Puolutusministeriön tiedotteiden RSS

Kutsuntajärjestelmä laajennetaan koko ikäluokkaa koskevaksi – kutsuntainfopäivää kokeillaan syksyllä kolmella paikkakunnalla

2026-04-13T12:18:00Z

Kutsuntainfopäivä järjestetään kokeiluun osallistuvien kuntien lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kaikille 17-vuotiaille. Kutsuntainfopäivän aikana nuorille annetaan tietoa maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Lisäksi päivään sisältyy tietoa nuorten hyvinvointia tukevista toimista. Infolla pyritään kasvattamaan asepalveluksen suorittavien henkilöiden määrää ja vahvistamaan nuorten maanpuolustustahtoa. Tavoitteena on parantaa nuorten miesten ymmärrystä kutsuntaikäisyyden velvoitteista sekä lisätä naisten tietoutta vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja siihen hakeutumisesta. Lisäksi laajempana yhteiskunnallisena päämääränä on nuorten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy.

”Kutsuntainfopäivällä varmistamme, että koko ikäluokka tulee kutsuntojen piiriin ja saa tietoa ennen kutsuntoja ja naisten vapaaehtoisen palveluksen valintatilaisuuksia. Näin nuoret saavat paremman ymmärryksen maanpuolustusvelvollisuudesta, kokonaismaanpuolustuksesta sekä kokonaisturvallisuudesta”, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Kutsuntainfopäivän kokeiluhankkeessa valmistaudutaan valtakunnallisen mallin käyttöönottoon. Hankkeen avulla saadaan kokemuksia toteutuksen toimivuudesta erilaisilla alueilla ja oppilaitoksissa. Malli on tarkoitus skaalata alueelliselle ja valtakunnalliselle tasolle vuosina 2027–2028.

Kutsuntainfopäivä on osa kutsuntajärjestelmää, jonka kehittämisestä on linjattu parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean mietinnössä (2021), Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa (2023) sekä kutsuntojen kehittämistyöryhmän loppuraportissa (2024). Kutsuntajärjestelmän kehittämisellä pyritään vastaamaan ikäluokkien pienenemiseen sekä nuorten toimintakyvyn heikkenemiseen. Varsinaiset kutsunnat järjestetään erikseen.

Kokeiluhanketta valmistelevat puolustusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutus MPK yhteistyössä kokeiluun osallistuvien kuntien ja koulutuksen järjestäjien kanssa.

Lisätietoja

Thomas Gentz, vanhempi osastoesiupseeri, puolustusministeriö, puh. +358 295 140 055
Kati Lounema, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. +358 295 330 037

]]>

Suomi hankkii lisää 155 mm K9-panssarihaupitseja Etelä-Koreasta

2026-04-09T11:31:00Z

Puolustusministeriö ja Etelä-Korean valtion edustaja KOTRA (Korea Trade-Investment Promotion Agency) allekirjoittivat asiaa koskevan hankintasopimuksen Helsingissä 9.4.2026. Hankinta sisältää 112 kappaletta käytettyjä K9-panssarihaupitseja sekä näiden varaosia ja ylläpidon järjestelmiä. Hankinnan kokonaisarvo on 546,8 miljoonaa euroa.

”Tällä hankinnalla kehitetään kustannustehokkaasti Maavoimien tykistön suorituskykyä. Hankinta on osa puolustusselonteossa linjattua Maavoimien uudistamista, joka toteutuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Samalla tämä on vahva osoitus Suomen ja Etelä-Korean puolustushallintojen läheisestä yhteistyöstä”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Hankinta parantaa entisestään Maavoimien tulivoimaa ja kykyä tukea operatiivisia joukkoja kauaskantoisella ja hyvän maasto- ja tieliikkuvuuden omaavalla tykistökalustolla. Hankinnalla korvataan osittain vanhenevaa kevyttä vedettävää tykistökalustoa.

Suomi hankki K9-panssarihaupitseja ensimmäisen kerran valtioiden välisenä kauppana Korean tasavallan toimielimeltä KOTRA:lta vuonna 2017. Yhteensä Maavoimille on aiemmin hankittu 96 K9-panssarihaupitsia.

Panssarihaupitsit hankitaan Etelä-Koreasta, mutta ennen käyttöönottoa vaunuihin tehdään Suomessa kansallisia muutostöitä. Lisäksi järjestelmän huolto- ja kunnossapitokyky on jo aikaisemmin hankinnan yhteydessä luotu kotimaahan.

Hankinta sisältyy puolustushallinnon suunniteltuun budjettikehykseen.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Frans Peltonen, puh. 0295 140 021 ja Maavoimien esikunnassa tykistön tarkastaja eversti Petri Majuri, puh. 0299 800 (vaihde).

]]>

Itäisen Suomen tuulivoimarakentamista edistetään turvallisuus huomioiden

2026-04-08T09:58:00Z

Työryhmän esittämän kompensaatioalueen perustamisen ehtona oli tuulivoimatoimijoiden sitoutuminen kompensaatiomaksuihin, joilla kustannettaisiin aluevalvontajärjestelmälle aiheutuvat muutostarpeet. Lisäksi työryhmän mukaan valtion tulisi varata investointirahoitus kokonaisuudessaan etukäteen niin sanottuna siltarahoituksena.

Tuulivoimatoimijat eivät kuitenkaan ole osoittaneet halukkuutta tässä vaiheessa sitoutua laajasti kompensaatioaluemallin edellyttämiin maksuihin. Lisäksi kiristynyt turvallisuustilanne on lisännyt aluevalvontajärjestelmien kysyntää ja kustannuksia työryhmäraportin julkaisemisen jälkeen, minkä vuoksi tarvittavan kompensaatiorahoituksen määrä on kasvanut.

Heikentynyt turvallisuustilanne asettaa myös lisävaatimuksia aluevalvonnalle. Teknologisia ratkaisuja tuulivoimaloiden aiheuttamiin häiriöihin aluevalvontajärjestelmille ei tällä hetkellä ole olemassa, mutta aluevalvontaa koskeva teknologinen kehitys on nopeaa. Puolustushallinto seuraa alan kehitystä ja pyrkii aktiivisesti etsimään uusia ratkaisuja tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamiseksi.

Tuulivoiman rakentaminen on edelleen mahdollista itäisessä Suomessa nykyisen järjestelmän puitteissa. Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen edistäminen tulee ministeriöiden näkökulmasta tässä vaiheessa keskittää Puolustusvoimien jo hyväksymiin, noin tuhat tuulivoimalaitosta sisältäviin hankkeisiin itäisessä Suomessa. Myös uusia tuulivoima-alueita voidaan yhä tunnistaa. Itäisen Suomen elinvoima on tärkeää maanpuolustuksen, huoltovarmuuden ja alueellisen talous- ja työllisyyskehityksen kannalta. Hallitusohjelman mukaisella Itäisen Suomen ohjelmalla ministeriöt pyrkivät osaltaan edistämään itäisen Suomen kehitystä.

Itäisen Suomen tuulivoimarakentamista selvittänyt työryhmä tunnisti myös useita muita tekijöitä, jotka ovat estäneet tuulivoiman lisärakentamisen alueelle. Ratkaisujen etsimistä hankekehityksen sujuvoittamiseksi tulee jatkaa. Yksi keskeinen väline tähän on maakuntakaavoitus, joka mahdollistaa tuulivoimarakentamisen pitkäaikaisen suunnittelun.

Lisätietoja antavat

puolustusministeriö: erityisasiantuntija Sami Heikkilä, puh. 0295 140 452
työ- ja elinkeinoministeriö: teollisuusneuvos Pekka Grönlund, puh. 029 506 4815
valtiovarainministeriö: strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen, puh. 0295 530 545

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Ylennys kenraalikunnassa 1.4.2026

2026-04-01T06:56:00Z

Lääkintäprikaatikenraali Tuomo Kaarlo Leino aloittaa samalla päivämäärällä Puolustusvoimien ylilääkärinä. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Ilmavoimien ylilääkärinä, Pääesikunnan hallintoylilääkärinä sekä päällikkölääkärinä Sotilaslääketieteen keskuksessa. Koulutukseltaan hän on lääketieteen tohtori. Leino ylennettiin lääkintäeverstiksi 4.6.2021.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitusneuvos Sinikka Vahvaselkä, p. 0295 140 431.

]]>

Epäilty alueloukkaus Kaakkois-Suomessa miehittämättömillä lennokeilla

2026-03-29T10:51:00Z

”Suomen alueelle on harhautunut lennokkeja. Suhtaudumme asiaan hyvin vakavasti. Turvallisuusviranomaiset ovat reagoineet asiaan välittömästi. Tapahtumien selvittäminen jatkuu ja asiasta tiedotetaan tarkemmin tietojen varmistuttua", sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Puolustusvoimat tutkii tapausta yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Tapauksen jatkotiedottamisesta vastaa Puolustusvoimat yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

Lisätiedot: ilmavoimat@mil.fi

]]>

Kuusi kielteistä päätöstä kiinteistökaupoissa

2026-03-27T10:00:00Z

Kielteisten päätösten kohteena olevat kiinteistöt sijaitsevat Imatralla, Savonlinnassa, Kittilässä, Raaseporissa, Parikkalassa ja Sysmässä.

Kiinteistöt oli suunniteltu hankittavan eri käyttötarkoituksiin, kuten liiketoimintaan sekä asuin- ja virkistyspaikoiksi. Luvanhakijat ovat Venäjän, Uzbekistanin, Kiinan ja Kanadan kansalaisia tai mainittujen maiden kansalaisten omistuksessa olevia yrityksiä.

Turvallisuusympäristön muutos edellyttää Suomen viranomaisilta riittäviä toimia erilaisten laaja-alaisten vaikuttamispyrkimysten estämiseksi. Hankkimalla kiinteistöjä Suomesta voidaan esimerkiksi pyrkiä hakemaan jalansijaa maassa tai heikentämään viranomaisten toimintaedellytyksiä.

– Siksi torjumme sellaiset kiinteistönhankinnat, joiden osalta uhkaa kansalliselle turvallisuudelle, maanpuolustukselle, rajaturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle ei voida poissulkea, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Kielteiset lupapäätökset perustuvat lakiin eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta (470/2019).

Päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.

Mahdolliset median asiakirjapyynnöt pyydetään toimittamaan puolustusministeriön kirjaamoon, sähköpostiosoite kirjaamo.plm(at)gov.fi

Lisätiedot medialle puolustusministeriön viestintäyksiköltä sähköpostitse, osoite tiedotus.plm(at)gov.fi

]]>

Prikaatikenraali Jami Virta Pääesikunnan hallintopäälliköksi

2026-03-20T09:35:00Z

Virta on toiminut Porin prikaatin komentajana vuodesta 2024. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä ja sektorijohtajana Pääesikunnassa sekä pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin 4.6.2024.

Pääesikunnan hallintopäällikkö on uusi tehtävä kenraalikunnassa. Hallintopäällikkö koordinoi Suomen Nato-jäsenyyden myötä lisääntyneitä Pääesikunnan tehtäviä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitusneuvos Sinikka Vahvaselkä, p. 0295 140 431.

]]>

Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit Cold Response 26 -harjoituksessa: FLF Finlandin toimeenpano etenee ripeästi

2026-03-16T14:10:00Z

”Kyseessä on kevään merkittävin arktinen harjoitus. Yli 30 000 ammattisotilasta ja reserviläistä 14 eri maasta harjoittelevat Naton yhteisoperointia Norjan ja Suomen alueella. Keskiössä ovat Naton pohjoisen alueen vahventaminen, yhteinen operointi haastavissa olosuhteissa sekä liittolaisjoukkojen vastaanoton ja logistiikan testaaminen”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

”Osana harjoitusta harjoitellaan myös joukkojen siirtämistä Ruotsista Suomeen, mikä on keskeinen osa FLF Finlandin toimintakonseptia. FLF-mallin myötä Suomen ja koko pohjoisen liittokunnan turvallisuus vahvistuvat”, puolustusministeri Häkkänen jatkaa.

Puolustusministeri Häkkänen, Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson ja Norjan puolustusministeri Tore O. Sandvik kertovat Cold Response 26 -harjoituksessa antamassaan julkilausumassa FLF Finlandin toimeenpanon etenevän ripeästi. Julkilausuman mukaan Suomeen sijoitettu FLF Finland pyritään perustamaan heinäkuussa 2026 järjestettävään Naton Ankaran huippukokoukseen mennessä.

”Käytännössä tämä koskee sekä Ruotsin tarjoamaa taisteluosastoa että Suomeen perustettavaa monikansallista esikuntaosaa”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

”FLF Finland on konkreettinen osoitus Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamisesta Suomessa. Cold Response 26 -harjoitus osaltaan todentaa vahvaa suorituskykyämme ja liittolaistemme sitoutumista FLF:n kehittämiseen”, puolustusministeri Häkkänen jatkaa.

FLF Finland on Naton monikansallinen maavoimajoukko, jonka kehysvaltiona toimii Ruotsi. Norja puolestaan toimii Cold Response 26 -harjoituksen johtovaltiona ja on yksi FLF Finlandin kehittämiseen osallistuvista maista. Ruotsin ja Norjan lisäksi Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Islanti ovat ilmoittaneet osallistuvansa FLF Finlandin kehittämiseen ja maat ovat myös mukana Cold Response 26 -harjoituksessa. Cold Response 26 -harjoitus on osa Naton Arctic Sentry -toimintaa, jolla liittokunta osoittaa valmiuttaan toimia myös arktisella alueella.

Norjan, Suomen, Ruotsin puolustusministereiden yhteislausuma (englanniksi)

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisantaja Samuli Puhakka puh. +358 295 140 089.

Ministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 415 444 967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen päätti sijoittaa Kemiin 3. Logistiikkarykmentin toimintoja

2026-03-09T13:03:00Z

Sijoituspäätöksellä vahvistetaan Puolustusvoimien logistiikan toimintaedellytyksiä pohjoisen Suomen alueella.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen 3. logistiikkarykmentti muodostaa yhteistyössä kumppaniensa kanssa Puolustusvoimien logistiikan palveluverkon pohjoisen Suomen alueelle. Rykmentti varastoi sotavarustusta, toteuttaa kunnossapitotehtäviä, tukee tarvittaessa joukkoja huollon järjestelyissä, osallistuu virka-avun antamiseen muille viranomaisille ja osallistuu kansainvälisten operaatioiden sekä harjoitusten toimeenpanon tarvitseman tuen järjestelyihin.

- Turvallisuusympäristön muuttuminen, Suomen Nato-jäsenyys sekä Suomen ja Yhdysvaltojen solmima DCA-sopimus ovat kasvattaneet kansalliseen logistiikkaan ja suorituskykyjen rakentamiseen kohdistuvia vaatimuksia. Kehittämisen painopisteet ovat sotilaallinen liikkuvuus, isäntämaatuki, lääkintähuolto, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen joukkojen ja suorituskykyjen kehittäminen ja yhteispohjoismainen tukeutumisverkosto, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

3. Logistiikkarykmenttiin kuuluu esikunta, Ilmavoimien varikko, Pohjois-Suomen varasto-osasto ja Pohjois-Suomen turvallisuusyksikkö. Rykmentin esikunta sijaitsee Jyväskylässä. Muut toiminnot sijaitsevat Oulussa, Rovaniemellä, Tervolassa, Haapajärvellä, Tampereella ja Pirkkalassa. Kemiin sijoitettavan toiminnon työllisyysvaikutus on kuusi henkilöä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa neuvotteleva virkamies Ville Vilén, p. 0295 140 212.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Naton johtamisjärjestelmäyksikkö perustetaan Riihimäelle

2026-03-09T08:00:00Z

”Johtamisjärjestelmäyksikön sijoittaminen Riihimäelle vahvistaa Naton kykyä puolustaa Suomea ja koko liittokunnan pohjoista aluetta sekä Riihimäen varuskunnan asemaa merkittävänä johtamisjärjestelmien osaamiskeskuksena. Päätökseni sijaintipaikasta perustuu maanpuolustuksen kokonaisarvioon. Olen huomioinut Naton asettamat vaatimukset ja Suomen puolustuksen näkökulmat”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Johtamisjärjestelmäyksikön tehtävänä on tuottaa tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalvelut Naton joukkojen ja johtoportaiden johtamisen tueksi Suomessa sekä tarvittaessa koko liittokunnan laajuisesti. Yksikössä tulee työskentelemään noin 60 henkilöä, ja tehtävät täytetään suomalaisella henkilöstöllä.

”Aikaisemmin tässä kuussa onnistuimme saamaan liittolaismaiden tuen johtamisjärjestelmäyksikön perustamiselle Suomeen. Suomen vankka osaaminen johtamisjärjestelmien parissa tunnistetaan myös Natossa. Yksikkö tuo huomattavia synergiaetuja FLF Finlandiin ja Mikkelin maavoimajohtoportaaseen”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Johtamisjärjestelmäyksikkö on osa Naton komentorakennetta. Johtamisjärjestelmäyksikön rakentaminen, toimeenpano ja ylläpito ovat Naton yhteisrahoituskelpoisia. Naton johtamisjärjestelmäyksiköt kuuluvat Naton johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaan (NATO Communications and Information systems Group, NCISG) alaisuuteen.

Lisätietoja puolustusministeriöstä antaa neuvotteleva virkamies Jukka-Pekka Virtanen, puh. +358 295 140 208. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Ydinenergia- ja rikoslakiin esitetään muutoksia Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamiseksi

2026-03-05T16:13:00Z

Esityksen tarkoituksena on poistaa lainsäädännölliset esteet Suomen sotilaallisen puolustuksen mahdollistamiseksi osana liittokuntaa sekä Naton pelotteen ja yhteisen puolustuksen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

Voimassa olevassa lainsäädännössä ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa on täysin kiellettyä. Lakiesityksessä esitetään, että ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa olisi jatkossa mahdollista, jos se liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.

Valtaosalla Nato-maista ei ole asetettu lainsäädännössä rajoitteita Naton puolustuksen ja pelotteen täysimääräiselle toimeenpanolle. Lakiesityksellä Suomen lainsäädäntö saatetaan Naton toimintojen kanssa yhteensopivaksi. Lakiesitys on osa hallitusohjelmassa mainittua Nato-integraation edellyttämää lainsäädännön uudistamisen kokonaisuutta.

Esitys perustuu tarpeeseen maksimoida Suomen turvallisuus vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Esityksen tarkoituksena on varmistaa, että Naton pelote, sisältäen kaikki sen osa-alueet, on uskottava ja muodostaa mahdollisimman korkean kynnyksen sotilaallisille toimille Suomea ja koko liittokuntaa vastaan. Muutos parantaa ennaltaehkäisevää pelotetta ja sen tarkoituksena on estää sotilaallisen voiman käyttö Suomea ja koko liittokuntaa vastaan.

Suomen tulee osaltaan mahdollistaa liittokunnan puolustuksen ylläpito, kehittäminen ja tarvittaessa täysimääräinen toimeenpano. Lakimuutos turvaisi toimintaedellytykset Naton ohella myös kahden- ja monenvälisessä yhteistyössä. Lainsäädäntömuutoksella Suomen osallistuminen Naton ydinpelotteeseen saatettaisiin vastaavalle tasolle Suomen läheisimpien kumppaneiden kanssa.

Naton strategisen konseptin mukaisesti Naton ydinpelotteen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, painostuksen estäminen sekä pelotteen luominen aggressiota vastaan. Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittona. Nato kuitenkin tavoittelee ydinaseetonta maailmaa turvallisuusympäristöä vakauttamalla. Nato on luonteeltaan puolustuksellinen organisaatio ja sen toiminnassa noudatetaan kansainvälistä oikeutta. Kaikki Naton jäsenvaltiot, mukaan lukien Suomi, ovat ydinsulkusopimuksen (NPT) osapuolia ja sitoutuneet sopimuksen toimeenpanoon.

Lainsäädäntömuutoksessa ei ole kyse siitä, että Suomi tavoittelisi alueelleen ydinaseita. Suomi ei tavoittele ydinaseiden sijoittamista alueelleen, eikä sellaista ole Natossa suunnitteilla. Lakimuutos ei myöskään vaikuta Naton ydinpeloteharjoituksiin, joissa ei tulla jatkossakaan liikuttamaan ydinaseita.

Esitetty ydinenergialain muutos ei ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa ja Suomea velvoittavia kansainvälisiä sopimuksia, kuten ydinsulkusopimusta sekä ydinkoekieltosopimusta sovelletaan kuten aiemminkin. Suomi toimii jatkossakin aktiivisesti joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi ja niistä koituvien uhkien torjumiseksi.

Ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen sekä tutkimustoiminnan harjoittaminen ydinräjähteen valmistamista varten säilyisivät kaikissa tilanteissa Suomessa kriminalisoituna ydinräjähderikoksena. Lisäksi terroristisessa tarkoituksessa tehty ydinräjähderikos pysyisi edelleen nykyiseen tapaan kriminalisoituna.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lausuntokierros päättyy torstaina 2.4.2026.

Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ydinenergialain 4 §:n ja 69 §:n sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta.

Haastattelupyynnöt puolustusministeri Antti Häkkäselle erityisavustaja Dani Niskasen kautta p. 0295 140 109.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa kansliapäällikkö Janne Kuusela. Yhteydenotto viestintäjohtaja Niina Hyrskyn kautta p. 0295 140 120 tai tiedotus.plm@gov.fi.

]]>

Otto Saxén puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston osastopäälliköksi

2026-03-05T11:40:00Z

Otto Saxén toimii tällä hetkellä puolustuspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkönä. Aikaisemmin hän on toiminut ministeriön puolustusyhteistyöyksikön johtajana ja samassa yksikössä neuvottelevana virkamiehenä ja erikoistutkijana sekä kansallisen puolustuksen yksikössä erikoistutkijana. Vuosina 2009-2013 Saxén toimi puolustuspolitiikan erityisasiantuntijana Suomen Nato-edustustossa Brysselissä.

Puolustuspoliittisen osaston vastuualueelle kuuluu muun muassa kansainvälinen puolustusyhteistyö, hallinnonalan Nato- ja EU-koordinaatio, tutkimus- ja analyysitoiminta sekä puolustuskyvyn kehittämistä ja käyttöä, asevelvollisuutta, vapaaehtoista maanpuolustusta ja kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Osastopäällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa osastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä oman osastonsa ja muiden osastojen välisestä yhteistoiminnasta.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa henkilöstöjohtaja Kati Virtanen, p. 0295 140 435.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Nato-joukkojen esikunta perustetaan Rovaniemelle

2026-02-16T10:04:00Z

”Saimme aiemmin hankittua Nato-liittolaisten tuen Suomen FLF-mallin perustamiselle, ja sen toimeenpano on edennyt hyvin. Esikuntaosa muodostaa FLF Finlandin pysyvän läsnäolon Pohjois-Suomessa. FLF Finlandin taistelujoukon toiminnan painopiste tulee olemaan Pohjois-Suomessa ja se tukeutuu pääosin Rovaniemelle ja Sodankylään. Rovaniemi on yhteisvaikutuksiltaan ja tukeutumisedellytyksiltään paras paikka pysyvän FLF-esikunnan sijoituspaikaksi Suomessa”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Monikansallisen esikuntaosan rakennetta kehitetään tulevina vuosina. Noin puolet tehtävistä suunnitellaan täytettävän kehysvaltion ja isäntävaltion toimesta ja puolet muiden liittolaismaiden toimesta.

”Monikansallinen esikuntaosa tulee olemaan rauhan ajan vahvuudeltaan samaa luokkaa kuin Mikkelin Nato-esikunta ja se on yksi osa Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamista liittokunnan pohjoisella ja arktisella alueella. Tavoitevahvuudessa siinä työskentelee joitain kymmeniä henkilöitä. Vahvistamme FLF Suomeen osallistuvien maiden kanssa koko liittokunnan valmiutta ja rakennamme entistä parempaa yhteistoimintakykyä”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Eteentyönnetyt maavoimajoukot ovat osa Naton yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviä. Normaalioloissa maavoimajoukot harjoittelevat ja kouluttautuvat yhdessä kansallisten joukkojen kanssa. Suomeen sijoitetaan pysyvästi FLF:n monikansallinen esikuntaosa, mutta joukot ovat läsnä Suomessa harjoitusperustaisesti tai turvallisuustilanteen edellyttämällä tavalla. Maavoimajoukot ovat osa Naton operatiivista suunnittelua. Turvallisuustilanteen muuttuessa joukkoa voidaan kasvattaa aina prikaatin vahvuiseksi. Maavoimajoukon kasvattamista tullaan harjoittelemaan säännöllisesti myös rauhan aikana.

Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen toimintaan Suomessa ovat ilmoittaneet osallistuvansa kehysvaltio Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Italia, Ranska sekä muut Pohjoismaat Tanska, Norja ja Islanti.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Samuli Puhakka, puh. +358 295 140 089. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Naton johtamisjärjestelmäyksikkö Suomeen

2026-02-12T14:42:00Z

”Saimme hankittua liittolaismaiden tuen uudelle Nato-tavoitteellemme. Suomeen tuleva johtamisjärjestelmäyksikkö vahvistaa osaltaan Naton pelotetta ja puolustusta koko liittokunnan pohjoisella alueella”, puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo.

Johtamisjärjestelmäyksikkö on osa Naton komentorakennetta. Johtamisjärjestelmäyksikön rakentaminen, toimeenpano ja ylläpito ovat Naton yhteisrahoituskelpoisia. Yksikössä tulee työskentelemään noin 60 henkilöä, ja tehtävät täytetään suomalaisella henkilöstöllä.

”Suomella on erinomaista osaamista johtamisjärjestelmistä. Tämä Suomeen sijoitettava yksikkö palvelee paitsi liittokunnan etua, myös Suomen ja Naton johtamisjärjestelmäpalveluiden yhteensovittamista”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Naton johtamisjärjestelmäyksiköt kuuluvat Naton johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaan (NATO Communications and Information systems Group, NCISG) alaisuuteen.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Arktisen alueen pelote ja puolustus on Suomelle tärkeä painopiste

2026-02-11T12:20:00Z

Suomen kannalta on tärkeää, että Natolla on arktisella alueella vahva pelote ja puolustus, ja se kykenee vastaamaan erityisesti Venäjän uhkaan. Myös Kiina pyrkii vahvistamaan rooliaan arktisella.

”Yhteinen tavoitteemme on arktisen alueen turvallisuuden lisääminen. Olemme edistäneet tätä tavoitetta Naton sisällä eri yhteyksissä koko jäsenyytemme ajan. Suomen – ja koko liittokunnan – turvallisuus vahvistuu, kun liittolaisemme kehittävät kykyään toimia arktisella alueella”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Päätöksen myötä Nato vahvistaa läsnäoloaan arktisella alueella. Arctic Sentry kokoaa liittolaisten arktisella alueella tapahtuvan toiminnan ja muodostaa siitä yhtenäisen operatiivisen kokonaisuuden. Tähän lukeutuu muun muassa Cold Response -harjoituskokonaisuus, jossa Suomi on vahvasti mukana.

”Suomi tukee SACEUR:in työtä liittokunnan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi arktisella alueella”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Arctic Sentryn lisäksi arktinen alue on tärkeä huomioida osana Naton pelotteen ja puolustuksen laajempaa kehitystyötä. Suomeen perustettu maavoimien johtoporras Mikkelissä (MC LCC) ja FLF Finland ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Ministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen puolustusministerikokouksiin Brysseliin

2026-02-10T14:38:00Z

”Tärkeä kokousviikko Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen saralla. Sekä EU- että Nato-puolella keskustelemme Ukrainan sotilaallisen tukemisen jatkoaskelista sekä saamme ajankohtaisen katsauksen sodan tilanteeseen. Natossa keskustelemme lisäksi taakanjaosta sekä ilma- ja ohjuspuolustuksen kehittämisestä. Loppuviikosta tapaan liittolaisia ja kumppaneita Münchenin turvallisuuskonferenssissa”, puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo.

Euroopan unionin puolustusministerikokous

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu Euroopan unionin puolustusministerikokoukseen keskiviikkona 11. helmikuuta 2026. Kokouksen aiheina ovat EU:n sotilaallinen tuki Ukrainalle ja puolustusinnovaatiot sekä Euroopan puolustusvalmiuden näkymät vuodelle 2026.

Naton puolustusministerikokous

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu Naton puolustusministerikokoukseen torstaina 12. helmikuuta Naton päämajassa.

Naton puolustusministerikokouksen aiheina ovat muun muassa liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, puolustusmenotavoitteen edistyminen sekä ilma- ja ohjuspuolustuksen kehittäminen.

Ministerit keskustelevat lisäksi Venäjän hyökkäyssodasta ja Ukrainan tukemisesta Nato-Ukraina-neuvoston (NATO-Ukraine Council) virallisella työlounaalla. Neuvosto perustettiin Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa 2023 muun muassa edistämään poliittista vuoropuhelua sekä tukemaan Ukrainan Nato-jäsenyyspyrkimyksiä.

Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän kokous ja pohjoismaisen puolustusyhteistyön puolustusministerikokous

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän (Ukraine Defense Contact Group, UDCG) kokoukseen torstaina 12. helmikuuta.

Kokouksessa käsitellään Ukrainan tilannetta sekä koordinoidaan Ukrainalle annettavaa materiaali- ja koulutustukea. Kokousta isännöivät Ison-Britannian puolustusministeri John Healey ja Saksan puolustusministeri Boris Pistorius.

Lisäksi puolustusministeri Häkkänen osallistuu pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordic Defence Cooperation, Nordefco) puolustusministerikokoukseen torstaina 12. helmikuuta. Kokouksen aiheena on ajankohtaiset turvallisuus- ja puolustusasiat.

Münchenin turvallisuuskonferenssi

Brysselistä puolustusministeri Häkkänen jatkaa Münchenin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin, johon hän osallistuu 13.–14. helmikuuta 2025.

Puolustusministerillä on konferenssin yhteydessä useita korkean tason kahdenvälisiä tapaamisia.

Münchenin turvallisuuskonferenssi kokoaa yhteen turvallisuuspolitiikan vaikuttajia ja asiantuntijoita maailmanlaajuisesti. Konferenssi järjestetään 62. kertaa.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa

Euroopan Unionin puolustusministerikokouksesta erityisasiantuntija Eemeli Heikkilä, puh. +358 295 140 020
Naton puolustusministerikokouksesta erityisasiantuntija Alex Santaholma, puh. +358 295 140 028
Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän kokouksesta erityisasiantuntija Esko Salminen, puh. +358 295 140 094
Pohjoismaisen puolustusyhteistyön puolustusministerikokouksesta Tiina Benredjem, puh. +358 295 140 009
Münchenin turvallisuuskonferenssista yksikön johtaja, puolustusasiainneuvos Karoliina Honkanen, puh. +358 295 140 354
Viestinnästä erityisasiantuntija Emma Virkkunen, puh. +358 295 140 176

]]>

Iso-Britannia ja Norja liittyvät Suomen johtaman CAVS-ohjelman tuotekehityssopimukseen

2026-02-09T08:26:00Z

Sopimuksen piirissä on tällä hetkellä seitsemän Nato-maata: Suomi, Ruotsi, Latvia, Saksa, Tanska, Norja ja Iso-Britannia. Suomi toimii hankkeen johtajana. Toimittajana hankkeessa on Patria Land Oy. Iso-Britannia ja Norja liittyivät CAVS-ohjelmaan vuonna 2025.

Liittymällä nyt tuotekehityssopimukseen Iso-Britannia ja Norja saavat käyttöönsä hankkeessa kehitettyjen tuotekehityspakettien tulokset ja mahdollistavat osallistumisen ajoneuvojärjestelmän jatkokehitykseen.

”CAVS-ohjelmasta on tulossa Euroopan merkittävin nykyaikaisten panssaroitujen ajoneuvojen kehitysohjelma. Ohjelma vahvistaa eurooppalaista puolustusta ja Nato-yhteistyötä lisäämällä maiden yhteistoimintavalmiutta monilla eri tasoilla. Viemme suomalaisella osaamisella eteenpäin koko Euroopan puolustuskykyä. Tästä voimme hyvällä syyllä olla ylpeitä”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Suomen ja Latvian yhteistyönä vuonna 2020 käynnistyneen CAVS-ohjelman tavoitteena on panssaroidun 6x6 -ajoneuvojärjestelmän kehittäminen jäsenmaiden tarpeisiin. Patria on jo toimittanut Suomeen, Latviaan, Ruotsiin ja Tanskaan yhteensä 250 ajoneuvoa ja tilauksessa on tällä hetkellä yhteensä lähes 2000 panssaroitua ajoneuvoa. Syyskuussa 2025 Tampereelle avattiin CAVS-ohjelman monikansallinen projektitoimisto, joka mahdollistaa nopeasti laajenevan hankkeen tehokkaan hallinnon ja johtamisen.

CAVS-ohjelma on avoin Euroopan maille, joilla on samankaltaiset kalustoa koskevat vaatimukset.

Lisätietoja antavat puolustusministeriössä erityisasiantuntija Jussi Ristimäki, p. 0295 140 072, ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa apulaisjohtaja, insinööriprikaatikenraali Juha-Matti Ylitalo, p. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde).

]]>

Suomelta lisää puolustustarvikeapua Ukrainalle

2026-02-05T12:30:00Z

Nyt lähetettävien suorituskykyjen arvo on noin 43 miljoonaa euroa. Tämänkertainen apupaketti sisältää muun muassa Ukraina-tukiohjelman puitteissa hankittua materiaalia suomalaiselta puolustusteollisuudelta. Yhteensä Suomi on toimittanut Ukrainaan puolustusmateriaalia jo 3,2 miljardin euron arvosta.

”Suomi jatkaa Ukrainan tukemista puolustustarvikkeilla suunnitelman mukaisesti. Tukipakettien ohella olemme mukana useissa suorituskykykoalitioissa, joiden tavoitteena on Ukrainan omien kyvykkyyksien rakentaminen ja vahvistaminen. Haluamme omalta osaltamme olla varmistamassa, että Ukrainan oikeus ja kyky puolustaa maataan ja kansaansa toteutuvat”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Operatiivisista syistä sekä avun turvallisen perillemenon takaamiseksi avun tarkemmasta sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin. Avussa on huomioitu sekä Ukrainan tarpeita että Puolustusvoimien resurssitilannetta.

Lisätietoja antaa puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala, p. +358 295 140 099.

]]>

Suomi osallistuu Naton rauhan ajan merivoimaosastojen tehtäviin vuonna 2027

2026-01-29T13:53:00Z

”Osallistumalla Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestimme liittokunnan yhtenäisyyttä sekä osoitamme valmiutta ja puolustuskykyä. Osoitamme myös vastuunkantoa lähialueemme turvallisuudesta ja lisäämme Itämeren alueen vakautta. Alueen turvallisuustilanne on korostunut Venäjän jatkuneen hybriditoiminnan myötä", puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Henkilöstön lisäksi Suomi osallistuu miinantorjuntaosaston tehtäviin yhdellä Katanpää-luokan aluksella sekä varautuu tarvittaessa osallistumaan yhdellä Hamina-luokan aluksella laivasto-osaston tehtäviin. Suomi ei suunnittele osallistuvansa muissa liittolaismaissa sijaitseviin eteentyönnettyihin maavoimajoukkoihin tai muiden liittolaismaiden ilmatilan ilmavalvontatehtäviin vuonna 2027.

”Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on tarkoituksenmukaista keskittää maavoimien toiminta Suomen alueelle. Esimerkkeinä tästä ovat Suomeen perustettu maavoimajohtoporras sekä turvallisuustilanteen mukaan skaalattava eteentyönnetty maavoimajoukko, jotka molemmat vahvistavat Naton yhteistä puolustusta. F-35 käyttöönottoprojektin eteneminen määrittää milloin Suomen on mahdollista osallistua muiden liittolaismaiden ilmatilan ilmavalvontatehtäviin”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton yhteisen pelotteen ja puolustuksen toteutusta koko liittokunnan alueella. Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan eteentyönnetyillä maavoimajoukoilla, pysyvillä merivoimaosastoilla, ilmavalvonnan päivystystoiminnalla, rauhan ajan tehostetulla ilmapuolustuksella, Naton nopean toiminnan joukoilla sekä erillisillä valvonta- ja valmiustoimilla. Näiden tehtävien tavoitteena on osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä sekä liittolaisten keskinäistä solidaarisuutta, jaettua vastuunkantoa ja yhtenäisyyttä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa vanhempi osastoesiupseeri Antti Rajahalme, puh. +358 29 514 0059. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Työryhmä esittää kiinteistöjen turvalunastusta puolustusministeriön tehtäväksi

2026-01-28T12:19:00Z

Nykyinen turvalunastuslaki mahdollistaa kiinteän omaisuuden lunastamisen Suomen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja infrastruktuurin toiminnan varmistamiseksi. Lainsäädännön muutostarpeita selvittänyt työryhmä tunnisti turvalunastuslain soveltamisen olevan haastavaa, mikä johtuu muun muassa siitä, että jokainen ministeriö vastaa lain mukaisesta lupamenettelystä oman hallinnonalansa osalta.

Työryhmä esittääkin, että turvalunastuslain mukainen lunastuslupaprosessi keskitettäisiin puolustusministeriöön, jossa on kattavin kokemus kiinteistöihin liittyvien uhka-arvioiden laatimisesta ja turvalunastusta lähinnä olevasta viranomaistoiminnasta, eli ulkomaisen kiinteistöomistuksen valvonnasta ja etuostoesitysten tekemisestä. Työryhmän mukaan puolustusministeriölle tulisi myös antaa tehtäväksi tilannekuvan ylläpitäminen mahdollisen turvallisuusuhan aiheuttavista kiinteistöistä yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.

Työryhmä ehdottaa, että turvalunastuslain tiedonsaantioikeuksia laajennetaan ja päivitetään huolehtien siitä, että muut hallinnonalat voivat antaa lausuntoja lunastusasioissa. Työryhmän mukaan toimenpidekiellon rikkomiselle tulisi säätää seuraamukset ja toimenpidekieltoa tulisi voida soveltaa heti, kun mahdollinen lunastuksen tarve havaitaan. Kiireellisissä tilanteissa vapaaehtoiseen kauppaan pyrkimisestä tulisi voida luopua, ja muiden viranomaisten kuulemisesta lupamenettelyssä tulisi voida poiketa, jos asia on kiireellinen tai kuuleminen ei ole tarpeen asian ratkaisemiseksi. Lisäksi viranomaisilla tulisi olla nykyistä laajemmat mahdollisuudet ottaa kiinteistöjä tilapäisesti haltuun.

Työryhmä esittää, että turvalunastuksesta maksettavia korvauksia yhdenmukaistettaisiin yleisen lunastuslain kanssa. Turvalunastukseen tarvittava rahoitus tulisi keskittää ja huomioida talousarvioissa.

Hankkeella toteutettiin hallitusohjelman kirjauksia, joiden mukaan hallitus selvittää mahdollisuudet nykyistä tehokkaampaan jälkikäteiseen puuttumiseen yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisen omaisuuden osalta.

Työryhmä oli yksimielinen muistion sisällöstä. Työryhmässä olivat edustettuina puolustusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Pääesikunta, Rajavartiolaitos, Maanmittauslaitos, Suojelupoliisi ja Keskusrikospoliisi.

Linkki työryhmän muistioon

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat selvityshankkeen puheenjohtaja, vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen, p. 0295 140 607 ja varapuheenjohtaja, erityisasiantuntija Sami Heikkilä, p. 0295 140 452.

]]>