Puolutusministeriön tiedotteiden RSS

Yhdysvaltain maavoimaministeri vierailee Suomessa

2026-06-18T12:13:00Z

Puolustusministeri Antti Häkkänen ja maavoimaministeri Driscoll tapaavat perjantaina 19.6. Mikkelissä. Ministerit keskustelevat maiden välisestä puolustusyhteistyöstä, ajankohtaisista Nato-asiakokonaisuuksista, lähialueen turvallisuustilanteesta sekä harjoitusyhteistyöstä.

”Olemme aktiivisesti syventäneet Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyötä, ja syvennämme sitä edelleen. Esimerkkinä maidemme välinen DCA-sopimus, joka kertoo Yhdysvaltojen sitoutumisesta Suomen turvallisuuteen ja luo edellytykset yhteistoiminnalle kriisitilanteessa”, sanoo puolustusministeri Häkkänen.

Työvierailun aikana ministeri Driscoll tapaa myös puolustusvoimien johtoa sekä tutustuu Suomen puolustusteollisuuteen. Puolustusministeriö toimii työvierailun isäntänä.

Maavoimaministeri Driscoll tapaa vierailun yhteydessä myös tasavallan presidentin.

Lisätietoa työvierailusta antaa puolustusministeriössä neuvotteleva virkamies Erkki Aalto, puh. 0295 140 006.

]]>

Sotilastiedustelun toimintaedellytyksiä vahvistava sotilastiedustelulain muutos lausuntokierrokselle

2026-06-18T07:39:00Z

”Vahvistamme sotilastiedustelun toimintaedellytyksiä, maanpuolustusta ja kansallista turvallisuutta sotilastiedustelulain muutoksella. Tällä hetkellä laissa oleva tiedustelumenetelmien käyttämisen täyskielto pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa antaa kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantaville toimijoille turvasataman, jossa he voivat suunnitella ja valmistella Suomen kannalta vahingollista toimintaa. Esitämme tämän epäkohdan korjaamista. Meidän on kyettävä puuttumaan ja vastaamaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti Suomeen kohdistuvaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa sotilastiedusteluviranomaisen toimintamahdollisuuksia muuttuneessa ja aiempaa epävarmemmassa toimintaympäristössä. Lisäksi esityksen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa maanpuolustusta ja kansallista turvallisuutta, kun sotilastiedustelun kohteista saataisiin entistä tarkemmin ja kohdennetummin tietoa.

Tällä hetkellä sotilastiedustelulaissa on yleinen kielto käyttää tiedustelumenetelmiä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa. Esityksellä yleinen kielto poistettaisiin, ja tiedustelumenetelmien käyttäminen pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa mahdollistettaisiin muun muassa paikkatiedustelun ja teknisen kuuntelun osalta. Kaikkien tiedustelumenetelmien kuten teknisen katselun osalta tiedustelumenetelmien käyttämistä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa ei kuitenkaan mahdollistettaisi.

Lainsäädäntöön lisättäisiin säännökset tiettyjen tiedustelumenetelmien käyttämisestä, ja lisäksi mahdollistettaisiin laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen tai poisottaminen. Esityksen taustalla ovat vuonna 2019 voimaan tulleen tiedustelulainsäädännön soveltamisen aikana tunnistetut lainsäädännön kehittämistarpeet.

Esitetyissä muutoksissa on punnittu tarkasti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia. Kotirauhan ja yksityiselämän suojaan kohdistuva rajoitus ja toimivaltuuksien salainen luonne huomioon ottaen edellytykset tiedustelumenetelmien käyttämiselle olisivat tiukat. Lisäksi tiedustelutoimintaa valvotaan jo nykyisin riippumattomasti ja monikerroksisesti.

Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys perustuslain muuttamisesta, joka mahdollistaisi kotirauhan suojan rajoittamisen tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta tai muusta kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. Sotilastiedustelulain muutos säädettäisiin perustuslain muutoksen nojalla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun perustuslain muuttamista koskeva lakiesitys on hyväksytty.

Sotilastiedustelulain muutoksella toteutettaisiin Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksia tiedustelulainsäädännön kehittämisestä.

Lausuntokierros päättyy 14.8.2026.

Lausuntopalvelu: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen, puh. +358 295 140 607.

Haastattelupyynnöt ministerille erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 415 444 967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Suomi hankkii SDB-liitopommeja F-35 -hävittäjiin

2026-06-18T05:59:00Z

SDB II -liitopommit täydentävät F-35A-kaluston ilmasta-pintaan -aseistusta. Liitopommin monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat tarkan vaikuttamisen keskikantamalta muun muassa liikkuviin maaleihin haastavissa sääolosuhteissa. Liitopommin koko mahdollistaa usean aseen kantamisen hävittäjässä samanaikaisesti.

”Hankinnalla täydennetään aiemmin tehtyä tilausta osana F-35-kokonaishankintaa. Kyseessä on uudenlainen suorituskyky, jolla vahvistetaan Suomen puolustuskykyä vaativissakin olosuhteissa. Liitopommi on teknisesti edistynyt tuote, joka tukee F-35-kaluston tehokasta hyödyntämistä osana puolustusjärjestelmää", puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Yhdysvaltain kongressi myönsi myyntiluvan Raytheonin valmistamille GBU-53 SDB II -liitopommeille HX-hankkeen yhteydessä. Nyt toteutettavalla lisähankinnalla täydennetään vuonna 2023 solmittua Foreign Military Sales (FMS) -hankintasopimusta.

Hankinta kattaa liitopommien lisäksi ohjekirjallisuuden ja dokumentaation, varaosat ja tarvikkeet, kuljetuspalvelut sekä valmistajan ja toimittajan tarjoamat koulutus-, korjaus- ja tukipalvelut Letter of Offer and Acceptance (LOA) -sopimuksen mukaisesti.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa sotilasinsinööri Krista Siik, p. 0295 140 015, ja Ilmavoimien esikunnassa F-35-hankejohtaja, eversti evp. Henrik Elo, p. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde).

]]>

Puolustusministeri Antti Häkkänen osallistuu Naton puolustusministerikokoukseen, Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän kokoukseen ja Ukrainan tukiryhmän kokoukseen Brysselissä

2026-06-17T12:23:00Z

”Edessä on tärkeä ja painava kokouspäivä. Naton puolustusministerikokouksen asialistalla ovat muun muassa liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, puolustusmenotavoitteessa edistyminen, puolustusteollisuuden vauhdittaminen sekä ilma- ja ohjuspuolustuksen kehittäminen”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

”Suomen tavoitteena on edistää päätöksiä, jotka vahvistavat puolustusta, lisäävät suorituskykyä ja parantavat valmiutta Euroopassa. Kaikkien liittolaisten on otettava vakavasti velvollisuutensa yhteiseen puolustukseen panostamisesta”, puolustusministeri Antti Häkkänen jatkaa.

Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän (Ukraine Defense Contact Group, UDCG) kokouksessa aiheina ovat Ukrainan sodan tilanne sekä Ukrainalle annettavan materiaali- ja koulutustuen koordinointi osallistuvien maiden kesken.

”Ukrainan tukeminen vahvistaa koko Euroopan vakautta ja samalla Suomen omaa turvallisuutta”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu myös Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän (Nuclear Planning Group) kokoukseen. Suunnitteluryhmä on ylin Naton ydinpelotteesta linjaava elin.

”Agendalla ovat ajankohtaiset Naton ydinpelotteeseen liittyvät asiat”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Lisäksi ministeri Häkkänen tapaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministereitä NB8-kokouksessa.

Lisätietoa Naton puolustusministerikokouksesta erityisasiantuntija Meiju Keksi, puh. +358 295 140 025, Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän kokouksesta erityisasiantuntija Esko Salminen, puh. +358 295 140 094. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 415 444 967.

]]>

Opas Naton hankintoihin osallistumiseen on julkaistu

2026-06-16T10:02:00Z

Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon on avannut suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia osallistua täysimääräisesti mukaan Naton ja sen jäsenmaiden isäntämaana Natolle toteuttamiin hankintoihin. Nämä mahdollisuudet koskevat puolustus- ja turvallisuusteollisuuden yritysten lisäksi monipuolisesti myös muita teollisuudenaloja PK-yrityksistä startupeihin.

Nyt julkaistussa oppaassa esitellään perusteet Naton teollisuudelle keskeisistä rakenteista ja käsitteistä, Naton hankintaprosesseista, keskeisistä toimijoista ja virastoista sekä innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia. Lisäksi kerrotaan Suomen kansallisista prosesseista, jotka kannattaa huomioida Naton kanssa toimiessa.

Opas Naton hankintoihin osallistumiseen

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, johanna.hamalainen@gov.fi.

]]>

Kenraalin virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminen Puolustusvoimissa

2026-06-16T09:29:00Z

Eversti Antti Lautala toimii tällä hetkellä osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä ja sektorijohtajana Ilmavoimien esikunnassa sekä laivueen komentajana Lapin lennostossa.

Naton transformaatiojohtoporras (Allied Command Transformation, ACT) vastaa liittokunnan strategisesta kehittämisestä. Se sijaitsee Norfolkissa, Yhdysvalloissa.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Sami Roikonen, p. 0295 140 442.

]]>

Puolustustarvikkeiden vienti kasvoi 241 % vuonna 2025

2026-06-15T10:01:00Z

Vuonna 2025 puolustusministeriö myönsi puolustustarvikkeiden pysyville vienneille ja siirroille yhteensä 479 lupaa. Myönnettyjen pysyvien vienti- ja siirtolupien yhteenlaskettu arvo oli 930 miljoonaa euroa (1,4 miljardia euroa vuonna 2024), mikä on toiseksi suurin arvo koskaan. Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Euroopan alueelle, minne myönnettiin 395 lupaa, jotka vastasivat 90 %:a myönnettyjen lupien kokonaisarvosta. Varsinaiset viennit toteutuvat lähtökohtaisesti muutaman seuraavan vuoden aikana vientiluvan myöntämisestä.

Maittain tarkasteltuna arvollisesti eniten lupia myönnettiin Tanskaan (195 miljoonaa euroa), Ruotsiin (172 miljoonaa euroa) ja Espanjaan (121 miljoonaa euroa). Tanskaan myönnettyjen lupien kokonaisarvosta 99 % koostuu maakulkuneuvoille myönnetyistä luvista. Ruotsin osuus koostuu ampuma-aseista ja maakulkuneuvoista. Espanjan osuus koostuu ohjelmistoradiojärjestelmän ohjelmistoista ja niihin liittyvästä teknologiasta.

Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportti koskee kaupallisia vientejä. Näin ollen raportti ei sisällä tietoa Suomen Ukrainaan kansainvälisenä apuna luovuttamasta puolustustarvikeavusta. Kaupallisille vienneille Ukrainaan myönnettiin 23 lupaa, joiden yhteisarvo oli noin 57 miljoonaa euroa.

Toteutuneiden vientien arvo vuonna 2025 oli noin 702 miljoonaa euroa, mikä oli korkein summa koskaan ja 241 % enemmän kuin vuonna 2024. Kolme suurinta kohdemaata vuonna 2025 olivat Ruotsi (182 miljoonaa euroa), Japani (107 miljoonaa euroa) ja Latvia (81 miljoonaa euroa). Ruotsiin suuntautunut vienti koostui pääosin maakulkuneuvoista sekä sotilaskäyttöön suunnitelluista pienaseista. Japaniin ja Latviaan suuntautunut vienti koostui pitkälti maakulkuneuvoista. Alueellisesti tarkasteltuna 73 % vienneistä suuntautui Eurooppaan (95 % vuonna 2024) ja 16 % Koillis-Aasiaan.

Lupaharkinnassa noudatetaan aina tapauskohtaista kokonaisharkintaa, joka perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja Suomea velvoittaviin kansainvälisiin sitoumuksiin. Keskeisessä asemassa ovat Euroopan unionin neuvoston yhteinen kanta sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (2008/944/YUTP) sekä Asekauppasopimus. Lupahakemukset käsitellään poikkihallinnollisessa maastavientiasioiden työryhmässä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta arviosta vastaa ulkoministeriö.

Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportti 2025 löytyy kokonaisuudessaan puolustusministeriön verkkosivuilta.

Lisätietoja vuosiraportista antaa puolustusministeriöstä erityisasiantuntija Frans Peltonen, puh. 0295 140 021.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Suomi ja Ukraina allekirjoittivat puolustusmateriaaliyhteistyön asiakirjan

2026-06-12T09:07:00Z

Laadittu yhteisymmärryspöytäkirja käsittelee puolustusteollisen tuotannon laadunvarmistuksen käytänteitä ja se muodostaa viitekehyksen Suomen ja Ukrainan väliselle yhteistyölle.

”Suomen ja Ukrainan välinen puolustusmateriaaliyhteistyö vahvistaa molempien maiden turvallisuutta. Laadunvarmistuksen yhteisymmärryspöytäkirja on konkreettinen askel yhä tiiviimmässä maidemme välisessä puolustusteollisessa yhteistyössä”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa resurssipoliittisen osaston materiaaliyksikön sotilasinsinööri Björn Enroth, p. 0295140053.

]]>

Australian puolustusministeri vierailee Suomessa

2026-06-09T10:51:00Z

Puolustusministeri Antti Häkkänen ja Australian varapääministeri ja puolustusministeri Richard Marles keskustelivat tapaamisen yhteydessä kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, puolustusmateriaaliyhteistyöstä sekä Euroopan ja indopasifisen alueen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

”Näen paljon mahdollisuuksia Australian ja Suomen välisen puolustusteollisen sekä teknologisen yhteistyön tiivistämisessä. Kasvava yhteistyö vahvistaa maidemme turvallisuutta”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Markus Rahja, p. 0295 140 096.

]]>

Brasilian puolustusministeri vierailee Suomessa

2026-06-08T09:30:00Z

Puolustusministeri Antti Häkkänen ja Brasilian puolustusministeri José Mucio Monteiro Filho keskustelivat työvierailun yhteydessä kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, kansainvälisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja Suomen kokonaisturvallisuusmallista.

Suomi ja Brasilia allekirjoittivat vierailun yhteydessä puolustusteollista yhteistyötä ja teknologiaa käsittelevän aiejulistuksen.

”Brasilian vahva puolustusteollinen osaaminen antaa erinomaiset edellytykset yhteistyön syventämiselle. Maidemme välisen puolustusmateriaaliyhteistyön edistäminen tarjoaa kotimaiselle puolustusteollisuudelle ja teknologiayrityksille uusia vientimahdollisuuksia”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Työvierailunsa yhteydessä Brasilian puolustusministeri Mucio tapaa myös kotimaisten puolustusyritysten edustajia.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Markus Rahja, p. 0295 140 096.

]]>

Naton eteentyönnetyt maajoukot Suomessa aloittavat toimintansa 6. kesäkuuta

2026-06-05T11:44:00Z

”FLF Finlandin perustaminen on merkittävä askel Suomen ja koko liittokunnan pohjoisen sivustan vahvistamisessa. Alkuvaalikaudesta asetimme tavoitteeksi Naton eteentyönnettyjen maajoukkojen perustamisen Suomeen. Edistimme tavoitetta määrätietoisesti ministeritasolla, sotilasjohdon kanssa ja Naton eri toimielimissä. Saimme esityksellemme liittolaismaiden tuen. Tämän jälkeen toimeenpano on edennyt ripeästi, ja huomenna joukko perustetaan virallisesti”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

FLF Finlandin perustaminen tarkoittaa, että Ruotsin Bodeniin sijoitettu ruotsalainen taisteluosasto ja Rovaniemellä sijaitseva monikansallinen esikuntaosa siirtyvät Naton Euroopan joukkojen komentajan (Supreme Allied Commander Europe, SACEUR) kenraali Alexus G. Grynkewichin alaisuuteen.

”Kuten muutkin Naton eteentyönnetyt maajoukot, myös FLF Finland on suunniteltu toimimaan tietyissä maantieteellisissä oloissa ja vastaamaan tiettyihin uhkiin. Käytännössä FLF Finland vahvistaa Naton pelotetta ja puolustusta pohjoisessa tarjoamalla SACEUR:lle arktisiin olosuhteisiin erikoistuneita joukkoja Suomen ja lähialueemme turvallisuuden vahvistamiseksi. Samalla tarjoamme liittolaisillemme mahdollisuuden harjoitella maasodankäyntiä arktisissa olosuhteissa,” sanoo puolustusministeri Häkkänen.

Nyt perustetun FLF Finlandin ytimen muodostaa Ruotsin noin 600 sotilaan vahvuinen pataljoonan taisteluosasto. Osasto on hyvin koulutettu ja kykenee nopeasti siirtymään tukikohdastaan Bodenista Suomen puolelle. Sen toimintaa johtaa Rovaniemelle sijoitettu esikuntaosa. FLF Finlandin kokonaisvahvuus tulee olemaan prikaati, ja sen skaalaamista tullaan harjoittelemaan säännöllisesti.

”Suomen ja Ruotsin pitkäjänteinen puolustusyhteistyö on mahdollistanut FLF Finlandin nopean etenemisen suunnittelupöydältä operatiiviseksi joukoksi. Tämän kevään Cold Response -harjoituksessa harjoiteltiin ruotsalaisjoukkojen siirtymistä Suomeen. Jatkossa joukkoa kehitetään monikansalliseksi ja kehittämme entisestään FLF Finlandin puitteissa tapahtuvaa harjoitustoimintaa niin Ruotsin kuin muiden liittolaismaiden kanssa. Pohjois-Suomen arktisten olosuhteiden vuoksi on tärkeää, että FLF Finlandiin osallistuvat liittolaiset kykenevät tarjoamaan joukkoja ja suorituskykyjä, jotka soveltuvat olosuhteisiimme,” puolustusministeri Häkkänen kertoo.

Suomen ja Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Ranska, Italia, Norja, Tanska ja Islanti ovat ilmoittaneet osallistuvansa FLF Finlandin kehittämiseen.

Ruotsin Bodenissa järjestettävässä avajaisseremoniassa Suomen puolustusministeriötä edustaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Janne Kuusela.

Lisätietoja

Samuli Puhakka, erityisasiantuntija, puolustusministeriö, puh. +358 295 140 089.

Ministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 415 444 967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Ulkomaisten yritysostojen tiukempi kontrolli vahvistaa turvallisuutta

2026-06-05T09:43:00Z

Voimassa olevassa yritysostolaissa seurannan kohteet on määritelty yleisluonteisesti puolustus- ja turvallisuusalan yritysostoihin sekä muita kriittisiä kohteita koskeviin yritysostoihin. Yritysostolain korvaavassa sijoituslupalaissa seurannan kohteet selkeytettäisiin ja määriteltäisiin täsmällisemmin sekä lain soveltamisalaa laajennettaisiin.

”Turvallisuusympäristömme on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäaikaisesti. Esitys on osa hallituksen tavoitetta vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta sekä estää meihin kohdistuvaa hybridivaikuttamista. Uuden sijoituslupalain nojalla voimme paremmin seurata ja tarvittaessa rajoittaa vaikutusvallan siirtymistä ulkomaisille sijoittajille kriittisissä kohteissa”, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Lakiesitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla poikkihallinnollisessa työryhmässä, jossa myös puolustusministeriö oli edustettuna. Puolustusministeriö osallistuu työ- ja elinkeinoministeriön yritysostoja valvovan verkoston työhön ja antaa lausuntoja puolustusalan yritysostohakemuksista. Lakimuutoksella viranomaisten välistä tiedonvaihtoa sekä tiedonsaantia parannettaisiin entisestään.

Lisätiedot: Antti Vesala, puolustusministerin erityisavustaja, p. 0295 140 099

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Vahvistamme Suomen maanpuolustusta ja kansallista turvallisuutta tiedustelulainsäädännön uudistuksella

2026-06-04T10:36:00Z

”Vahvistamme Suomen maanpuolustusta ja kansallista turvallisuutta tiedustelulainsäädännön uudistuksella. Tehostamme uhkien ennakoimista ja niihin varautumista. Taustalla ovat nykylain käytännön soveltamisessa tunnistetut kehittämistarpeet sekä tapahtunut teknologinen kehitys”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Uudistuksella vastataan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön sekä parannetaan Suomen maanpuolustusta ja kansallista turvallisuutta perus- ja ihmisoikeudet huomioiden.

”Venäjä toimii aiempaa ennakoimattomammin ja käyttää laaja-alaisen vaikuttamisen keinopalettia aktiivisesti. Suomen on kyettävä puuttumaan ja vastaamaan Suomeen kohdistuvaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen myös silloin, kun vaikuttaminen ei ole sotilaallista voimankäyttöä. Päivittämällä tiedustelulainsäädännön vahvistamme viranomaistemme edellytyksiä ylläpitää ja parantaa toimintakykyä muuttuneessa toimintaympäristössä”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Esityksessä tietoliikennetiedusteluun ehdotetaan uusia toimivaltuuksia hakuehtojen määrittämiseksi, teknisten tietojen käsittelemiseksi tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten tunnistamiseksi.

Valtiolliseen toimijaan kohdistuvaan tietojärjestelmätiedusteluun ehdotetaan uutta toimivaltuutta, jonka avulla voitaisiin kotimaassa hankkia tietoa sellaisen tietojärjestelmän toiminnasta ja tiedoista, jota hyödynnetään sotilaalliseen tai kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan.

Lisäksi lakiin ehdotetaan uutta oikeutta suorittaa tarpeellisia toimenpiteitä ulkomaisessa tietojärjestelmässä sotilaallisen tai kansallista turvallisuutta uhkaavan toiminnan estämiseksi.

Maa-, Meri- ja Ilmavoimat voisivat radiosignaalitiedustelun lisäksi käyttää tavanomaista tietolähdetoimintaa.

Soveltuville reserviläisille ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuville annetaan aiempaa laajempia mahdollisuuksia osallistua sotilastiedustelutoimintaan kertausharjoituksessa tai vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoituksessa.

Myös Rajavartiolaitokselle ehdotetaan toimivaltaa avustaa sotilastiedusteluviranomaisia pyydettäessä. Sotilastiedusteluun osallistuminen ehdotetaan lisättäväksi Rajavartiolaitoksen tehtäväksi.

Sotilastiedusteluviranomaisen ja verohallinnon, vakuutuslaitosten, Finanssivalvonnan, eläkelaitosten ja työllisyysrahastojen tietojenvaihtoa esitetään laajennettavaksi velvoitteidenhoitoselvitysten laatimiseksi. Muutokset tehostaisivat sotilastiedusteluviranomaisen toimintaedellytyksiä.

Esitys ei ole riippuvainen PL 10 §:n muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen p. 0295 140 607.

]]>

14 kielteistä päätöstä kiinteistökaupoissa

2026-06-04T07:30:00Z

Kielteisten päätösten kohteena olevat kiinteistöt sijaitsevat Asikkalassa, Hyrynsalmella, Imatralla, Laukaassa, Pöytyällä, Rautjärvellä ja Rovaniemellä.

Luvanhakijat ovat Kiinan, Ukrainan, Turkin ja Intian kansalaisia tai yrityksiä, jotka ovat kyseisten maiden kansalaisten omistuksessa. Kiinteistöt oli suunniteltu hankittavan eri käyttötarkoituksiin, kuten liiketoimintaan sekä virkistys- ja asuinkäyttöön.

Kielteiset lupapäätökset perustuvat lakiin eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta (470/2019). Puolustusministeriö perustelee kielteisiä päätöksiä muun muassa sillä, että hankintojen voidaan arvioida vaarantavan kansallista turvallisuutta, maanpuolustuksen järjestämistä tai huoltovarmuutta.

– Päätökset perustuvat aina laajaan, tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Estämme kiinteistökaupat, joista voisi koitua uhkaa turvallisuudellemme, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.

Mahdolliset median asiakirjapyynnöt pyydetään toimittamaan puolustusministeriön kirjaamoon, sähköpostiosoite kirjaamo.plm(at)gov.fi

Lisätiedot medialle puolustusministeriön viestintäyksiköltä sähköpostitse, osoite tiedotus.plm(at)gov.fi

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Vapaaehtoista maanpuolustustyötä vahvistetaan

2026-06-04T06:03:00Z

Tavoitteena on, että MPK:lle ja sen avainhenkilöstölle määritetään tulevaisuudessa poikkeusolojen tehtävät, ja MPK osallistuu Puolustusvoimien operatiiviseen suunnitteluun. MPK:lle annetaanmahdollisuus kouluttaa joukkoja ja vastuuta määrättyjen paikallisjoukkojen koulutuksen toteuttamisesta.

Tavoitetilassa MPK:lla ei ole koulutettavan joukon kokoon, asemaan tai kalustoon liittyviä merkittäviä koulutukseen vaikuttavia rajoituksia. Se mahdollistaa varusmiesten, reserviläisten ja ulkomaalaisten joukkojen sotilaallisen koulutuksen. Tavoitetilan toimeenpanotyö on valmis vuonna 2030.

”Näillä uudistuksilla vapaaehtoisen maanpuolustustyön rooli ja merkitys nousevat tulevina vuosina aivan uudelle tasolle. Suomalaisen maanpuolustuksen kivijalka on maanpuolustustahto, joka näkyy valtavana osallistumishaluna sekä maanpuolustuksen että kokonaisturvallisuuden eri tehtäviin. Olen puhunut tästä paljon muiden puolustusministereiden kanssa. Kenelläkään muulla ei ole sellaista ’ongelmaa’ kuin meillä, että kaikki innokkaat tulijat eivät edes mahdu kursseille. Olemme onneksi pystyneet kasvattamaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitusta, joten tilanne kehittyy myönteiseen suuntaan. Aikaansaavasta otteesta kertoo, että alkuvuodesta arsenaaliin palanneiden jalkaväkimiinojen koulutus vapaaehtoisen maanpuolustustyön harjoituksissa on jo täydessä käynnissä”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Toimeenpanotyö jakautuu viiteen alatyöryhmään: rahoitus ja resurssit, infrastruktuuri, operatiivinen, varautumis- ja turvallisuuskoulutus sekä oikeudellinen työryhmä.

Rahoituksen ja resursoinnin osalta on käynnistetty kokonaiskartoitus lyhyen ja pitkän aikavälin vahvistamistarpeista. Infrastruktuurin osalta on arvioitu MPK:n paikallisyksiköiden toimitilojen, varastoinnin ja johtamisyhteyksien riittävyyttä; tilanne on pääosin hyvä, mutta varastoinnin saavutettavuudessa on kehittämistarpeita.

Operatiivinen työlinja tarkastelee mahdollisuuksia hyödyntää MPK:n osaamista laajemmin reserviläisten koulutuksessa normaali- ja poikkeusoloissa. Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen osalta on kartoitettu eri toimijoiden koulutustarjontaa ja tunnistettu tarve pitkäjänteiselle ja resursoidulle kokonaismallille siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Oikeudellinen työryhmä arvioi säädösperustaa ja mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita.

Toimeenpanotyötä valmistelevat puolustusministeriö, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos sekä keskeisimmät vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvät järjestöt.

Lisätietoja
Markku Viitasaari, vanhempi osastoesiupseeri, puolustusministeriö, puh. +358 295 140 330

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila 2030 raportti

]]>

Ylennyksiä kenraalikunnassa 4.6.2026

2026-06-03T21:01:00Z

Prikaatikenraali Niko Hölttä aloittaa Kainuun prikaatin komentajana 1.7.2026. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Reserviupseerikoulun johtajana, eri tehtävissä Pääesikunnassa ja Maavoimien esikunnassa sekä pataljoonan komentajana Kaartin jääkärirykmentissä. Hölttä ylennettiin everstiksi 6.12.2023.

Prikaatikenraali Tomi Pekurinen aloittaa Karjalan prikaatin komentajana 1.7.2026. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Kainuun prikaatin apulaiskomentajana, osastoesiupseerina Pääesikunnassa sekä osastopäällikkönä Maasotakoulussa. Everstiksi hänet ylennettiin 4.6.2024.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitusneuvos Sinikka Vahvaselkä, p. 0295 140 431.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen Keskuskauppakamarin puolustusteollisuuspäivässä: Suomalaisen puolustusalan kasvu tuo maallemme työtä ja hyvinvointia

2026-06-02T11:03:00Z

Finlandia-talossa järjestettyyn tapahtumaan osallistui laaja joukko puolustusalan asiantuntijoita, päättäjiä ja yrityskentän edustajia. Päivän ohjelmaan kuului puheenvuoroja ja keskusteluja muun muassa teknologioista, uusista ratkaisuista ja vientistrategioista Suomen kasvua, turvallisuutta ja puolustuskykyä vahvistavina tekijöinä.

Puolustusministeri Häkkäsen puhe käsitteli vahvaa, resilienttiä ja kansainvälistä Suomea ja puolustusteollisuutta tämän mahdollistajana. Häkkäsen mukaan Suomen puolustuksen lähtökohtana on kansallinen puolustus, jonka on oltava kunnossa. Nato- jäsenyys ja muut liittolaisuussuhteet tuovat tämän tueksi vahvan selkänojan.

”Olemme integroituneet tiiviisti osaksi muuta Eurooppaa ja läntisiä turvallisuuden rakenteita. Viimeinen merkittävämpi puuttuva palanen eli Nato-jäsenyys on ollut meillä arkea nyt jo yli kolmen vuoden ajan. Mutta silti lähdemme siitä, että Suomen puolustamisesta ensisijainen vastuu on meillä suomalaisilla itsellämme. Suomen on siis itse oltava vahva. Käytännössä tästä on kysymys, kun sanomme, että Suomi on Natossa turvallisuuden tuottaja eikä sen kuluttaja. Ja kun pidämme oman pakettimme kunnossa ja kehitämme sitä, voimme uskottavasti vaatia samaa myös liittolaisiltamme”, puolustusministeri Häkkänen sanoi.

Puolustusministeri Häkkänen korosti suomalaisen puolustusteollisuuden kasvavaa roolia suomalaisen hyvinvoinnin ja kasvun moottorina sekä yleisen teollisuuspolitiikan että teknologisen kehityksen näkökulmasta.

”Puolustusteollisuuden vahva kasvu ja erinomaiset tulevaisuudennäkymät vahvistavat optimismia yleisemminkin. Viesti on selvä: Me pystymme tähän, katsokaa vaikka. Suomalaisella hyvään koulutukseen, laatuun ja työmoraaliin perustuvalla tekemisellä saamme tästä sektorista kasvun ja hyvinvoinnin uuden kulmakiven, josta saadaan suomalaisille työtä ja tulevaisuudenuskoa. Suomalaisen puolustusteollisuuden vahva kasvu tarkoittaa merkittävää lisäarvoa myös tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Ei riitä, että tämän päivän hyvää tavaraa tuotetaan ja saadaan kaupaksi, vaan kyky jatkuvasti kehittyä on yhä keskeisemmässä roolissa”, puolustusministeri Häkkänen arvioi.

Puhe

Lisätiedot:

Puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala

050-471 0883

]]>

Puolustusministeri Antti Häkkänen: Laaja yhteisymmärrys puolustuksen kehittämisessä on keskeinen vahvuus Suomelle

2026-06-02T07:41:00Z

”Laaja yhteisymmärrys puolustuksen kehittämisessä on keskeinen vahvuus Suomelle. Työryhmän loppuraportti osoittaa, että Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys puolustuspolitiikan keskeisistä linjauksista. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen hallituskaudet ylittävän yhteistyön Suomen puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseksi”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Valtioneuvoston asettaman puolustuksen parlamentaarisen työryhmän tarkoituksena oli tarkastella Suomen maanpuolustuksen kehittämis- ja resurssitarpeista 2030-luvulla. Työryhmän raportissa todetaan, että puolustushallinnon toiminnan ja resurssien suunnittelussa korostuu entistä enemmän tarve ylivaalikautisesti turvattuun rahoitustasoon ja että puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen resurssitarpeet ylittävät selvästi Naton asettaman 3,5 % BKT-tavoitetason.

”Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan vastaamiseksi korjaamme puolustusjärjestelmämme puutteita ja vahvistamme Suomen puolustusta määrätietoisesti. Yhteisellä tilannekuvalla ja sitoutumisella läpi tulevien vuosien jatkuvaan puolustuksen resurssien lisäämisuraan varmistamme, että suomalaiset saavat elää turvallista ja onnellista elämää myös jatkossa. Kiitän parlamentaarista työryhmää hyvästä ja perusteellisesta työstä. Suomen puolustus on yhteinen asia", puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Jukka Kopra (kok.). Työryhmässä olivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti raporttiin eriävän mielipiteen.

Haastattelupyynnöt ministeri Häkkäselle erityisavustaja Dani Niskasen kautta. p.041 544 4967.

]]>

Parlamentaarinen työryhmä luovutti maanpuolustuksen kehittämisen loppuraportin puolustusministeri Antti Häkkäselle

2026-06-02T07:29:00Z

Puolustuksen parlamentaarinen työryhmä luovutti tänään puolustusministeri Antti Häkkäselle laatimansa Suomen maanpuolustuksen kehittämistä ja resurssitarpeita koskevan loppuraportin. Puolustushallinto on informoinut työryhmää puolustuksen toimintaympäristöstä, puolustuksen pitkän aikavälin kehittämistarpeista sekä niihin liittyvistä resurssitarpeista laaja-alaisesti viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Loppuraportin keskeinen johtopäätös on, että Venäjä muodostaa pitkäaikaisen ja vaikeasti ennakoitavan uhan Suomen ja liittokunnan turvallisuudelle. Venäjän uhan lisäksi sodan kuvan muutos, teknologinen kehitys ja transatlanttisen vastuunjaon uudelleenmäärittely vaikuttavat Suomen toimintaympäristöön. Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen ensisijainen tarkoitus on sotilaallisen kriisin välttäminen ja rauhan säilyttäminen. Varautuminen on taloudellisessa ja erityisesti inhimillisessä mielessä aina kriisiin joutumista parempi vaihtoehto.

Suomen puolustus tulee mitoittaa vastaamaan turvallisuusympäristön asettamiin vaatimuksiin sekä Naton yhteiseen puolustukseen liittyviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin.

Raportissa todetaan, että vaikka Suomen sotilaallisen suorituskyvyn perusteet ovat hyvässä kunnossa, on vuosien saatossa kokonaisuuteen muodostunut korjausvelkaa, jotka tulee ensi tilassa korjata. Seuraavien 10–15 vuoden aikana kehittämisen painopisteenä on maapuolustuksen uudistaminen ja kertyneiden vajeiden korjaaminen.

Puolustuksen ylivaalikautinen, pitkäjänteinen ja riittävä resursointi on ratkaisevaa puolustuskyvyn varmistamisessa.

Lisätietojen antajat

Parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra p. 0400 5150 66.
Janne Kuusela, puolustusministeriön kansliapäällikkö p. 0295 140 105.
Markku Viitasaari, kansallisen puolustuksen yksikönpäällikkö, puolustusministeriö p. 0295 140 330.
Outi Mäkinen, erityisasiantuntija, puolustusministeriö p. 0295 140 012.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Suomi isännöi kesäkuussa Naton innovaatiotestaustapahtumien sarjaa

2026-06-01T06:16:00Z

Testaustapahtumissa puolustus- ja turvallisuusteknologiaa kehittävät yritykset pääsevät kokeilemaan innovaatioidensa toimivuutta ja varmistamaan, että ne täyttävät vaatimukset todellisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Tapahtumat järjestetään erilaisissa kohteissa, jolloin yritykset voivat testata innovaatioitaan joko merellisessä toimintaympäristössä, pohjoisella toiminta-alueella, Naton itärajan alueella tai johtokeskuskontekstissa.

– Suomi tarjoaa tapahtumasarjalle korkealuokkaiset ja realistiset olosuhteet sekä maailmanluokan testausinfrastruktuurin. Nato-johtoiset testaustapahtumat tuovat yhteen uusien teknologioiden kehittäjät sekä puolustushallinnon loppukäyttäjät edistäen liittolaisten järjestelmien yhdenmukaisuutta sekä toimivuutta vaativissa operatiivisissa ympäristöissä, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Testaustapahtumiin osallistuu suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä Nato-maista. Testattavia teknologia-alueita ovat johtamis- ja hallintajärjestelmät ja integraatiot, tekoäly- ja datasovellukset, viestintäteknologiat, sensorijärjestelmät sekä droonintorjuntajärjestelmät.

Innovation Range -testaustapahtumasarjan yhteydessä järjestetään myös Naton LCI-X (Layered Counter Unmanned Aircraft Systems Iniative) -droonintorjunta-aloitteen testaustapahtuma. Aloitteella pyritään kehittämään uusia ja innovatiivisia droonintorjuntajärjestelmiä.

– Aktiivisella osallistumisella Naton tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan vahvistamme sekä turvallisuuttamme että edistämme suomalaisten teknologiayritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Näiden testaustapahtumien järjestämisen Suomessa mahdollistavat vahvat innovaatioekosysteemimme, ministeri Häkkänen kiittelee.

Puolustusministeriö toimii testaustapahtumien kansallisena vastuuviranomaisena. Tapahtumasarjan järjestelyistä vastaavat puolustusministeriön valtuuttamana Digital Defence Ecosystem- ja DEFINE-innovaatioekosysteemit yhteistyössä Borderland Europe -hankkeen sekä Business Joensuun, Business Oulun ja Business Turun kanssa.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Ville Elo, puh. 0295 140 202.

]]>