nojaten siirrymme syksyn aikana seuraavaan rahoitusmekanismin suunnittelu- ja kehitysvaiheeseen allekirjoittaneiden kumppaneiden kanssa
varmistamme, että kehitettävät kansainvälisen puolustusrahoituksen keinot ovat yhdensuuntaisia ja täydentäviä sekä teemme yhteistyötä muiden Naton jäsenvaltioiden kanssa, jotta ponnistelumme lisäisivät suorituskykyjämme ja yhteistoimintakykyämme."

Lisätietoja:

ylijohtaja Olli Ruutu, puolustusministeriö, puh. 0295 140 400, olli.ruutu(at)gov.fi
alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30021, leena.morttinen(at)gov.fi

]]>

Puolustusministeri Antti Häkkänen Ankaraan

2026-07-03T10:17:00Z

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu huippukokouksen osana järjestettävään Naton puolustusteollisuusfoorumiin sekä puolustusministereiden työpäivälliselle.

Puolustusteollisuusfoorumin tarkoituksena on edistää Naton sekä liittolaismaiden poliittisen johdon ja virkajohdon vuoropuhelua teollisuuden kanssa. Foorumiin osallistuu Suomesta myös läpileikkaavasti puolustusteollisuuden yrityksiä.

”Ankaran huippukokouksen puolustusteollisuusfoorumissa julkaistaan useita pitkään neuvoteltuja puolustusteollisuuden yhteishankkeita. Suomi osallistuu useimpiin suorituskykyjä kehittäviin ja tuottaviin aloitteisiin. Panostamme siihen, että puolustusmenoinvestoinnit muuntuvat konkretiaksi ja liittokunnan pelote ja puolustus vahvistuu”, kertoo puolustusministeri Häkkänen.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa puolustusteollisuusfoorumin osalta erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, puh. +358 295 140 086. Ministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.

]]>