Puolutusministeriön tiedotteiden RSS

Puolustusministeri Häkkänen: Suomi ylittää Naton laajempien puolustusta ja turvallisuutta tukevien menojen 1,5 %:n tavoitteen vuonna 2026

2026-05-20T06:00:00Z

”Kokonaismaanpuolustus on olennainen osa Suomen puolustuksen kokonaisuutta. Suomi on perinteisesti pitänyt hyvää huolta siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyydestä, ja olemme tätä entisestään vahvistaneet. Naton tavoitteen ylittyminen jo kuluvana eli ensimmäisenä raportointivuonna kuvastaa sitä, että Suomi ottaa kokonaismaanpuolustuksen vakavasti”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Kesän 2025 Naton huippukokouksessa Haagissa vahvistettiin liittokunnan uudeksi puolustusmenositoumukseksi viisi prosenttia kunkin jäsenmaan bruttokansantuotteesta. Uusi tavoitetaso jakautuu varsinaisiin puolustusmenoihin (3,5 %) sekä laajemmin yhteiskunnan turvallisuutta vahvistaviin menoihin (1,5 %). Uusi tavoitetaso tulee saavuttaa jäsenmaissa vuoteen 2035 mennessä.

Varsinaisiin 3,5 % tavoitteen mukaisiin puolustusmenoihin lasketaan Naton määritelmien mukaan valtion puolustusbudjetti eli puolustusministeriön hallinnonalan menot, osa Rajavartiolaitoksen menoista, ulkoministeriön osuus sotilaallisesta kriisinhallinnasta sekä puolustushallinnon eläkemaksut.

”Laajempiin puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviin 1,5 % menoihin luetaan muun muassa operatiivisten suunnitelmien toimeenpanon mahdollistamiseen, puolustusteollisen pohjan vahvistamiseen, puolustusalan innovaatioiden edistämiseen, siviilivalmiuden ja kriisinkestävyyden turvaamiseen sekä Ukrainan tukemiseen liittyviä menoja. Näitä kaikkia olemme Orpon hallituksessa määrätietoisesti edistäneet. Emme kuitenkaan ole kaikkien tarpeiden osalta maalissa, vaan työtä kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi on edelleen jatkettava”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Raportoinnin taustalla on puolustusministeriön johtama poikkihallinnollinen valmistelu. Puolustusministeriö vastaa Suomessa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta.

Naton määritelmän mukaisen 1,5 %:n tavoitteen ylittämisellä ei ole vaikutusta varsinaisia puolustusmenoja koskevan 3,5 %:n tavoitteen saavuttamiseen.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat erityisasiantuntija Petri Vähäkangas, puh. 0295 140 218 ja yksikön johtaja Markku Viitasaari, puh. 0295 140 330.

Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt: erityisavustaja Dani Niskanen, puh. 041 544 4967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen EU:n puolustusministerikokoukseen

2026-05-12T08:04:00Z

Kokouksen aiheina ovat Euroopan unionin tuki Ukrainalle, Lähi-idän tilanne ja sen merkitys Euroopan puolustukselle ja turvallisuudelle sekä EU:n puolustusvalmius ja varautuminen. Ministerit saavat lisäksi päivitetyn katsauksen kokonaisvaltaisesta uhka-analyysistä.

Neuvoston yhteydessä järjestetään myös Euroopan puolustusviraston (European Defence Agency, EDA) johtokunnan kokous puolustusministerikokoonpanossa.

Lisätietoja ulkoasianneuvoston puolustusministerikokouksesta antaa erityisasiantuntija Peppi Heinikainen, puh. +358 295 140 512. Lisätietoja viestinnästä antaa viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. +358 295 140 123.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Puolustusvoimille hankitaan lämpölisäoptiikkaa

2026-05-11T07:30:00Z

Lämpölisäoptiikalla tarkoitetaan optisen tähtäimen eteen kiinnitettävää lämpötähtäintä.

”Tämän hankinnan myötä uudet tarkkuus- ja tukiampujan kiväärit saavat Puolustusvoimien vaatimuksia vastaavan lämpökamerasuorituskyvyn”, puolustusministeri Häkkänen kertoo.

Hankinnan on kilpailuttanut Naton logistiikka- ja hankintavirasto NSPA. TigIR-M20 lämpötähtäimet toimittaa saksalainen Andres Industries AG. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on yli 24 miljoonaa euroa. Hankinta liittyy Taistelija-hankkeen tuottamien pimeätaistelu- sekä tarkka-ampujasuorituskykyjen rakentamiseen.

Lisätietoja antavat puolustusministeriössä erityisasiantuntija Jussi Ristimäki, p. 0295 140 072, ja Maavoimien esikunnassa jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Mure, p. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde).

]]>

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu pohjoismaisen puolustusyhteistyön ministerikokoukseen Trondheimissa

2026-05-05T06:00:00Z

Kokouksessa käydään läpi pohjoismaisen puolustusyhteistyön etenemistä, muun muassa ennakkovarastointiin, sotilaalliseen liikkuvuuteen ja logistiikkaan liittyen. Ministerien on myös määrä käsitellä maiden välistä ilmavoimayhteistyötä sekä ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteetin lisäämistä. Lisäksi agendalla ovat muun muassa ajankohtaiset Nato-asiat ja alueelliseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset.

”Viemme eteenpäin Pohjolan puolustuksen vahvistamista monella raiteella. Strategista ja operatiivista yhteistoimintakykyä kehittämällä pystymme toimimaan saumattomasti koko liittokunnan yhteisen pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Norja toimii tänä vuonna Nordefcon puheenjohtajana ja kokousta isännöi Norjan puolustusministeri Tore O. Sandvik.

Lisätietoa kokouksesta antavat puolustusministeriössä erityisasiantuntija Tiina Benredjem, puh. 0295 140 009 sekä kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140 123. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt: erityisavustaja Dani Niskanen, puh. 041 544 4967.

]]>

Epäilty ilmatilaloukkaus Virolahdella

2026-05-03T06:24:00Z

Ilmavoimat teki sunnuntaina 3.5. aamuyöllä havainnon droonista, joka lensi Virolahden alueella rajan tuntumassa Venäjän suuntaan. Droonin mallia tai alkuperää ei ole tunnistettu. Lennokki ei ole enää Suomen ilmatilassa.

Tapausta tutkii Rajavartiolaitos, joka tiedottaa tarkemmin tutkinnan edetessä.

]]>

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta tutustui MPK:n VEKARA 2026 ‑harjoitukseen

2026-04-30T07:22:00Z

VEKARA 2026 ‑harjoitukseen osallistui noin 180 kurssilaista ja kouluttajaa. Harjoituksen pääpaino oli sotilaallisia valmiuksia palvelevissa kursseissa, minkä lisäksi järjestettiin nuorille suunnattu Kunnossa inttiin ‑kurssi. Viikonlopun aikana toteutettiin yhteensä yhdeksän kurssia.

Neuvottelukunta seurasi muun muassa ilmatorjunnan tulenjohtokurssia, RSOM‑jatkokurssia (joukkojen vastaanotto, keskittäminen ja edelleen siirto), Kunnossa inttiin ‑kurssia sekä NLAW-panssarintorjuntaohjuspartion taistelutekniikkakurssia.

Neuvottelukunta oli tyytyväinen näkemäänsä ja vapaaehtoisten toimintaan sekä kouluttajien että kurssilaisten osalta.

”Vapaaehtoinen maanpuolustus on Suomessa tärkeää ja arvokasta toimintaa. Neuvottelukunta pyrkii osaltaan parantamaan sen edellytyksiä ja mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa”, toteaa neuvottelukunnan puheenjohtaja Petri Huru.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta on puolustusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntija‑ ja yhteistyöelin. Sen tehtävänä on muun muassa edistää kansalaisten vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa ja maanpuolustusvalmiutta sekä vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa yhteiskunnassa.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 10–15 muuta jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen sekä asiantuntijajäseniä. Puolustusministeriö nimeää jäsenet ja vastaa neuvottelukunnan sihteerijärjestelyistä. Neuvottelukunnan toimikausi on eduskunnan toimikausi. Puheenjohtajana toimii satakuntalainen perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru.

Lisätietoja: Thomas Gentz, vanhempi osastoesiupseeri, puolustusministeriö, puh. +358 295 140 055

]]>

Puolustusministeri Antti Häkkänen tapaa Viron puolustusministeri Hanno Pevkurin

2026-04-29T05:00:00Z

Ministerit keskustelevat Itämeren turvallisuustilanteesta sekä Naton ja Euroopan unionin ajankohtaisista puolustuspoliittisista kysymyksistä.

Lisätietoja puolustusministeriöstä antaa erityisasiantuntija Jenina Haapanen, puh. +358 29 5140070, jenina.haapanen@gov.fi

]]>

Puolustusministeri Antti Häkkänen työvierailulle Tukholmaan

2026-04-28T07:05:00Z

Vierailun aikana puolustusministeri Häkkänen tutustuu lisäksi Ruotsin merivoimien toimintaan Itämerellä.

Lisätietoa ministereiden ohjelmasta antaa ministerin sotilasneuvonantaja, kommodori Mika Raunu, puh. +358 295 140 138.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: kehysriihessä päätettiin yli miljardin euron puolustuksen vahvistamispaketista

2026-04-24T12:27:00Z

”Olen tyytyväinen siitä, että taloustilanteen haastavuudesta huolimatta kykenimme päättämään hallituksessa kehyskaudelle yli miljardin euron puolustuksen vahvistamispaketista. Määrärahalisäysten taustalla ovat uhka-arviot Venäjän muodostamasta pitkäkestoista turvallisuusuhasta. Vahvistamme Suomen puolustusta, jotta suomalaiset voivat elää turvallista ja onnellista elämää myös tulevaisuudessa. Päätösten ansiosta etenemme myös kohti yhdessä sovittuja Nato-tavoitteita entistä nopeammin”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Hallitus päätti keväällä 2025, että Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Nyt kehysriihessä tehdyillä päätöksillä Naton määritelmän mukaiset puolustusmenot nostetaan 3,19 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä ja 3,22 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut Naton puolustusmenotavoitteeseen, joka on varsinaisten puolustusmenojen osalta 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.

Hallitus päätti Puolustusvoimien valmiuden ja varautumisen kannalta tärkeiden hankkeiden aikaistamisesta kasvattamalla tilausvaltuuksia yhteensä 1,39 miljardilla eurolla.

”Kohdennamme lisärahoitusta muun muassa räjähdetuotannon kasvattamiseen, jalkaväkimiinojen hankintaan ja droonintorjuntaan”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Kehysriihessä päätettiin myös kohdistaa Puolustusvoimien toimintamenoihin lisäresursseja.

”Mahdollistamme lisärahoituksella muun muassa Puolustusvoimien henkilöstön rekrytoinnin vauhdittamiseen ja reserviläisten kertausharjoitusten määrän kasvattamisen. Kohdennamme lisärahoitusta myös Puolustusvoimien kenttälääkintään”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Puolustusvoimien toimintamenoihin kohdistetaan kehyskaudella myös 80 miljoonan euron leikkaukset, jotka ovat osa hallintoon kohdistettua toimintamenosäästöä. Nettomääräisesti puolustuksen rahoitus kuitenkin kasvaa.

Suomi jatkaa sotilaallista tukeaan Ukrainalle. Vuosille 2026–2027 osoitetaan yhteensä 300 miljoonan euron rahoitus. Päätöksillä tuetaan Ukrainan puolustustaistelua ja vahvistetaan samalla Suomen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä.

Hallitus päätti myös maanpuolustuksen kannalta välttämättömien infrastruktuurihankkeiden käynnistämisestä. Näitä sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita käynnistetään ensimmäisessä vaiheessa 112 miljoonalla eurolla eri puolilla Suomea. Hankkeisiin sisältyy mm. siltojen vahvistamista, eurooppalaisen raideyhteyden jatkosuunnittelua Torniosta Kemiin ja pohjoisen suuntaan ja kriittisten tieyhteyksien parantamista.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa talousjohtaja Kristiina Olsson, p. 0295 140 220.

]]>

Kansainvälisten sotilasesikuntien toimintaa Suomessa vahvistava esitys eduskuntaan

2026-04-24T05:12:00Z

”Esityksellä vahvistamme kansainvälisten sotilasesikuntien toimintaa Suomessa. Ensin saavutimme tavoitteemme Naton maavoimajohtoportaan (MCLCC) perustamisesta Mikkeliin ja Naton johtamisjärjestelmäyksikön (DCM) perustamisesta Riihimäelle. Nyt varmistamme kyseisten ja mahdollisten muiden Suomeen sijoitettavien esikuntarakenteiden vahvat toimintaedellytykset ja tehtävien toimeenpanokyvyn. Tämä on konkreettinen osoitus Suomen Nato-integraation tehokkaasta etenemisestä, ja tehostaa myös osaltaan Suomen ja liittokunnan pohjoisen alueen puolustusta”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Täydentävä sopimus vahvistaa Naton kansainvälisten sotilasesikuntien asemaa ja tehostaa niiden toimintaa Suomessa. Sopimusta tullaan soveltamaan yleisesti kaikkiin Suomessa toimiviin Naton sotilasesikuntiin ja muihin sotilasorganisaatioihin. Kyseessä on ensimmäinen puolustusministeriön johdolla valmisteltu Natoon liittyvä kansainvälinen valtiosopimus.

Täydentävällä sopimuksella ei perusteta esikuntia, vaan niiden perustaminen sekä niiden henkilöstömäärän muuttaminen vaatisi jatkossakin Suomen hyväksynnän. Lisäksi esikuntien operatiivisen toiminnan tulee olla Suomen hyväksymää esimerkiksi niiltä siltä osin kuin se johtaa esikunnan henkilöstön vahvistamiseen.

Sopimus sisältää määräyksiä muun muassa veroista, ympäristönsuojelusta, kansanterveyden varjelusta, televiestinnästä, ajoneuvoista ja koulutuksesta. Periaatteena on, että Naton sotilasesikunnilla olisi käytännön toimintansa suhteen samat toimintamahdollisuudet ja -ehdot kuin Puolustusvoimilla Suomessa.

Natossa palvelevalle korkea-arvoiselle henkilöstölle, kuten kenraaleille, sopimus varmistaa diplomaattista suojelua vastaavaa suojaa heidän Nato-tehtäviensä ajaksi.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitussihteeri Tuukka Einola p. 0295 140 140, sähköposti: tuukka.einola@gov.fi

]]>

Kehysriihen päätökset sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden ensimmäisen vaiheen rahoituksesta

2026-04-23T11:00:00Z

Tässä vaiheessa päätettiin varata rahoitusta seuraaville hankkeille:

"Rail Nordica" eli eurooppalaisen raideleveyden suunnittelun laajentaminen Torniosta Kemiin saakka
valtatie 5 Leppävirta-Kuopio-välin lisärahoitus (varalaskupaikka)
valtatie 21 Palojoensuu-Jatuni -lisärahoitus
Keltin silta, Kouvola
Kivisillansalmen silta, Kuopio
valtatie 21 Tengeliöjoen sillat
kantatie 92 Karigasniemen silta

Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu eräitä muita hankkeita, jotka eivät ole julkisia.

Kehysriihessä sovittiin, että hallitus valmistelee toisen vaiheen hankkeiden rahoituksen syksyn budjettiriiheen mennessä.

Lisätiedot: Antti Vesala, puolustusministerin erityisavustaja, p. 0295 140 099

]]>

Hallituksen esitys ydinenergia- ja rikoslain muuttamisesta eduskunnalle

2026-04-23T10:59:00Z

Ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen sekä tutkimustoiminnan harjoittaminen ydinräjähteen valmistamista varten säilyisivät kaikissa tilanteissa Suomessa kriminalisoituna ydinräjähderikoksena. Lisäksi terroristisessa tarkoituksessa tehty ydinräjähderikos pysyisi edelleen nykyiseen tapaan kriminalisoituna.

Esityksen tarkoituksena on poistaa lainsäädännölliset esteet Suomen sotilaallisen puolustuksen mahdollistamiseksi osana liittokuntaa sekä Naton pelotteen ja puolustuksen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Esityksellä Suomi osaltaan mahdollistaisi liittokunnan puolustuksen ylläpidon, kehittämisen ja tarvittaessa täysimääräisen toimeenpanon. Lakiesitys on osa hallitusohjelmassa mainittua Nato-integraation edellyttämää lainsäädännön uudistamisen kokonaisuutta. Lakimuutos turvaisi toimintaedellytykset Naton ohella myös kahden- ja monenvälisessä yhteistyössä.

Esityksen perusteluita on jatkovalmistelun aikana täydennetty saadun lausuntopalautteen pohjalta. Perusteluihin on muun muassa avattu laajemmin valtiosäännön mukaista kannanmuodostusta ja päätöksentekoa sekä ylimpien valtionelinten roolia ydinräjähteitä koskevassa päätöksenteossa. Myös vaikutustenarviointia on täydennetty lausunnoissa esitettyjen huomioiden perusteella.

-Esityksellä maksimoimme Suomen turvallisuuden vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Poistamalla lainsäädännön rajoitukset Suomen puolustamiseksi vahvistamme Suomea suojaavaa ennaltaehkäisevää pelotetta ja nostamme kynnystä sotilaallisen voiman käytölle Suomea ja liittokuntaa vastaan.
-Lainsäädäntömuutos on välttämätön Suomen turvallisuudelle, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Lainsäädäntömuutoksella Suomen osallistuminen Naton ydinpelotteeseen saatettaisiin vastaavalle tasolle Suomen läheisimpien kumppaneiden kanssa. Valtaosalla Nato-maista ei ole lainsäädännössä rajoitteita Naton puolustuksen ja pelotteen täysimääräiselle toimeenpanolle. Suomi on jatkossakin sitoutunut ydinsulkusopimukseen (NPT) ja muihin kansainvälisiin velvoitteisiinsa.

Naton ydinpelotetta koskevat päätökset, kuten muutkin päätökset liittokunnassa, tehdään konsensuksella. Suomi muodostaa itsenäisesti kantansa kaikkiin ydinpelotetta koskeviin kysymyksiin.

Lait esitetään tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

-Haastattelupyynnöt puolustusministeri Antti Häkkäselle erityisavustaja Dani Niskasen kautta p. 0295 140 109.

-Lisätietoja puolustusministeriössä antaa kansliapäällikkö Janne Kuusela. Yhteydenotto viestintäjohtaja Niina Hyrskyn kautta p. 0295 140 120 tai tiedotus.plm@gov.fi

]]>

Puolustushallinnon kestävyysraportti vuodelta 2025 on julkaistu

2026-04-23T07:11:00Z

Puolustushallinnon kestävyystyön painopistealueet ovat

vakaus ja turvallisuus,
elinkaariajattelu ja kiertotalous,
henkilöstön ja koulutettavien tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi,
energia- ja ilmastovastuullisuus sekä
ympäristövastuullisuus.

Puolustushallinnon kestävyystyöryhmä koordinoi kestävän kehityksen työtä hallinnonalalla, seuraa kestävyystyön muutoksia kansallisesti ja arvioi mahdollisia muutostarpeita hallinnonalan ohjaukseen yhdessä kestävyyden osa-alueiden vastuutahojen kanssa.

Vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä vakauden ylläpitäminen ja vahvistaminen on keskeinen edellytys kestävälle kehitykselle. Vuonna 2025 Suomi ylläpiti ja kehitti omaa vahvaa puolustuskykyään vastaamaan heikentynyttä turvallisuustilannetta.

Kestävä kehitys on otettu huomioon mm. Puolustusvoimien materiaalisessa kehittämisessä, materiaalin elinkaaren hallinnassa ja materiaalista luopumisessa puolustuskyvystä tinkimättä. Vuonna 2025 työtä ympäristönäkökohtien huomioimiseksi jatkettiin Ekologisesti kestävät hankinnat -hankkeessa, jonka päämääränä on konkreettisesti lisätä ympäristönäkökohtien huomioimista hankinnoissa.

Vuoden 2025 aikana myös kutsuntojen uudistus edistyi, kun Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastukset säädettiin osaksi opiskeluterveydenhuoltoa. Kutsuntajärjestelmän uudistamisella edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistamalla koko ikäluokan maanpuolustustietämystä ja parantamalla nuorten terveystarkastusten laatua ja kattavuutta.

Puolustusvoimien energiasiirtymä fossiilisista energialähteistä uusiutuviin ja vähäpäästöisiä energiamuotoja hyödyntävään järjestelmään on käynnissä. Puolustushallinto edistää omalta osaltaan valtioneuvoston hiilineutraaliustavoitetta puolustuksen tarpeet huomioon ottaen. Puolustusvoimien maaliikenteen osalta vuonna 2025 saavutettiin päästövähennystiekartan mukainen tavoite, jossa 20 % ostetusta polttoaineesta on uusiutuvaa.

Ympäristövastuullisuus sisältyy kaikkeen Puolustusvoimien toimintaan. Toiminnan voimakkaasti kasvanut kansainvälisyys vaikuttaa myös ympäristönsuojelun toimintakenttään. Toiminnassa ylläpidetään laadukasta ympäristönsuojelun tasoa ja panostetaan muun muassa ulkomaisten joukkojen ohjeistamiseen ja tukemiseen ympäristönsuojeluasioissa. Ympäristövastuullisuutta kehitetään Puolustusvoimien vuonna 2025 päivitetyn ympäristöstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Vuoden aikana vakiinnutettiin Puolustusvoimien ympäristöjärjestelmän toimintamallia.

Lisätietoja

Asiantuntija Anna Hernberg, puolustusministeriö, puh. 0295 140 164, etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Mika Romppanen, Pääesikunta, puh. 0299510562, mika.p.romppanen(at)mil.fi

]]>

Hallitus esittää muutoksia Puolustusvoimien virkamiesten eroamisikiä koskeviin säännöksiin

2026-04-16T10:47:00Z

Eroamisikiä tarkistettaisiin eläkeikien tarkistamista vastaavasti vuodesta 2030 alkaen. Eroamisiät voisivat nousta tai laskea vuosittain yhdellä tai kahdella kuukaudella taikka ne voisivat pysyä ennallaan. Eläketurvakeskuksen alustavan arvion mukaan alimmat vanhuuseläkeiät voisivat nousta vuosina 2030–2039 yhteensä 12 kuukaudella.

Esitys vaikuttaisi noin 8 500:aan sotilasvirassa palvelevaan henkilöön sekä joihinkin vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluviin henkilöihin. Eroamisikien sopeuttaminen eliniän odotteeseen koskee samalla tavalla sekä miehiä että naisia.

Laki on tarkoitettu tulevan voimaan mahdollisimman pian.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitusneuvos Minnamaria Nurminen, puh. +358 295 140 602, minnamaria.nurminen@gov.fi

]]>

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän kokoukseen

2026-04-15T12:03:00Z

Kokouksessa käsitellään Ukrainan tilannetta sekä koordinoidaan Ukrainalle annettavaa materiaali- ja koulutustukea.

”Keskustelemme ajankohtaisesta tilanteesta ja tuen vahvistamisesta Ukrainalle. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista sekä kahdenvälisesti että eri yhteistyökokoonpanoissa”, ministeri Antti Häkkänen toteaa.

Ukraine Defense Contact Group koostuu noin 50 maasta, jotka koordinoivat materiaalituen toimittamista Ukrainaan. Kokouksen puheenjohtajina toimivat Ison-Britannian puolustusministeri John Healey ja Saksan puolustusministeri Boris Pistorius. Ukrainan tilannetta esittelee puolustusministeri Myhailo Fedorov. Kokoukseen osallistuu myös Naton pääsihteeri Mark Rutte.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Esko Salminen, puh. +358 295 140 094.

]]>

Puolustustarvikkeiden viennistä annettua lakia muutetaan

2026-04-15T11:50:00Z

Esityksen mukaisesti lain soveltamisalaa tarkennettaisiin sekä päivitettäisiin puolustustarvikkeen määritelmää ampuma-aseiden osalta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uutena lupatyyppinä yleinen vientilupa, joka yksinkertaistaisi erityisesti ei-kaupallisiin ja väliaikaisiin vientitilanteisiin liittyvää lupamenettelyä.

Valvontaa myös tehostettaisiin tarkentamalla puolustustarvikkeiden viejille asetettavia vaatimuksia ja kirjanpitovelvollisuuksia. Lisäksi mahdollistettaisiin viennin jälkeiset tarkastukset. Tiettyjen teknologioiden kohdalla luotaisiin puolustushallinnon sisäinen vapautusmenettely.

Päätöksentekoa valtioneuvostossa kohdennettaisiin uudelleen puolustusministeriön ja valtioneuvoston yleisistunnon välillä. Lisäksi lakiin tehtäisiin muutamia teknisiä ja kielellisiä muutoksia.

Puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain uudistamistarpeita on tarkasteltu hallitusohjelman mukaisesti. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. helmikuuta 2027.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat hallitussihteeri Laura Sinisalo, p. 0295 140 081, ja erityisasiantuntija Frans Peltonen, p. 0295 140 021.

]]>

Kutsuntajärjestelmä laajennetaan koko ikäluokkaa koskevaksi – kutsuntainfopäivää kokeillaan syksyllä kolmella paikkakunnalla

2026-04-13T12:18:00Z

Kutsuntainfopäivä järjestetään kokeiluun osallistuvien kuntien lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kaikille 17-vuotiaille. Kutsuntainfopäivän aikana nuorille annetaan tietoa maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Lisäksi päivään sisältyy tietoa nuorten hyvinvointia tukevista toimista. Infolla pyritään kasvattamaan asepalveluksen suorittavien henkilöiden määrää ja vahvistamaan nuorten maanpuolustustahtoa. Tavoitteena on parantaa nuorten miesten ymmärrystä kutsuntaikäisyyden velvoitteista sekä lisätä naisten tietoutta vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja siihen hakeutumisesta. Lisäksi laajempana yhteiskunnallisena päämääränä on nuorten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy.

”Kutsuntainfopäivällä varmistamme, että koko ikäluokka tulee kutsuntojen piiriin ja saa tietoa ennen kutsuntoja ja naisten vapaaehtoisen palveluksen valintatilaisuuksia. Näin nuoret saavat paremman ymmärryksen maanpuolustusvelvollisuudesta, kokonaismaanpuolustuksesta sekä kokonaisturvallisuudesta”, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Kutsuntainfopäivän kokeiluhankkeessa valmistaudutaan valtakunnallisen mallin käyttöönottoon. Hankkeen avulla saadaan kokemuksia toteutuksen toimivuudesta erilaisilla alueilla ja oppilaitoksissa. Malli on tarkoitus skaalata alueelliselle ja valtakunnalliselle tasolle vuosina 2027–2028.

Kutsuntainfopäivä on osa kutsuntajärjestelmää, jonka kehittämisestä on linjattu parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean mietinnössä (2021), Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa (2023) sekä kutsuntojen kehittämistyöryhmän loppuraportissa (2024). Kutsuntajärjestelmän kehittämisellä pyritään vastaamaan ikäluokkien pienenemiseen sekä nuorten toimintakyvyn heikkenemiseen. Varsinaiset kutsunnat järjestetään erikseen.

Kokeiluhanketta valmistelevat puolustusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutus MPK yhteistyössä kokeiluun osallistuvien kuntien ja koulutuksen järjestäjien kanssa.

Lisätietoja

Thomas Gentz, vanhempi osastoesiupseeri, puolustusministeriö, puh. +358 295 140 055
Kati Lounema, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. +358 295 330 037

]]>

Suomi hankkii lisää 155 mm K9-panssarihaupitseja Etelä-Koreasta

2026-04-09T11:31:00Z

Puolustusministeriö ja Etelä-Korean valtion edustaja KOTRA (Korea Trade-Investment Promotion Agency) allekirjoittivat asiaa koskevan hankintasopimuksen Helsingissä 9.4.2026. Hankinta sisältää 112 kappaletta käytettyjä K9-panssarihaupitseja sekä näiden varaosia ja ylläpidon järjestelmiä. Hankinnan kokonaisarvo on 546,8 miljoonaa euroa.

”Tällä hankinnalla kehitetään kustannustehokkaasti Maavoimien tykistön suorituskykyä. Hankinta on osa puolustusselonteossa linjattua Maavoimien uudistamista, joka toteutuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Samalla tämä on vahva osoitus Suomen ja Etelä-Korean puolustushallintojen läheisestä yhteistyöstä”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Hankinta parantaa entisestään Maavoimien tulivoimaa ja kykyä tukea operatiivisia joukkoja kauaskantoisella ja hyvän maasto- ja tieliikkuvuuden omaavalla tykistökalustolla. Hankinnalla korvataan osittain vanhenevaa kevyttä vedettävää tykistökalustoa.

Suomi hankki K9-panssarihaupitseja ensimmäisen kerran valtioiden välisenä kauppana Korean tasavallan toimielimeltä KOTRA:lta vuonna 2017. Yhteensä Maavoimille on aiemmin hankittu 96 K9-panssarihaupitsia.

Panssarihaupitsit hankitaan Etelä-Koreasta, mutta ennen käyttöönottoa vaunuihin tehdään Suomessa kansallisia muutostöitä. Lisäksi järjestelmän huolto- ja kunnossapitokyky on jo aikaisemmin hankinnan yhteydessä luotu kotimaahan.

Hankinta sisältyy puolustushallinnon suunniteltuun budjettikehykseen.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Frans Peltonen, puh. 0295 140 021 ja Maavoimien esikunnassa tykistön tarkastaja eversti Petri Majuri, puh. 0299 800 (vaihde).

]]>

Itäisen Suomen tuulivoimarakentamista edistetään turvallisuus huomioiden

2026-04-08T09:58:00Z

Työryhmän esittämän kompensaatioalueen perustamisen ehtona oli tuulivoimatoimijoiden sitoutuminen kompensaatiomaksuihin, joilla kustannettaisiin aluevalvontajärjestelmälle aiheutuvat muutostarpeet. Lisäksi työryhmän mukaan valtion tulisi varata investointirahoitus kokonaisuudessaan etukäteen niin sanottuna siltarahoituksena.

Tuulivoimatoimijat eivät kuitenkaan ole osoittaneet halukkuutta tässä vaiheessa sitoutua laajasti kompensaatioaluemallin edellyttämiin maksuihin. Lisäksi kiristynyt turvallisuustilanne on lisännyt aluevalvontajärjestelmien kysyntää ja kustannuksia työryhmäraportin julkaisemisen jälkeen, minkä vuoksi tarvittavan kompensaatiorahoituksen määrä on kasvanut.

Heikentynyt turvallisuustilanne asettaa myös lisävaatimuksia aluevalvonnalle. Teknologisia ratkaisuja tuulivoimaloiden aiheuttamiin häiriöihin aluevalvontajärjestelmille ei tällä hetkellä ole olemassa, mutta aluevalvontaa koskeva teknologinen kehitys on nopeaa. Puolustushallinto seuraa alan kehitystä ja pyrkii aktiivisesti etsimään uusia ratkaisuja tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamiseksi.

Tuulivoiman rakentaminen on edelleen mahdollista itäisessä Suomessa nykyisen järjestelmän puitteissa. Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen edistäminen tulee ministeriöiden näkökulmasta tässä vaiheessa keskittää Puolustusvoimien jo hyväksymiin, noin tuhat tuulivoimalaitosta sisältäviin hankkeisiin itäisessä Suomessa. Myös uusia tuulivoima-alueita voidaan yhä tunnistaa. Itäisen Suomen elinvoima on tärkeää maanpuolustuksen, huoltovarmuuden ja alueellisen talous- ja työllisyyskehityksen kannalta. Hallitusohjelman mukaisella Itäisen Suomen ohjelmalla ministeriöt pyrkivät osaltaan edistämään itäisen Suomen kehitystä.

Itäisen Suomen tuulivoimarakentamista selvittänyt työryhmä tunnisti myös useita muita tekijöitä, jotka ovat estäneet tuulivoiman lisärakentamisen alueelle. Ratkaisujen etsimistä hankekehityksen sujuvoittamiseksi tulee jatkaa. Yksi keskeinen väline tähän on maakuntakaavoitus, joka mahdollistaa tuulivoimarakentamisen pitkäaikaisen suunnittelun.

Lisätietoja antavat

puolustusministeriö: erityisasiantuntija Sami Heikkilä, puh. 0295 140 452
työ- ja elinkeinoministeriö: teollisuusneuvos Pekka Grönlund, puh. 029 506 4815
valtiovarainministeriö: strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen, puh. 0295 530 545

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

]]>

Ylennys kenraalikunnassa 1.4.2026

2026-04-01T06:56:00Z

Lääkintäprikaatikenraali Tuomo Kaarlo Leino aloittaa samalla päivämäärällä Puolustusvoimien ylilääkärinä. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Ilmavoimien ylilääkärinä, Pääesikunnan hallintoylilääkärinä sekä päällikkölääkärinä Sotilaslääketieteen keskuksessa. Koulutukseltaan hän on lääketieteen tohtori. Leino ylennettiin lääkintäeverstiksi 4.6.2021.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitusneuvos Sinikka Vahvaselkä, p. 0295 140 431.

]]>