Puolutusministeriön tiedotteiden RSS

Ydinenergia- ja rikoslakiin esitetään muutoksia Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamiseksi

2026-03-05T16:13:00Z

Esityksen tarkoituksena on poistaa lainsäädännölliset esteet Suomen sotilaallisen puolustuksen mahdollistamiseksi osana liittokuntaa sekä Naton pelotteen ja yhteisen puolustuksen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

Voimassa olevassa lainsäädännössä ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa on täysin kiellettyä. Lakiesityksessä esitetään, että ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa olisi jatkossa mahdollista, jos se liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.

Valtaosalla Nato-maista ei ole asetettu lainsäädännössä rajoitteita Naton puolustuksen ja pelotteen täysimääräiselle toimeenpanolle. Lakiesityksellä Suomen lainsäädäntö saatetaan Naton toimintojen kanssa yhteensopivaksi. Lakiesitys on osa hallitusohjelmassa mainittua Nato-integraation edellyttämää lainsäädännön uudistamisen kokonaisuutta.

Esitys perustuu tarpeeseen maksimoida Suomen turvallisuus vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Esityksen tarkoituksena on varmistaa, että Naton pelote, sisältäen kaikki sen osa-alueet, on uskottava ja muodostaa mahdollisimman korkean kynnyksen sotilaallisille toimille Suomea ja koko liittokuntaa vastaan. Muutos parantaa ennaltaehkäisevää pelotetta ja sen tarkoituksena on estää sotilaallisen voiman käyttö Suomea ja koko liittokuntaa vastaan.

Suomen tulee osaltaan mahdollistaa liittokunnan puolustuksen ylläpito, kehittäminen ja tarvittaessa täysimääräinen toimeenpano. Lakimuutos turvaisi toimintaedellytykset Naton ohella myös kahden- ja monenvälisessä yhteistyössä. Lainsäädäntömuutoksella Suomen osallistuminen Naton ydinpelotteeseen saatettaisiin vastaavalle tasolle Suomen läheisimpien kumppaneiden kanssa.

Naton strategisen konseptin mukaisesti Naton ydinpelotteen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, painostuksen estäminen sekä pelotteen luominen aggressiota vastaan. Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittona. Nato kuitenkin tavoittelee ydinaseetonta maailmaa turvallisuusympäristöä vakauttamalla. Nato on luonteeltaan puolustuksellinen organisaatio ja sen toiminnassa noudatetaan kansainvälistä oikeutta. Kaikki Naton jäsenvaltiot, mukaan lukien Suomi, ovat ydinsulkusopimuksen (NPT) osapuolia ja sitoutuneet sopimuksen toimeenpanoon.

Lainsäädäntömuutoksessa ei ole kyse siitä, että Suomi tavoittelisi alueelleen ydinaseita. Suomi ei tavoittele ydinaseiden sijoittamista alueelleen, eikä sellaista ole Natossa suunnitteilla. Lakimuutos ei myöskään vaikuta Naton ydinpeloteharjoituksiin, joissa ei tulla jatkossakaan liikuttamaan ydinaseita.

Esitetty ydinenergialain muutos ei ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa ja Suomea velvoittavia kansainvälisiä sopimuksia, kuten ydinsulkusopimusta sekä ydinkoekieltosopimusta sovelletaan kuten aiemminkin. Suomi toimii jatkossakin aktiivisesti joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi ja niistä koituvien uhkien torjumiseksi.

Ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen sekä tutkimustoiminnan harjoittaminen ydinräjähteen valmistamista varten säilyisivät kaikissa tilanteissa Suomessa kriminalisoituna ydinräjähderikoksena. Lisäksi terroristisessa tarkoituksessa tehty ydinräjähderikos pysyisi edelleen nykyiseen tapaan kriminalisoituna.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lausuntokierros päättyy torstaina 2.4.2026.

Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ydinenergialain 4 §:n ja 69 §:n sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta.

Haastattelupyynnöt puolustusministeri Antti Häkkäselle erityisavustaja Dani Niskasen kautta p. 0295 140 109.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa kansliapäällikkö Janne Kuusela. Yhteydenotto viestintäjohtaja Niina Hyrskyn kautta p. 0295 140 120 tai tiedotus.plm@gov.fi.

]]>

Otto Saxén puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston osastopäälliköksi

2026-03-05T11:40:00Z

Otto Saxén toimii tällä hetkellä puolustuspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkönä. Aikaisemmin hän on toiminut ministeriön puolustusyhteistyöyksikön johtajana ja samassa yksikössä neuvottelevana virkamiehenä ja erikoistutkijana sekä kansallisen puolustuksen yksikössä erikoistutkijana. Vuosina 2009-2013 Saxén toimi puolustuspolitiikan erityisasiantuntijana Suomen Nato-edustustossa Brysselissä.

Puolustuspoliittisen osaston vastuualueelle kuuluu muun muassa kansainvälinen puolustusyhteistyö, hallinnonalan Nato- ja EU-koordinaatio, tutkimus- ja analyysitoiminta sekä puolustuskyvyn kehittämistä ja käyttöä, asevelvollisuutta, vapaaehtoista maanpuolustusta ja kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Osastopäällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa osastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä oman osastonsa ja muiden osastojen välisestä yhteistoiminnasta.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa henkilöstöjohtaja Kati Virtanen, p. 0295 140 435.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Nato-joukkojen esikunta perustetaan Rovaniemelle

2026-02-16T10:04:00Z

”Saimme aiemmin hankittua Nato-liittolaisten tuen Suomen FLF-mallin perustamiselle, ja sen toimeenpano on edennyt hyvin. Esikuntaosa muodostaa FLF Finlandin pysyvän läsnäolon Pohjois-Suomessa. FLF Finlandin taistelujoukon toiminnan painopiste tulee olemaan Pohjois-Suomessa ja se tukeutuu pääosin Rovaniemelle ja Sodankylään. Rovaniemi on yhteisvaikutuksiltaan ja tukeutumisedellytyksiltään paras paikka pysyvän FLF-esikunnan sijoituspaikaksi Suomessa”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Monikansallisen esikuntaosan rakennetta kehitetään tulevina vuosina. Noin puolet tehtävistä suunnitellaan täytettävän kehysvaltion ja isäntävaltion toimesta ja puolet muiden liittolaismaiden toimesta.

”Monikansallinen esikuntaosa tulee olemaan rauhan ajan vahvuudeltaan samaa luokkaa kuin Mikkelin Nato-esikunta ja se on yksi osa Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamista liittokunnan pohjoisella ja arktisella alueella. Tavoitevahvuudessa siinä työskentelee joitain kymmeniä henkilöitä. Vahvistamme FLF Suomeen osallistuvien maiden kanssa koko liittokunnan valmiutta ja rakennamme entistä parempaa yhteistoimintakykyä”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Eteentyönnetyt maavoimajoukot ovat osa Naton yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviä. Normaalioloissa maavoimajoukot harjoittelevat ja kouluttautuvat yhdessä kansallisten joukkojen kanssa. Suomeen sijoitetaan pysyvästi FLF:n monikansallinen esikuntaosa, mutta joukot ovat läsnä Suomessa harjoitusperustaisesti tai turvallisuustilanteen edellyttämällä tavalla. Maavoimajoukot ovat osa Naton operatiivista suunnittelua. Turvallisuustilanteen muuttuessa joukkoa voidaan kasvattaa aina prikaatin vahvuiseksi. Maavoimajoukon kasvattamista tullaan harjoittelemaan säännöllisesti myös rauhan aikana.

Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen toimintaan Suomessa ovat ilmoittaneet osallistuvansa kehysvaltio Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Italia, Ranska sekä muut Pohjoismaat Tanska, Norja ja Islanti.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Samuli Puhakka, puh. +358 295 140 089. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Naton johtamisjärjestelmäyksikkö Suomeen

2026-02-12T14:42:00Z

”Saimme hankittua liittolaismaiden tuen uudelle Nato-tavoitteellemme. Suomeen tuleva johtamisjärjestelmäyksikkö vahvistaa osaltaan Naton pelotetta ja puolustusta koko liittokunnan pohjoisella alueella”, puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo.

Johtamisjärjestelmäyksikön tehtävänä on tuottaa tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalvelut Naton joukkojen ja johtoportaiden johtamisen tueksi Suomessa sekä tarvittaessa koko liittokunnan laajuisesti.

Johtamisjärjestelmäyksikkö on osa Naton komentorakennetta. Johtamisjärjestelmäyksikön rakentaminen, toimeenpano ja ylläpito ovat Naton yhteisrahoituskelpoisia. Yksikössä tulee työskentelemään noin 60 henkilöä, ja tehtävät täytetään suomalaisella henkilöstöllä.

”Suomella on erinomaista osaamista johtamisjärjestelmistä. Tämä Suomeen sijoitettava yksikkö palvelee paitsi liittokunnan etua, myös Suomen ja Naton johtamisjärjestelmäpalveluiden yhteensovittamista”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Naton johtamisjärjestelmäyksiköt kuuluvat Naton johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaan (NATO Communications and Information systems Group, NCISG) alaisuuteen.

Lisätietoja puolustusministeriöstä antaa neuvotteleva virkamies Jukka-Pekka Virtanen, puh. +358 295 140 208. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Arktisen alueen pelote ja puolustus on Suomelle tärkeä painopiste

2026-02-11T12:20:00Z

Suomen kannalta on tärkeää, että Natolla on arktisella alueella vahva pelote ja puolustus, ja se kykenee vastaamaan erityisesti Venäjän uhkaan. Myös Kiina pyrkii vahvistamaan rooliaan arktisella.

”Yhteinen tavoitteemme on arktisen alueen turvallisuuden lisääminen. Olemme edistäneet tätä tavoitetta Naton sisällä eri yhteyksissä koko jäsenyytemme ajan. Suomen – ja koko liittokunnan – turvallisuus vahvistuu, kun liittolaisemme kehittävät kykyään toimia arktisella alueella”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Päätöksen myötä Nato vahvistaa läsnäoloaan arktisella alueella. Arctic Sentry kokoaa liittolaisten arktisella alueella tapahtuvan toiminnan ja muodostaa siitä yhtenäisen operatiivisen kokonaisuuden. Tähän lukeutuu muun muassa Cold Response -harjoituskokonaisuus, jossa Suomi on vahvasti mukana.

”Suomi tukee SACEUR:in työtä liittokunnan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi arktisella alueella”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Arctic Sentryn lisäksi arktinen alue on tärkeä huomioida osana Naton pelotteen ja puolustuksen laajempaa kehitystyötä. Suomeen perustettu maavoimien johtoporras Mikkelissä (MC LCC) ja FLF Finland ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Ministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen puolustusministerikokouksiin Brysseliin

2026-02-10T14:38:00Z

”Tärkeä kokousviikko Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen saralla. Sekä EU- että Nato-puolella keskustelemme Ukrainan sotilaallisen tukemisen jatkoaskelista sekä saamme ajankohtaisen katsauksen sodan tilanteeseen. Natossa keskustelemme lisäksi taakanjaosta sekä ilma- ja ohjuspuolustuksen kehittämisestä. Loppuviikosta tapaan liittolaisia ja kumppaneita Münchenin turvallisuuskonferenssissa”, puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo.

Euroopan unionin puolustusministerikokous

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu Euroopan unionin puolustusministerikokoukseen keskiviikkona 11. helmikuuta 2026. Kokouksen aiheina ovat EU:n sotilaallinen tuki Ukrainalle ja puolustusinnovaatiot sekä Euroopan puolustusvalmiuden näkymät vuodelle 2026.

Naton puolustusministerikokous

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu Naton puolustusministerikokoukseen torstaina 12. helmikuuta Naton päämajassa.

Naton puolustusministerikokouksen aiheina ovat muun muassa liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, puolustusmenotavoitteen edistyminen sekä ilma- ja ohjuspuolustuksen kehittäminen.

Ministerit keskustelevat lisäksi Venäjän hyökkäyssodasta ja Ukrainan tukemisesta Nato-Ukraina-neuvoston (NATO-Ukraine Council) virallisella työlounaalla. Neuvosto perustettiin Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa 2023 muun muassa edistämään poliittista vuoropuhelua sekä tukemaan Ukrainan Nato-jäsenyyspyrkimyksiä.

Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän kokous ja pohjoismaisen puolustusyhteistyön puolustusministerikokous

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän (Ukraine Defense Contact Group, UDCG) kokoukseen torstaina 12. helmikuuta.

Kokouksessa käsitellään Ukrainan tilannetta sekä koordinoidaan Ukrainalle annettavaa materiaali- ja koulutustukea. Kokousta isännöivät Ison-Britannian puolustusministeri John Healey ja Saksan puolustusministeri Boris Pistorius.

Lisäksi puolustusministeri Häkkänen osallistuu pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordic Defence Cooperation, Nordefco) puolustusministerikokoukseen torstaina 12. helmikuuta. Kokouksen aiheena on ajankohtaiset turvallisuus- ja puolustusasiat.

Münchenin turvallisuuskonferenssi

Brysselistä puolustusministeri Häkkänen jatkaa Münchenin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin, johon hän osallistuu 13.–14. helmikuuta 2025.

Puolustusministerillä on konferenssin yhteydessä useita korkean tason kahdenvälisiä tapaamisia.

Münchenin turvallisuuskonferenssi kokoaa yhteen turvallisuuspolitiikan vaikuttajia ja asiantuntijoita maailmanlaajuisesti. Konferenssi järjestetään 62. kertaa.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa

Euroopan Unionin puolustusministerikokouksesta erityisasiantuntija Eemeli Heikkilä, puh. +358 295 140 020
Naton puolustusministerikokouksesta erityisasiantuntija Alex Santaholma, puh. +358 295 140 028
Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän kokouksesta erityisasiantuntija Esko Salminen, puh. +358 295 140 094
Pohjoismaisen puolustusyhteistyön puolustusministerikokouksesta Tiina Benredjem, puh. +358 295 140 009
Münchenin turvallisuuskonferenssista yksikön johtaja, puolustusasiainneuvos Karoliina Honkanen, puh. +358 295 140 354
Viestinnästä erityisasiantuntija Emma Virkkunen, puh. +358 295 140 176

]]>

Iso-Britannia ja Norja liittyvät Suomen johtaman CAVS-ohjelman tuotekehityssopimukseen

2026-02-09T08:26:00Z

Sopimuksen piirissä on tällä hetkellä seitsemän Nato-maata: Suomi, Ruotsi, Latvia, Saksa, Tanska, Norja ja Iso-Britannia. Suomi toimii hankkeen johtajana. Toimittajana hankkeessa on Patria Land Oy. Iso-Britannia ja Norja liittyivät CAVS-ohjelmaan vuonna 2025.

Liittymällä nyt tuotekehityssopimukseen Iso-Britannia ja Norja saavat käyttöönsä hankkeessa kehitettyjen tuotekehityspakettien tulokset ja mahdollistavat osallistumisen ajoneuvojärjestelmän jatkokehitykseen.

”CAVS-ohjelmasta on tulossa Euroopan merkittävin nykyaikaisten panssaroitujen ajoneuvojen kehitysohjelma. Ohjelma vahvistaa eurooppalaista puolustusta ja Nato-yhteistyötä lisäämällä maiden yhteistoimintavalmiutta monilla eri tasoilla. Viemme suomalaisella osaamisella eteenpäin koko Euroopan puolustuskykyä. Tästä voimme hyvällä syyllä olla ylpeitä”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Suomen ja Latvian yhteistyönä vuonna 2020 käynnistyneen CAVS-ohjelman tavoitteena on panssaroidun 6x6 -ajoneuvojärjestelmän kehittäminen jäsenmaiden tarpeisiin. Patria on jo toimittanut Suomeen, Latviaan, Ruotsiin ja Tanskaan yhteensä 250 ajoneuvoa ja tilauksessa on tällä hetkellä yhteensä lähes 2000 panssaroitua ajoneuvoa. Syyskuussa 2025 Tampereelle avattiin CAVS-ohjelman monikansallinen projektitoimisto, joka mahdollistaa nopeasti laajenevan hankkeen tehokkaan hallinnon ja johtamisen.

CAVS-ohjelma on avoin Euroopan maille, joilla on samankaltaiset kalustoa koskevat vaatimukset.

Lisätietoja antavat puolustusministeriössä erityisasiantuntija Jussi Ristimäki, p. 0295 140 072, ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa apulaisjohtaja, insinööriprikaatikenraali Juha-Matti Ylitalo, p. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde).

]]>

Suomelta lisää puolustustarvikeapua Ukrainalle

2026-02-05T12:30:00Z

Nyt lähetettävien suorituskykyjen arvo on noin 43 miljoonaa euroa. Tämänkertainen apupaketti sisältää muun muassa Ukraina-tukiohjelman puitteissa hankittua materiaalia suomalaiselta puolustusteollisuudelta. Yhteensä Suomi on toimittanut Ukrainaan puolustusmateriaalia jo 3,2 miljardin euron arvosta.

”Suomi jatkaa Ukrainan tukemista puolustustarvikkeilla suunnitelman mukaisesti. Tukipakettien ohella olemme mukana useissa suorituskykykoalitioissa, joiden tavoitteena on Ukrainan omien kyvykkyyksien rakentaminen ja vahvistaminen. Haluamme omalta osaltamme olla varmistamassa, että Ukrainan oikeus ja kyky puolustaa maataan ja kansaansa toteutuvat”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Operatiivisista syistä sekä avun turvallisen perillemenon takaamiseksi avun tarkemmasta sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin. Avussa on huomioitu sekä Ukrainan tarpeita että Puolustusvoimien resurssitilannetta.

Lisätietoja antaa puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala, p. +358 295 140 099.

]]>

Suomi osallistuu Naton rauhan ajan merivoimaosastojen tehtäviin vuonna 2027

2026-01-29T13:53:00Z

”Osallistumalla Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestimme liittokunnan yhtenäisyyttä sekä osoitamme valmiutta ja puolustuskykyä. Osoitamme myös vastuunkantoa lähialueemme turvallisuudesta ja lisäämme Itämeren alueen vakautta. Alueen turvallisuustilanne on korostunut Venäjän jatkuneen hybriditoiminnan myötä", puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Henkilöstön lisäksi Suomi osallistuu miinantorjuntaosaston tehtäviin yhdellä Katanpää-luokan aluksella sekä varautuu tarvittaessa osallistumaan yhdellä Hamina-luokan aluksella laivasto-osaston tehtäviin. Suomi ei suunnittele osallistuvansa muissa liittolaismaissa sijaitseviin eteentyönnettyihin maavoimajoukkoihin tai muiden liittolaismaiden ilmatilan ilmavalvontatehtäviin vuonna 2027.

”Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on tarkoituksenmukaista keskittää maavoimien toiminta Suomen alueelle. Esimerkkeinä tästä ovat Suomeen perustettu maavoimajohtoporras sekä turvallisuustilanteen mukaan skaalattava eteentyönnetty maavoimajoukko, jotka molemmat vahvistavat Naton yhteistä puolustusta. F-35 käyttöönottoprojektin eteneminen määrittää milloin Suomen on mahdollista osallistua muiden liittolaismaiden ilmatilan ilmavalvontatehtäviin”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton yhteisen pelotteen ja puolustuksen toteutusta koko liittokunnan alueella. Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan eteentyönnetyillä maavoimajoukoilla, pysyvillä merivoimaosastoilla, ilmavalvonnan päivystystoiminnalla, rauhan ajan tehostetulla ilmapuolustuksella, Naton nopean toiminnan joukoilla sekä erillisillä valvonta- ja valmiustoimilla. Näiden tehtävien tavoitteena on osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä sekä liittolaisten keskinäistä solidaarisuutta, jaettua vastuunkantoa ja yhtenäisyyttä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa vanhempi osastoesiupseeri Antti Rajahalme, puh. +358 29 514 0059. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Työryhmä esittää kiinteistöjen turvalunastusta puolustusministeriön tehtäväksi

2026-01-28T12:19:00Z

Nykyinen turvalunastuslaki mahdollistaa kiinteän omaisuuden lunastamisen Suomen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja infrastruktuurin toiminnan varmistamiseksi. Lainsäädännön muutostarpeita selvittänyt työryhmä tunnisti turvalunastuslain soveltamisen olevan haastavaa, mikä johtuu muun muassa siitä, että jokainen ministeriö vastaa lain mukaisesta lupamenettelystä oman hallinnonalansa osalta.

Työryhmä esittääkin, että turvalunastuslain mukainen lunastuslupaprosessi keskitettäisiin puolustusministeriöön, jossa on kattavin kokemus kiinteistöihin liittyvien uhka-arvioiden laatimisesta ja turvalunastusta lähinnä olevasta viranomaistoiminnasta, eli ulkomaisen kiinteistöomistuksen valvonnasta ja etuostoesitysten tekemisestä. Työryhmän mukaan puolustusministeriölle tulisi myös antaa tehtäväksi tilannekuvan ylläpitäminen mahdollisen turvallisuusuhan aiheuttavista kiinteistöistä yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.

Työryhmä ehdottaa, että turvalunastuslain tiedonsaantioikeuksia laajennetaan ja päivitetään huolehtien siitä, että muut hallinnonalat voivat antaa lausuntoja lunastusasioissa. Työryhmän mukaan toimenpidekiellon rikkomiselle tulisi säätää seuraamukset ja toimenpidekieltoa tulisi voida soveltaa heti, kun mahdollinen lunastuksen tarve havaitaan. Kiireellisissä tilanteissa vapaaehtoiseen kauppaan pyrkimisestä tulisi voida luopua, ja muiden viranomaisten kuulemisesta lupamenettelyssä tulisi voida poiketa, jos asia on kiireellinen tai kuuleminen ei ole tarpeen asian ratkaisemiseksi. Lisäksi viranomaisilla tulisi olla nykyistä laajemmat mahdollisuudet ottaa kiinteistöjä tilapäisesti haltuun.

Työryhmä esittää, että turvalunastuksesta maksettavia korvauksia yhdenmukaistettaisiin yleisen lunastuslain kanssa. Turvalunastukseen tarvittava rahoitus tulisi keskittää ja huomioida talousarvioissa.

Hankkeella toteutettiin hallitusohjelman kirjauksia, joiden mukaan hallitus selvittää mahdollisuudet nykyistä tehokkaampaan jälkikäteiseen puuttumiseen yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisen omaisuuden osalta.

Työryhmä oli yksimielinen muistion sisällöstä. Työryhmässä olivat edustettuina puolustusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Pääesikunta, Rajavartiolaitos, Maanmittauslaitos, Suojelupoliisi ja Keskusrikospoliisi.

Linkki työryhmän muistioon

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat selvityshankkeen puheenjohtaja, vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen, p. 0295 140 607 ja varapuheenjohtaja, erityisasiantuntija Sami Heikkilä, p. 0295 140 452.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen myönsi lisää valtionavustuksia maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukemiseen vuodelle 2026

2026-01-27T08:29:00Z

”Suomen vahvuus on aivan omaa luokkaansa oleva maanpuolustustahto. Sen ylläpitämisen ja vahvistamisen kannalta erittäin tärkeää on, että meillä on olemassa laaja järjestökenttä, jonka kautta suomalaiset voivat antaa omaehtoisen panoksensa maanpuolustukselle. Tämä kattaa niin veteraaniperinteen vaalimisen, vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja reserviläistoimintaan osallistumisen eri muodoissaan kuin kokonaisturvallisuuden eteen tehtävän työn ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistuneiden tuen. Puolustusministeriön myöntämien avustusten tarkoitus on edistää ja ylläpitää tätä tärkeää työtä”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Tammenlehvän Perinneliitto ry veteraaniperinnetyön ja veteraanien tukityön keskeisenä toimijana edistää kansallista yhtenäisyyttä, ylläpitää kansallista kriisinkestävyyttä ja maanpuolustustahtoa sekä vaalii kulttuuriperintöämme. Veteraanijärjestöt ovat luovuttaneet tehtävänsä Tammenlehvän Perinneliitto ry:lle, joka jatkaa yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä veteraaniperinteen vaalijana sekä veteraanien edunvalvonnan ja tukityön toimijana. Puolustusministeri myönsi Tammenlehvän Perinneliitto ry:lle valtionavustusta veteraaniperinteen vaalimiseen yhteensä 980 000 euroa.

Maanpuolustuksen Tuki ry (MPT ry) on maanpuolustusjärjestö, jonka tärkeimpänä tehtävänä on keskeisten vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen taloudellinen ja aatteellinen tukeminen. MPT ry:n jäsenjärjestöjen aktiivisen toiminnan kautta tuetaan kokonaisturvallisuutta monipuolisesti ja valtakunnallisesti. Toiminnalla parannetaan ja ylläpidetään reserviläisten ja muiden kansalaisten fyysistä kuntoa ja osaamista sekä maanpuolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä tietoja sekä taitoja. Puolustusministeri myönsi Maanpuolustuksen Tuki ry:lle valtionavustusta edelleen jaettavaksi Suomen Reserviupseeriliitto ry:lle, Reserviläisliitto ry:lle, Maanpuolustuskiltojen Liitto ry:lle ja Naisten Valmiusliitto ry:lle maanpuolustusjärjestöjä tukevaan toimintaan yhteensä 528 000 euroa.

Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry on suomalaisten sotilaalliseen- ja siviilikriisinhallintaan osallistuneiden ja palveluksessa vammautuneiden henkilöiden etujärjestö ja kokemusasiantuntija. Yhdistyksen keskeisenä tarkoituksena on tarjota kuntoutus- ja vertaistukea sotilaallisiin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistuneille suomalaisille, jotka ovat edistäneet rauhaa ja turvallisuutta ympäri maailmaa. Puolustusministeri myönsi Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry:lle valtionavustusta vertaistukityöhön yhteensä 50 000 euroa.

Lisätiedot:

Erityisavustaja Antti Vesala, antti.vesala@gov.fi

]]>

Puolustusministeri Antti Häkkänen: Uusi Naton yrityskiihdyttämö yhdistää teknologian, kasvun ja puolustuksen

2026-01-23T08:29:00Z

– Lähdimme tavoittelemaan Naton yrityskiihdyttämöä Suomeen, koska olemme korkean teknologian maa ja samalla maanpuolustuksen vahva osaaja. Tänään avattu Naton yrityskiihdyttämö hyödyttää kasvua, tutkimusta ja puolustusta. Uusilla teknologioilla on merkittävät kasvumahdollisuudet Nato-markkinoilla, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Yrityskiihdyttämö tarjoaa Naton DIANA-haasteohjelmiin osallistuville yrityksille koulutusta liiketoiminnan kehittämisestä puolustussektorilla. Kiihdyttämön osaaminen keskittyy tulevaisuuden kommunikaatiojärjestelmiin ja kvanttiteknologiaan. Sen palvelut on suunnattu erityisesti startup- ja pk-yrityksille, joilla on vasta vähäistä kokemusta puolustus- ja turvallisuusalasta. Yrityskiihdyttämön toiminnasta vastaa Teknologian Tutkimuskeskus VTT yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa.

– Integroimalla puolustuksellisen näkökulman kansalliseen innovaatiopolitiikkaamme luomme vahvemman pohjan kriisinkestävyydelle, kilpailukyvylle ja kansainväliselle yhteistyölle, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Naton DIANA-ohjelma (Defence Innovation Accelerator for North Atlantic) tukee jäsenmaiden startup- ja pk-yrityksiä puolustukselle ja turvallisuudelle kriittisten kaksikäyttöteknologioiden kehittämisessä ja niiden sotilaallisen käyttöpotentiaalin todentamisessa. Puolustusministeriö toimii DIANA-aloitteen kansallisena vastuuviranomaisena.

Puolustusministerin englanninkielinen puhe tilaisuudessa

Puolustusministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Antti Vesalan kautta, puh. +358 50 471 0883

]]>

Puolustusministeri Häkkänen myönsi valtionavustusta maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukemiseen vuodelle 2026

2026-01-23T07:06:00Z

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) tuottaa Puolustusvoimien suorituskykyä ja kokonaismaanpuolustusta sekä maanpuolustustahtoa ylläpitävää ja kehittävää koulutusta kustannustehokkaasti. Puolustusministeri Antti Häkkänen myönsi MPK:lle valtionavustusta yhteensä noin 9,9 milj. euroa.

– MPK on viime vuosina toteuttanut koulutuspäiviä yli puolustusministeriön asettamien tavoitteiden. On nähtävissä, että suomalaisten maanpuolustustahto ja kiinnostus vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kohtaan kasvaa entisestään. MPK:n kautta toteutettava maanpuolustuskoulutus tukee erinomaisesti reservin sotilaallisten taitojen ja muun osaamisen ylläpitoa ja päivittämistä, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Sotavainajien Muiston Vaalimisyhdistys ry:n toiminnan tarkoituksena on vaalia vuosien 1939–1945 sodissa ja sotavankeudessa menehtyneiden Suomen alueen ulkopuolelle jääneiden suomalaisten sotavainajien muistoa ja edistää muiden tekemää vaalimistyötä Suomessa ja ulkomailla. Puolustusministeri myönsi Sotavainajien Muiston Vaalimisyhdistys ry:lle valtionavustusta yhteensä 120 000 euroa.

– Vaikka sotien päättymisestä on kulunut jo yli 80 vuotta, on sotavainajien muiston vaaliminen, arvostus ja kunnioitus edelleen erityisen tärkeää. Tämä ylläpitää ylisukupolvista jatkuvuutta ja muistuttaa siitä, että maanpuolustuksen asia on yhteinen. Vuorollaan jokaisen sukupolven on kannettava vastuu maamme itsenäisyydestä, sanoo puolustusministeri Häkkänen.

Suomen Ulkomaanoperaatioiden Veteraaniliitto ry (SUVL, aikaisemmalta nimeltään Suomen Rauhanturvaajaliitto ry) on maailman eri kriisipesäkkeissä palvelleiden suomalaisten etujärjestö sekä yhteiskunnallisesti tunnustettu rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan asiantuntija. Puolustusministerin myöntämällä 200 000 euron valtionavustuksella on suuri merkitys liiton työlle pitää huolta sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien ja muiden ulkomaanoperaatioiden ja heidän sidosryhmiensä hyvinvoinnista ja vertaistuesta.

– Orpon hallitus on sitoutunut parantamaan kriisinhallintaveteraanien tilannetta. Tämän avustuspäätöksen lisäksi tänä vuonna toimeenpannaan puolustusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä myös hallitusohjelman linjaus heille suunnattujen palveluiden parantamisesta, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Lisätiedot: Erityisavustaja Antti Vesala, antti.vesala(at)gov.fi

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Sodankylän sisäilmaongelmat korjataan, uuden kasarmin rakentamiseen 31,6 miljoonaa euroa

2026-01-23T06:01:00Z

Uuden kasarmin rakentaminen on osa laajempaa investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on kunnostaa kaikki Sodankylän varuskunnan majoituskasarmit seuraavan viiden vuoden aikana. Uusi kasarmi rakennetaan puretun rakennuksen paikalle ja se täyttää nykyaikaiset terveellisyys-, turvallisuus- ja kestävyysvaatimukset. Hankkeeseen sisältyy myös uudet yksikkövarasto- ja telttakuivaamotilat, jotka tukevat koulutusta ja sisäilman hallintaa Sodankylässä.

”Uuden kasarmin arvonlisäverottomat rakennuskustannukset ovat arviolta 31,6 miljoonaa euroa. Investoinneilla ja hankinnoilla on taloudellisesti vaikeina aikoina merkitystä myös laajemmin kuin pelkästään maanpuolustuksen kannalta. Hankkeella arvioidaan olevan myönteisiä talous- ja työllisyysvaikutuksia vähintään paikallisesti. Korostan, että panostukset terveisiin ja toimintavarmoihin tiloihin turvaavat kansallista puolustuskykyä ja Puolustusvoimien infrastruktuurin elinkaaren hallintaa pitkälle tulevaisuuteen”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Sisäilmahaasteiden takia varusmiehet ja henkilökunta on jo aiemmin siirretty vanhasta kasarmirakennuksesta muihin varuskunta-alueen kasarmeihin ja väistötiloihin. Järjestelyillä on varmistettu koulutuksen jatkuminen sekä asevelvollisten ja henkilöstön terveysturvallisuus Sodankylässä. Korjausohjelman valmistuttua väistötilat vapautuvat muun muassa kansainvälisten joukkojen tarpeisiin.

Hankkeen rakennuttaa Puolustuskiinteistöt ja se valmistuu vuoden 2027 loppuun mennessä. Kasarmihanke toteutetaan Puolustusvoimien työ- ja oppimisympäristökonseptia ja sen suunnitteluperiaatteita noudattaen. Suunnittelussa noudatetaan myös valtion toimitilastrategian tila- ja energiatehokkuuden periaatteita sekä asetetaan selkeät tavoitteet vähähiilisyydelle ja elinkaarikestävyydelle. Kasarmin piha- ja liikennejärjestelyt suunnitellaan tukemaan palvelusturvallisuutta ja esteettömyyttä sekä parantamaan alueen viihtyisyyttä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala, p. 0295 140 099, antti.vesala(at)gov.fi

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Suomelta uusi puolustustarvikeapupaketti Ukrainalle

2026-01-16T09:29:00Z

Nyt lähetettävien suorituskykyjen arvo on noin 98 miljoonaa euroa. Yhteensä Suomi on toimittanut Ukrainaan puolustusmateriaalia jo 3,1 miljardin euron arvosta.

- Olemme tällä kertaa rakentaneet nopeutetussa aikataulussa paketin, joka auttaa vastaamaan tämän hetken kaikkein kriittisimpiin tarpeisiin. Myös hankintaohjelma Ukrainan tueksi kotimaiselta puolustusteollisuudelta etenee tänä vuonna suunnitellun mukaisesti. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista puolustusmateriaalilla, koska se on tehokkain tapa edistää oikeudenmukaisen rauhan syntymistä, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Lisätietoja antaa puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala, p. +358 295 140 099.

]]>

Suomi lähettää kaksi yhteysupseeria Grönlantiin tutustumaan harjoitustoiminnan mahdollisuuksiin

2026-01-15T13:46:00Z

Arktisen alueen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää liittokunnalta yhä enemmän panostuksia.

”Olemme edistäneet tätä tavoitetta Naton sisällä eri yhteyksissä koko jäsenyytemme ajan. Suomen turvallisuus vahvistuu, kun liittolaisemme kehittävät kykyään toimia arktisella alueella”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Suomi on aktiivinen arktisen puolustuksen toimija. Normaalisti Suomi toimii Pohjois-Euroopan arktisella alueella. Suomi on myös osallistunut Naton rauhan ajan tehtäviin Islannissa ja Pohjanmerellä. Vaikka Grönlanti on alueena Suomelle uusi, ovat toimintaympäristö ja vaativat olosuhteet siten Suomelle tutut.

Vastaavanlaiseen toimintaan Grönlannissa osallistuvat muun muassa Ruotsi, Norja, Saksa, Iso-Britannia ja Ranska.

Lisätietojen antajat:

Janne Kuusela, ylijohtaja, puolustuspoliittinen osasto, puh. 0295 140 300

Ministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 41 544 4967

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Jalkaväkimiinat palautetaan käyttöön, vuoropuhelu tuotannosta alkaa kotimaisen teollisuuden kanssa

2026-01-14T08:22:00Z

Päätös palauttaa jalkaväkimiinat osaksi Puolustusvoimien keinovalikoimaa perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Laajamittainen ja pitkäkestoinen sota on palannut Eurooppaan Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa vuonna 2022.

”Venäjän raju ja brutaali maasodankäynti Ukrainassa osoittaa, että Venäjä käyttää runsaasti jalkaväkeä tappioista piittaamatta. Kaikille Ukrainan sotaa seuraaville on selvää, että teknologisesta kehityksestä huolimatta perinteinen jalkaväen käyttö on säilyttänyt merkityksensä. Uudet asejärjestelmät, esimerkiksi droonit, eivät ole täysin korvanneet tavanomaisia asejärjestelmiä”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Puolustusministeriön toimeksiannosta Puolustusvoimat selvitti vuosien 2024 ja 2025 aikana tarvetta ja mahdollisuuksia täydentää suorituskykyjään huomioiden Ukrainan sodan opit. Muiden asejärjestelmien ohella selvityksessä tarkasteltiin erityisesti jalkaväkimiinoja. Puolustusvoimien sotilaallisen selvityksen ja puolustuspoliittisen analyysin pohjalta puolustusministeriö esitti valtionjohdolle valmisteluiden käynnistämistä Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi.

Jalkaväkimiinojen palauttamisella on laaja yhteiskunnallinen tuki

”Olen iloinen, että puolustusministeriön esitykseen irtautua Ottawan sopimuksesta saatiin näin laaja yhteiskunnallinen tuki. Mielestäni tämä osoittaa, että kansalaiset ymmärtävät turvallisuustilanteen olevan nyt eri kuin sopimukseen liityttäessä”, ministeri Häkkänen kommentoi.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi kesäkuussa 2025 äänin 157–18. Sopimuksen irtisanomisaika käynnistyi Suomen toimitettua irtisanomiskirjansa sopimuksen tallettajana toimivalle YK:n pääsihteerille. Irtisanomisaikana sopimuksen velvoitteet koskivat Suomea täysimääräisesti.

Suomen irtisanoutuminen sopimuksesta tuli voimaan 10. tammikuuta 2026, mikä mahdollistaa suunnittelun käynnistämisen jalkaväkimiinojen palauttamiseksi. Samana päivänä astuivat voimaan hallituksen esityksen mukaiset kansallisen lainsäädännön muutokset, joilla kumottiin jalkaväkimiinojen tuotantoon, hankintaan ja käyttöön kohdistunut kriminalisointi.

”Valmistelut jalkaväkimiinojen koulutuksen käynnistämiseksi varusmiehille ja reserviläisille sekä niiden kotimaisen tuotannon aloittamiseksi käynnistetään välittömästi. Suomen sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että meillä on oma tuotantokyky kaikissa tilanteissa. Tästä syystä pidän erittäin tärkeänä, että Suomen oma puolustusteollisuus kykenee nämä miinat valmistamaan. Suomessa on myös tarvittavaa osaamista valmistaa ja kehittää uudenlaisia älymiinoja. Aloitamme tätä koskevan vuoropuhelun teollisuutemme kanssa jo lähiaikoina”, Häkkänen sanoo.

Kotimaisella teollisuudella on tarvittavaa osaamista ja jalkaväkimiinat tullaan hyvin suurella todennäköisyydellä hankkimaan Suomesta. Hankinnat toteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja osana laajempaa puolustusjärjestelmän kehittämistä.

Suomi on jatkossakin sitoutunut noudattamaan sodan oikeussääntöjä

Puolustusvoimat on sitoutunut noudattamaan kaikessa toiminnassaan ja sotilaallisen voiman käytössä sodan oikeussääntöjä. Yleisen sodan oikeussääntöjen lisäksi Puolustusvoimien käynnistyvässä jalkaväkimiina-suorituskyvyn suunnittelussa, kehittämisessä ja käytössä huomioidaan erityisesti Eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus ja sen miinoja käsittelevä II muutettu lisäpöytäkirja. Puolustusvoimat on ollut sitoutunut pöytäkirjassa asetettuihin rajoitteisiin jalkaväkimiinojen käytölle jo ennen Suomen liittymistä Ottawan sopimukseen.

Suomalainen suluttamisdoktriini edellyttää miinoitteiden huolellista suunnittelua, asentamista ja dokumentointia. Puolustusvoimat ei asenna miinoja normaalioloissa, vaan koulutus- ja harjoituskäyttöä lukuun ottamatta kaikki hankittavat jalkaväkimiinat varastoidaan.

Lisätietojen antaja

Antti Vesala, ministerin erityisavustaja, puh. 0295 140 099

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Iceyen Ruotsi-sopimus vahvistaa koko Pohjolan turvallisuutta

2026-01-12T12:27:00Z

Ruotsin puolustusmateriaalilaitos (FVM) ja suomalainen avaruustekniikka-alan yritys Iceye Oy ovat solmineet sopimuksen, jonka pohjalta Iceye toimittaa Ruotsille SAR-tutkasatelliitteja sekä liitännäisiä ohjelmistoja ja järjestelmiä. Hankinnalla Ruotsi vahvistaa avaruudesta tapahtuvaa tiedustelu - ja valvontakykyä koko Pohjolan alueella. Iceyen satelliitit kykenevät kuvaamaan ja valvomaan kohteita kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa.

- Olemme ottaneet Iceyen tiiviisti mukaan Pohjoismaiden puolustusministerien tapaamisiin ja rakentaneet satelliittikoalitiota useiden maiden kanssa. Tämä Ruotsin tuore sopimus on merkittävä askel kohti suvereenia pohjoismaista avaruusvalvontakyvykkyyttä. Myös Suomen puolustus ja koko Pohjolan turvallisuus vahvistuvat, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Suomen puolustusvoimat teki vastaavanlaisen hankinnan Iceyelta syyskuussa 2025. Lisäksi Suomi liittyi SAR-satelliittiyhteistyötä koskevaan aiesopimukseen Alankomaiden ja Puolan kanssa viime joulukuussa.

Lisätietoja antaa puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala, p. +358 295 140 099.

]]>

Ottawan jalkaväkimiinasopimuksen irtisanominen tulee voimaan

2026-01-10T10:12:00Z

Sopimuksen irtisanominen perustui Suomen puolustuksen tarpeisiin heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilannetta perustavanlaatuisesti. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.

Ottawan jalkaväkimiinasopimuksen irtisanominen mahdollistaa suunnittelun käynnistämisen jalkaväkimiinojen palauttamiseksi Puolustusvoimien keinovalikoimaan. Jalkaväkimiinojen palauttaminen etenee jatkossa puolustushallinnon suunnitteluprosessien mukaisesti, ja tästä viestitään erikseen.

Suomi ilmoitti Ottawan sopimuksen irtisanomisesta 10. heinäkuuta 2025 sopimuksen kaikille sopimuspuolille, sopimuksen tallettajalle eli Yhdistyneiden kansakuntien (YK) pääsihteerille ja YK:n turvallisuusneuvostolle.

Sopimustekstissä määritellysti irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallettaja on vastaanottanut irtisanomiskirjan.

Sopimuksen irtisanominen ei vaikuta Suomen muihin kansainvälisen oikeuden mukaisiin velvoitteisiin. Näihin lukeutuvat esimerkiksi kansainvälisen humanitaarisen oikeuden velvoitteet, joita noudatetaan jatkossakin. Suomi tukee edelleen Ottawan sopimuksen humanitaarisia päämääriä ja jatkaa tukeaan humanitaariselle miinatoiminnalle.

Lisätietoja

Jaakko Valjus, vastuuvirkamies, ulkoministeriön asevalvonnan yksikkö, puh. 0295 350 805

Antti Vesala, puolustusministerin erityisavustaja, puh. 0295 140 099

valtionhallinnon sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

]]>

Puolustusministeri Häkkänen tapasi Naton Euroopan-joukkojen komentajan

2026-01-09T13:26:00Z

Tapaamisen aiheina olivat ajankohtaiset turvallisuustilanteeseen sekä Naton pelotteeseen ja puolustukseen liittyvät asiat.

”Nato jatkaa pitkäjänteistä pelotteen ja puolustuksen vahvistamista. Tässä tärkeä merkkipaalu oli kaikkien Pohjoismaiden siirtyminen Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan vastuulle viime joulukuussa”, totesi puolustusministeri Häkkänen.

Puolustusministeri Häkkänen korosti pohjoisen ulottuvuuden ja Pohjois-Euroopan merkitystä koko liittokunnalle.

”Suomen vahvalla kansallisella puolustuksella on merkittävä rooli siinä, kuinka nopeasti olemme pystyneet integroitumaan osaksi Natoa. Olemme avanneet Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoportaan Mikkeliin, mikä on tärkeä osa liittokunnan komentorakennetta”, sanoi puolustusministeri Häkkänen.

”Tämän lisäksi Suomeen perustettavat Naton eteentyönnetyt maavoimajoukot ovat merkittävä osa Naton läsnäoloa. Maavoimajoukkojen avulla liittokunta voi tehokkaasti vastata kaikkiin mahdollisiin uhkiin Naton pohjoisella alueella”, totesi puolustusministeri Häkkänen.

Puolustusministeri Häkkäsen ja Naton Euroopan-joukkojen komentajan, kenraali Grynkewichin tapaamiseen osallistui lisäksi Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa ylijohtaja Janne Kuusela, p. 0295 140 300.

]]>