Puolutusministeriön tiedotteiden RSS

Australian puolustusministeri vierailee Suomessa

2026-06-09T10:51:00Z

Puolustusministeri Antti Häkkänen ja Australian varapääministeri ja puolustusministeri Richard Marles keskustelivat tapaamisen yhteydessä kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, puolustusmateriaaliyhteistyöstä sekä Euroopan ja indopasifisen alueen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

”Näen paljon mahdollisuuksia Australian ja Suomen välisen puolustusteollisen sekä teknologisen yhteistyön tiivistämisessä. Kasvava yhteistyö vahvistaa maidemme turvallisuutta”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Markus Rahja, p. 0295 140 096.

]]>

Brasilian puolustusministeri vierailee Suomessa

2026-06-08T09:30:00Z

Puolustusministeri Antti Häkkänen ja Brasilian puolustusministeri José Mucio Monteiro Filho keskustelivat työvierailun yhteydessä kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, kansainvälisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja Suomen kokonaisturvallisuusmallista.

Suomi ja Brasilia allekirjoittivat vierailun yhteydessä puolustusteollista yhteistyötä ja teknologiaa käsittelevän aiejulistuksen.

”Brasilian vahva puolustusteollinen osaaminen antaa erinomaiset edellytykset yhteistyön syventämiselle. Maidemme välisen puolustusmateriaaliyhteistyön edistäminen tarjoaa kotimaiselle puolustusteollisuudelle ja teknologiayrityksille uusia vientimahdollisuuksia”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Työvierailunsa yhteydessä Brasilian puolustusministeri Mucio tapaa myös kotimaisten puolustusyritysten edustajia.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Markus Rahja, p. 0295 140 096.

]]>

Naton eteentyönnetyt maajoukot Suomessa aloittavat toimintansa 6. kesäkuuta

2026-06-05T11:44:00Z

”FLF Finlandin perustaminen on merkittävä askel Suomen ja koko liittokunnan pohjoisen sivustan vahvistamisessa. Alkuvaalikaudesta asetimme tavoitteeksi Naton eteentyönnettyjen maajoukkojen perustamisen Suomeen. Edistimme tavoitetta määrätietoisesti ministeritasolla, sotilasjohdon kanssa ja Naton eri toimielimissä. Saimme esityksellemme liittolaismaiden tuen. Tämän jälkeen toimeenpano on edennyt ripeästi, ja huomenna joukko perustetaan virallisesti”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

FLF Finlandin perustaminen tarkoittaa, että Ruotsin Bodeniin sijoitettu ruotsalainen taisteluosasto ja Rovaniemellä sijaitseva monikansallinen esikuntaosa siirtyvät Naton Euroopan joukkojen komentajan (Supreme Allied Commander Europe, SACEUR) kenraali Alexus G. Grynkewichin alaisuuteen.

”Kuten muutkin Naton eteentyönnetyt maajoukot, myös FLF Finland on suunniteltu toimimaan tietyissä maantieteellisissä oloissa ja vastaamaan tiettyihin uhkiin. Käytännössä FLF Finland vahvistaa Naton pelotetta ja puolustusta pohjoisessa tarjoamalla SACEUR:lle arktisiin olosuhteisiin erikoistuneita joukkoja Suomen ja lähialueemme turvallisuuden vahvistamiseksi. Samalla tarjoamme liittolaisillemme mahdollisuuden harjoitella maasodankäyntiä arktisissa olosuhteissa,” sanoo puolustusministeri Häkkänen.

Nyt perustetun FLF Finlandin ytimen muodostaa Ruotsin noin 600 sotilaan vahvuinen pataljoonan taisteluosasto. Osasto on hyvin koulutettu ja kykenee nopeasti siirtymään tukikohdastaan Bodenista Suomen puolelle. Sen toimintaa johtaa Rovaniemelle sijoitettu esikuntaosa. FLF Finlandin kokonaisvahvuus tulee olemaan prikaati, ja sen skaalaamista tullaan harjoittelemaan säännöllisesti.

”Suomen ja Ruotsin pitkäjänteinen puolustusyhteistyö on mahdollistanut FLF Finlandin nopean etenemisen suunnittelupöydältä operatiiviseksi joukoksi. Tämän kevään Cold Response -harjoituksessa harjoiteltiin ruotsalaisjoukkojen siirtymistä Suomeen. Jatkossa joukkoa kehitetään monikansalliseksi ja kehittämme entisestään FLF Finlandin puitteissa tapahtuvaa harjoitustoimintaa niin Ruotsin kuin muiden liittolaismaiden kanssa. Pohjois-Suomen arktisten olosuhteiden vuoksi on tärkeää, että FLF Finlandiin osallistuvat liittolaiset kykenevät tarjoamaan joukkoja ja suorituskykyjä, jotka soveltuvat olosuhteisiimme,” puolustusministeri Häkkänen kertoo.

Suomen ja Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Ranska, Italia, Norja, Tanska ja Islanti ovat ilmoittaneet osallistuvansa FLF Finlandin kehittämiseen.

Ruotsin Bodenissa järjestettävässä avajaisseremoniassa Suomen puolustusministeriötä edustaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Janne Kuusela.

Lisätietoja

Samuli Puhakka, erityisasiantuntija, puolustusministeriö, puh. +358 295 140 089.

Ministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Dani Niskasen kautta, puh. +358 415 444 967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Ulkomaisten yritysostojen tiukempi kontrolli vahvistaa turvallisuutta

2026-06-05T09:43:00Z

Voimassa olevassa yritysostolaissa seurannan kohteet on määritelty yleisluonteisesti puolustus- ja turvallisuusalan yritysostoihin sekä muita kriittisiä kohteita koskeviin yritysostoihin. Yritysostolain korvaavassa sijoituslupalaissa seurannan kohteet selkeytettäisiin ja määriteltäisiin täsmällisemmin sekä lain soveltamisalaa laajennettaisiin.

”Turvallisuusympäristömme on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäaikaisesti. Esitys on osa hallituksen tavoitetta vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta sekä estää meihin kohdistuvaa hybridivaikuttamista. Uuden sijoituslupalain nojalla voimme paremmin seurata ja tarvittaessa rajoittaa vaikutusvallan siirtymistä ulkomaisille sijoittajille kriittisissä kohteissa”, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Lakiesitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla poikkihallinnollisessa työryhmässä, jossa myös puolustusministeriö oli edustettuna. Puolustusministeriö osallistuu työ- ja elinkeinoministeriön yritysostoja valvovan verkoston työhön ja antaa lausuntoja puolustusalan yritysostohakemuksista. Lakimuutoksella viranomaisten välistä tiedonvaihtoa sekä tiedonsaantia parannettaisiin entisestään.

Lisätiedot: Antti Vesala, puolustusministerin erityisavustaja, p. 0295 140 099

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Vahvistamme Suomen maanpuolustusta ja kansallista turvallisuutta tiedustelulainsäädännön uudistuksella

2026-06-04T10:36:00Z

”Vahvistamme Suomen maanpuolustusta ja kansallista turvallisuutta tiedustelulainsäädännön uudistuksella. Tehostamme uhkien ennakoimista ja niihin varautumista. Taustalla ovat nykylain käytännön soveltamisessa tunnistetut kehittämistarpeet sekä tapahtunut teknologinen kehitys”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Uudistuksella vastataan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön sekä parannetaan Suomen maanpuolustusta ja kansallista turvallisuutta perus- ja ihmisoikeudet huomioiden.

”Venäjä toimii aiempaa ennakoimattomammin ja käyttää laaja-alaisen vaikuttamisen keinopalettia aktiivisesti. Suomen on kyettävä puuttumaan ja vastaamaan Suomeen kohdistuvaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen myös silloin, kun vaikuttaminen ei ole sotilaallista voimankäyttöä. Päivittämällä tiedustelulainsäädännön vahvistamme viranomaistemme edellytyksiä ylläpitää ja parantaa toimintakykyä muuttuneessa toimintaympäristössä”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Esityksessä tietoliikennetiedusteluun ehdotetaan uusia toimivaltuuksia hakuehtojen määrittämiseksi, teknisten tietojen käsittelemiseksi tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten tunnistamiseksi.

Valtiolliseen toimijaan kohdistuvaan tietojärjestelmätiedusteluun ehdotetaan uutta toimivaltuutta, jonka avulla voitaisiin kotimaassa hankkia tietoa sellaisen tietojärjestelmän toiminnasta ja tiedoista, jota hyödynnetään sotilaalliseen tai kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan.

Lisäksi lakiin ehdotetaan uutta oikeutta suorittaa tarpeellisia toimenpiteitä ulkomaisessa tietojärjestelmässä sotilaallisen tai kansallista turvallisuutta uhkaavan toiminnan estämiseksi.

Maa-, Meri- ja Ilmavoimat voisivat radiosignaalitiedustelun lisäksi käyttää tavanomaista tietolähdetoimintaa.

Soveltuville reserviläisille ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuville annetaan aiempaa laajempia mahdollisuuksia osallistua sotilastiedustelutoimintaan kertausharjoituksessa tai vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoituksessa.

Myös Rajavartiolaitokselle ehdotetaan toimivaltaa avustaa sotilastiedusteluviranomaisia pyydettäessä. Sotilastiedusteluun osallistuminen ehdotetaan lisättäväksi Rajavartiolaitoksen tehtäväksi.

Sotilastiedusteluviranomaisen ja verohallinnon, vakuutuslaitosten, Finanssivalvonnan, eläkelaitosten ja työllisyysrahastojen tietojenvaihtoa esitetään laajennettavaksi velvoitteidenhoitoselvitysten laatimiseksi. Muutokset tehostaisivat sotilastiedusteluviranomaisen toimintaedellytyksiä.

Esitys ei ole riippuvainen PL 10 §:n muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen p. 0295 140 607.

]]>

14 kielteistä päätöstä kiinteistökaupoissa

2026-06-04T07:30:00Z

Kielteisten päätösten kohteena olevat kiinteistöt sijaitsevat Asikkalassa, Hyrynsalmella, Imatralla, Laukaassa, Pöytyällä, Rautjärvellä ja Rovaniemellä.

Luvanhakijat ovat Kiinan, Ukrainan, Turkin ja Intian kansalaisia tai yrityksiä, jotka ovat kyseisten maiden kansalaisten omistuksessa. Kiinteistöt oli suunniteltu hankittavan eri käyttötarkoituksiin, kuten liiketoimintaan sekä virkistys- ja asuinkäyttöön.

Kielteiset lupapäätökset perustuvat lakiin eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta (470/2019). Puolustusministeriö perustelee kielteisiä päätöksiä muun muassa sillä, että hankintojen voidaan arvioida vaarantavan kansallista turvallisuutta, maanpuolustuksen järjestämistä tai huoltovarmuutta.

– Päätökset perustuvat aina laajaan, tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Estämme kiinteistökaupat, joista voisi koitua uhkaa turvallisuudellemme, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.

Mahdolliset median asiakirjapyynnöt pyydetään toimittamaan puolustusministeriön kirjaamoon, sähköpostiosoite kirjaamo.plm(at)gov.fi

Lisätiedot medialle puolustusministeriön viestintäyksiköltä sähköpostitse, osoite tiedotus.plm(at)gov.fi

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Vapaaehtoista maanpuolustustyötä vahvistetaan

2026-06-04T06:03:00Z

Tavoitteena on, että MPK:lle ja sen avainhenkilöstölle määritetään tulevaisuudessa poikkeusolojen tehtävät, ja MPK osallistuu Puolustusvoimien operatiiviseen suunnitteluun. MPK:lle annetaanmahdollisuus kouluttaa joukkoja ja vastuuta määrättyjen paikallisjoukkojen koulutuksen toteuttamisesta.

Tavoitetilassa MPK:lla ei ole koulutettavan joukon kokoon, asemaan tai kalustoon liittyviä merkittäviä koulutukseen vaikuttavia rajoituksia. Se mahdollistaa varusmiesten, reserviläisten ja ulkomaalaisten joukkojen sotilaallisen koulutuksen. Tavoitetilan toimeenpanotyö on valmis vuonna 2030.

”Näillä uudistuksilla vapaaehtoisen maanpuolustustyön rooli ja merkitys nousevat tulevina vuosina aivan uudelle tasolle. Suomalaisen maanpuolustuksen kivijalka on maanpuolustustahto, joka näkyy valtavana osallistumishaluna sekä maanpuolustuksen että kokonaisturvallisuuden eri tehtäviin. Olen puhunut tästä paljon muiden puolustusministereiden kanssa. Kenelläkään muulla ei ole sellaista ’ongelmaa’ kuin meillä, että kaikki innokkaat tulijat eivät edes mahdu kursseille. Olemme onneksi pystyneet kasvattamaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitusta, joten tilanne kehittyy myönteiseen suuntaan. Aikaansaavasta otteesta kertoo, että alkuvuodesta arsenaaliin palanneiden jalkaväkimiinojen koulutus vapaaehtoisen maanpuolustustyön harjoituksissa on jo täydessä käynnissä”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Toimeenpanotyö jakautuu viiteen alatyöryhmään: rahoitus ja resurssit, infrastruktuuri, operatiivinen, varautumis- ja turvallisuuskoulutus sekä oikeudellinen työryhmä.

Rahoituksen ja resursoinnin osalta on käynnistetty kokonaiskartoitus lyhyen ja pitkän aikavälin vahvistamistarpeista. Infrastruktuurin osalta on arvioitu MPK:n paikallisyksiköiden toimitilojen, varastoinnin ja johtamisyhteyksien riittävyyttä; tilanne on pääosin hyvä, mutta varastoinnin saavutettavuudessa on kehittämistarpeita.

Operatiivinen työlinja tarkastelee mahdollisuuksia hyödyntää MPK:n osaamista laajemmin reserviläisten koulutuksessa normaali- ja poikkeusoloissa. Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen osalta on kartoitettu eri toimijoiden koulutustarjontaa ja tunnistettu tarve pitkäjänteiselle ja resursoidulle kokonaismallille siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Oikeudellinen työryhmä arvioi säädösperustaa ja mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita.

Toimeenpanotyötä valmistelevat puolustusministeriö, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos sekä keskeisimmät vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvät järjestöt.

Lisätietoja
Markku Viitasaari, vanhempi osastoesiupseeri, puolustusministeriö, puh. +358 295 140 330

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila 2030 raportti

]]>

Ylennyksiä kenraalikunnassa 4.6.2026

2026-06-03T21:01:00Z

Prikaatikenraali Niko Hölttä aloittaa Kainuun prikaatin komentajana 1.7.2026. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Reserviupseerikoulun johtajana, eri tehtävissä Pääesikunnassa ja Maavoimien esikunnassa sekä pataljoonan komentajana Kaartin jääkärirykmentissä. Hölttä ylennettiin everstiksi 6.12.2023.

Prikaatikenraali Tomi Pekurinen aloittaa Karjalan prikaatin komentajana 1.7.2026. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Kainuun prikaatin apulaiskomentajana, osastoesiupseerina Pääesikunnassa sekä osastopäällikkönä Maasotakoulussa. Everstiksi hänet ylennettiin 4.6.2024.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitusneuvos Sinikka Vahvaselkä, p. 0295 140 431.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen Keskuskauppakamarin puolustusteollisuuspäivässä: Suomalaisen puolustusalan kasvu tuo maallemme työtä ja hyvinvointia

2026-06-02T11:03:00Z

Finlandia-talossa järjestettyyn tapahtumaan osallistui laaja joukko puolustusalan asiantuntijoita, päättäjiä ja yrityskentän edustajia. Päivän ohjelmaan kuului puheenvuoroja ja keskusteluja muun muassa teknologioista, uusista ratkaisuista ja vientistrategioista Suomen kasvua, turvallisuutta ja puolustuskykyä vahvistavina tekijöinä.

Puolustusministeri Häkkäsen puhe käsitteli vahvaa, resilienttiä ja kansainvälistä Suomea ja puolustusteollisuutta tämän mahdollistajana. Häkkäsen mukaan Suomen puolustuksen lähtökohtana on kansallinen puolustus, jonka on oltava kunnossa. Nato- jäsenyys ja muut liittolaisuussuhteet tuovat tämän tueksi vahvan selkänojan.

”Olemme integroituneet tiiviisti osaksi muuta Eurooppaa ja läntisiä turvallisuuden rakenteita. Viimeinen merkittävämpi puuttuva palanen eli Nato-jäsenyys on ollut meillä arkea nyt jo yli kolmen vuoden ajan. Mutta silti lähdemme siitä, että Suomen puolustamisesta ensisijainen vastuu on meillä suomalaisilla itsellämme. Suomen on siis itse oltava vahva. Käytännössä tästä on kysymys, kun sanomme, että Suomi on Natossa turvallisuuden tuottaja eikä sen kuluttaja. Ja kun pidämme oman pakettimme kunnossa ja kehitämme sitä, voimme uskottavasti vaatia samaa myös liittolaisiltamme”, puolustusministeri Häkkänen sanoi.

Puolustusministeri Häkkänen korosti suomalaisen puolustusteollisuuden kasvavaa roolia suomalaisen hyvinvoinnin ja kasvun moottorina sekä yleisen teollisuuspolitiikan että teknologisen kehityksen näkökulmasta.

”Puolustusteollisuuden vahva kasvu ja erinomaiset tulevaisuudennäkymät vahvistavat optimismia yleisemminkin. Viesti on selvä: Me pystymme tähän, katsokaa vaikka. Suomalaisella hyvään koulutukseen, laatuun ja työmoraaliin perustuvalla tekemisellä saamme tästä sektorista kasvun ja hyvinvoinnin uuden kulmakiven, josta saadaan suomalaisille työtä ja tulevaisuudenuskoa. Suomalaisen puolustusteollisuuden vahva kasvu tarkoittaa merkittävää lisäarvoa myös tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Ei riitä, että tämän päivän hyvää tavaraa tuotetaan ja saadaan kaupaksi, vaan kyky jatkuvasti kehittyä on yhä keskeisemmässä roolissa”, puolustusministeri Häkkänen arvioi.

Puhe

Lisätiedot:

Puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala

050-471 0883

]]>

Puolustusministeri Antti Häkkänen: Laaja yhteisymmärrys puolustuksen kehittämisessä on keskeinen vahvuus Suomelle

2026-06-02T07:41:00Z

”Laaja yhteisymmärrys puolustuksen kehittämisessä on keskeinen vahvuus Suomelle. Työryhmän loppuraportti osoittaa, että Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys puolustuspolitiikan keskeisistä linjauksista. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen hallituskaudet ylittävän yhteistyön Suomen puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseksi”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Valtioneuvoston asettaman puolustuksen parlamentaarisen työryhmän tarkoituksena oli tarkastella Suomen maanpuolustuksen kehittämis- ja resurssitarpeista 2030-luvulla. Työryhmän raportissa todetaan, että puolustushallinnon toiminnan ja resurssien suunnittelussa korostuu entistä enemmän tarve ylivaalikautisesti turvattuun rahoitustasoon ja että puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen resurssitarpeet ylittävät selvästi Naton asettaman 3,5 % BKT-tavoitetason.

”Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan vastaamiseksi korjaamme puolustusjärjestelmämme puutteita ja vahvistamme Suomen puolustusta määrätietoisesti. Yhteisellä tilannekuvalla ja sitoutumisella läpi tulevien vuosien jatkuvaan puolustuksen resurssien lisäämisuraan varmistamme, että suomalaiset saavat elää turvallista ja onnellista elämää myös jatkossa. Kiitän parlamentaarista työryhmää hyvästä ja perusteellisesta työstä. Suomen puolustus on yhteinen asia", puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Jukka Kopra (kok.). Työryhmässä olivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti raporttiin eriävän mielipiteen.

Haastattelupyynnöt ministeri Häkkäselle erityisavustaja Dani Niskasen kautta. p.041 544 4967.

]]>

Parlamentaarinen työryhmä luovutti maanpuolustuksen kehittämisen loppuraportin puolustusministeri Antti Häkkäselle

2026-06-02T07:29:00Z

Puolustuksen parlamentaarinen työryhmä luovutti tänään puolustusministeri Antti Häkkäselle laatimansa Suomen maanpuolustuksen kehittämistä ja resurssitarpeita koskevan loppuraportin. Puolustushallinto on informoinut työryhmää puolustuksen toimintaympäristöstä, puolustuksen pitkän aikavälin kehittämistarpeista sekä niihin liittyvistä resurssitarpeista laaja-alaisesti viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Loppuraportin keskeinen johtopäätös on, että Venäjä muodostaa pitkäaikaisen ja vaikeasti ennakoitavan uhan Suomen ja liittokunnan turvallisuudelle. Venäjän uhan lisäksi sodan kuvan muutos, teknologinen kehitys ja transatlanttisen vastuunjaon uudelleenmäärittely vaikuttavat Suomen toimintaympäristöön. Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen ensisijainen tarkoitus on sotilaallisen kriisin välttäminen ja rauhan säilyttäminen. Varautuminen on taloudellisessa ja erityisesti inhimillisessä mielessä aina kriisiin joutumista parempi vaihtoehto.

Suomen puolustus tulee mitoittaa vastaamaan turvallisuusympäristön asettamiin vaatimuksiin sekä Naton yhteiseen puolustukseen liittyviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin.

Raportissa todetaan, että vaikka Suomen sotilaallisen suorituskyvyn perusteet ovat hyvässä kunnossa, on vuosien saatossa kokonaisuuteen muodostunut korjausvelkaa, jotka tulee ensi tilassa korjata. Seuraavien 10–15 vuoden aikana kehittämisen painopisteenä on maapuolustuksen uudistaminen ja kertyneiden vajeiden korjaaminen.

Puolustuksen ylivaalikautinen, pitkäjänteinen ja riittävä resursointi on ratkaisevaa puolustuskyvyn varmistamisessa.

Lisätietojen antajat

Parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra p. 0400 5150 66.
Janne Kuusela, puolustusministeriön kansliapäällikkö p. 0295 140 105.
Markku Viitasaari, kansallisen puolustuksen yksikönpäällikkö, puolustusministeriö p. 0295 140 330.
Outi Mäkinen, erityisasiantuntija, puolustusministeriö p. 0295 140 012.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Suomi isännöi kesäkuussa Naton innovaatiotestaustapahtumien sarjaa

2026-06-01T06:16:00Z

Testaustapahtumissa puolustus- ja turvallisuusteknologiaa kehittävät yritykset pääsevät kokeilemaan innovaatioidensa toimivuutta ja varmistamaan, että ne täyttävät vaatimukset todellisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Tapahtumat järjestetään erilaisissa kohteissa, jolloin yritykset voivat testata innovaatioitaan joko merellisessä toimintaympäristössä, pohjoisella toiminta-alueella, Naton itärajan alueella tai johtokeskuskontekstissa.

– Suomi tarjoaa tapahtumasarjalle korkealuokkaiset ja realistiset olosuhteet sekä maailmanluokan testausinfrastruktuurin. Nato-johtoiset testaustapahtumat tuovat yhteen uusien teknologioiden kehittäjät sekä puolustushallinnon loppukäyttäjät edistäen liittolaisten järjestelmien yhdenmukaisuutta sekä toimivuutta vaativissa operatiivisissa ympäristöissä, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Testaustapahtumiin osallistuu suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä Nato-maista. Testattavia teknologia-alueita ovat johtamis- ja hallintajärjestelmät ja integraatiot, tekoäly- ja datasovellukset, viestintäteknologiat, sensorijärjestelmät sekä droonintorjuntajärjestelmät.

Innovation Range -testaustapahtumasarjan yhteydessä järjestetään myös Naton LCI-X (Layered Counter Unmanned Aircraft Systems Iniative) -droonintorjunta-aloitteen testaustapahtuma. Aloitteella pyritään kehittämään uusia ja innovatiivisia droonintorjuntajärjestelmiä.

– Aktiivisella osallistumisella Naton tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan vahvistamme sekä turvallisuuttamme että edistämme suomalaisten teknologiayritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Näiden testaustapahtumien järjestämisen Suomessa mahdollistavat vahvat innovaatioekosysteemimme, ministeri Häkkänen kiittelee.

Puolustusministeriö toimii testaustapahtumien kansallisena vastuuviranomaisena. Tapahtumasarjan järjestelyistä vastaavat puolustusministeriön valtuuttamana Digital Defence Ecosystem- ja DEFINE-innovaatioekosysteemit yhteistyössä Borderland Europe -hankkeen sekä Business Joensuun, Business Oulun ja Business Turun kanssa.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Ville Elo, puh. 0295 140 202.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Suomi toimittaa Ukrainaan lisää puolustustarvikeapua

2026-05-29T13:38:00Z

Nyt lähetettävien suorituskykyjen arvo on noin 128 miljoonaa euroa. Yhteensä Suomi on toimittanut Ukrainaan puolustusmateriaalia jo 3,4 miljardin euron arvosta. Tämänkertainen paketti sisältää sekä Puolustusvoimien varastoluovutuksia että kotimaiselta teollisuudelta hankittua materiaalia.

”Ukraina tarvitsee edelleen läntisten liittolaistensa tukea puolustustaistelussaan. Venäjä jatkaa rikollista hyökkäyssotaansa jo viidettä vuotta. Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin tarvitaan. Tämä vahvistaa myös Suomen puolustusteollista pohjaa. Jo kymmenet suomalaiset yritykset ovat päässeet näiden tukipakettien myötä näyttämään tuotteidensa toimivuuden kovimmassa mahdollisessa paikassa”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Operatiivisista syistä sekä avun turvallisen perillemenon takaamiseksi avun tarkemmasta sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin. Avussa on huomioitu sekä Ukrainan tarpeita että Puolustusvoimien resurssitilannetta.

Lisätietoja antaa puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala, p. +358 295 140 099.

]]>

Riku Hartikainen Turvallisuuskomitean pääsihteeriksi

2026-05-29T08:51:00Z

Aikaisemmin Hartikainen on toiminut muun muassa sektorijohtajana Maavoimien esikunnassa, sotilasedustajan avustajana Suomen EU- ja Nato-edustustoissa sekä Puolustusvoimien urheilukoulun johtajana. Koulutukseltaan hän on yleisesikuntaupseeri ja diplomi-insinööri.

Turvallisuuskomitean pääsihteeri johtaa Turvallisuuskomitean sihteeristöä, joka toimii puolustusministeriön yhteydessä. Pääsihteeri johtaa komitean toiminnan suunnittelua ja osallistuu komitean edustajana ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksiin. Lisäksi pääsihteeri osallistuu laajasti kokonaisturvallisuuden kehittämiseen yhteistyössä eri alojen kanssa.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa henkilöstöjohtaja Kati Virtanen, p. 0295 140 435.

]]>

Epäilty ilmatilaloukkaus Suomenlahdella

2026-05-27T12:53:00Z

Ilmavoimat reagoivat tapahtumaan operatiivisella lennolla.

"Epäillyn ilmatilaloukkauksen tutkinta on käynnistetty välittömästi", puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Rajavartiolaitos tutkii tapausta ja tiedottaa asiasta tarkemmin tutkinnan edettyä.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Suomi ylittää Naton laajempien puolustusta ja turvallisuutta tukevien menojen 1,5 %:n tavoitteen vuonna 2026

2026-05-20T06:00:00Z

”Kokonaismaanpuolustus on olennainen osa Suomen puolustuksen kokonaisuutta. Suomi on perinteisesti pitänyt hyvää huolta siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyydestä, ja olemme tätä entisestään vahvistaneet. Naton tavoitteen ylittyminen jo kuluvana eli ensimmäisenä raportointivuonna kuvastaa sitä, että Suomi ottaa kokonaismaanpuolustuksen vakavasti”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Kesän 2025 Naton huippukokouksessa Haagissa vahvistettiin liittokunnan uudeksi puolustusmenositoumukseksi viisi prosenttia kunkin jäsenmaan bruttokansantuotteesta. Uusi tavoitetaso jakautuu varsinaisiin puolustusmenoihin (3,5 %) sekä laajemmin yhteiskunnan turvallisuutta vahvistaviin menoihin (1,5 %). Uusi tavoitetaso tulee saavuttaa jäsenmaissa vuoteen 2035 mennessä.

Varsinaisiin 3,5 % tavoitteen mukaisiin puolustusmenoihin lasketaan Naton määritelmien mukaan valtion puolustusbudjetti eli puolustusministeriön hallinnonalan menot, osa Rajavartiolaitoksen menoista, ulkoministeriön osuus sotilaallisesta kriisinhallinnasta sekä puolustushallinnon eläkemaksut.

”Laajempiin puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviin 1,5 % menoihin luetaan muun muassa operatiivisten suunnitelmien toimeenpanon mahdollistamiseen, puolustusteollisen pohjan vahvistamiseen, puolustusalan innovaatioiden edistämiseen, siviilivalmiuden ja kriisinkestävyyden turvaamiseen sekä Ukrainan tukemiseen liittyviä menoja. Näitä kaikkia olemme Orpon hallituksessa määrätietoisesti edistäneet. Emme kuitenkaan ole kaikkien tarpeiden osalta maalissa, vaan työtä kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi on edelleen jatkettava”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Raportoinnin taustalla on puolustusministeriön johtama poikkihallinnollinen valmistelu. Puolustusministeriö vastaa Suomessa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta.

Naton määritelmän mukaisen 1,5 %:n tavoitteen ylittämisellä ei ole vaikutusta varsinaisia puolustusmenoja koskevan 3,5 %:n tavoitteen saavuttamiseen.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat erityisasiantuntija Petri Vähäkangas, puh. 0295 140 218 ja yksikön johtaja Markku Viitasaari, puh. 0295 140 330.

Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt: erityisavustaja Dani Niskanen, puh. 041 544 4967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen EU:n puolustusministerikokoukseen

2026-05-12T08:04:00Z

Kokouksen aiheina ovat Euroopan unionin tuki Ukrainalle, Lähi-idän tilanne ja sen merkitys Euroopan puolustukselle ja turvallisuudelle sekä EU:n puolustusvalmius ja varautuminen. Ministerit saavat lisäksi päivitetyn katsauksen kokonaisvaltaisesta uhka-analyysistä.

Neuvoston yhteydessä järjestetään myös Euroopan puolustusviraston (European Defence Agency, EDA) johtokunnan kokous puolustusministerikokoonpanossa.

Lisätietoja ulkoasianneuvoston puolustusministerikokouksesta antaa erityisasiantuntija Peppi Heinikainen, puh. +358 295 140 512. Lisätietoja viestinnästä antaa viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. +358 295 140 123.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Puolustusvoimille hankitaan lämpölisäoptiikkaa

2026-05-11T07:30:00Z

Lämpölisäoptiikalla tarkoitetaan optisen tähtäimen eteen kiinnitettävää lämpötähtäintä.

”Tämän hankinnan myötä uudet tarkkuus- ja tukiampujan kiväärit saavat Puolustusvoimien vaatimuksia vastaavan lämpökamerasuorituskyvyn”, puolustusministeri Häkkänen kertoo.

Hankinnan on kilpailuttanut Naton logistiikka- ja hankintavirasto NSPA. TigIR-M20 lämpötähtäimet toimittaa saksalainen Andres Industries AG. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on yli 24 miljoonaa euroa. Hankinta liittyy Taistelija-hankkeen tuottamien pimeätaistelu- sekä tarkka-ampujasuorituskykyjen rakentamiseen.

Lisätietoja antavat puolustusministeriössä erityisasiantuntija Jussi Ristimäki, p. 0295 140 072, ja Maavoimien esikunnassa jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Mure, p. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde).

]]>

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu pohjoismaisen puolustusyhteistyön ministerikokoukseen Trondheimissa

2026-05-05T06:00:00Z

Kokouksessa käydään läpi pohjoismaisen puolustusyhteistyön etenemistä, muun muassa ennakkovarastointiin, sotilaalliseen liikkuvuuteen ja logistiikkaan liittyen. Ministerien on myös määrä käsitellä maiden välistä ilmavoimayhteistyötä sekä ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteetin lisäämistä. Lisäksi agendalla ovat muun muassa ajankohtaiset Nato-asiat ja alueelliseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset.

”Viemme eteenpäin Pohjolan puolustuksen vahvistamista monella raiteella. Strategista ja operatiivista yhteistoimintakykyä kehittämällä pystymme toimimaan saumattomasti koko liittokunnan yhteisen pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Norja toimii tänä vuonna Nordefcon puheenjohtajana ja kokousta isännöi Norjan puolustusministeri Tore O. Sandvik.

Lisätietoa kokouksesta antavat puolustusministeriössä erityisasiantuntija Tiina Benredjem, puh. 0295 140 009 sekä kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140 123. Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt: erityisavustaja Dani Niskanen, puh. 041 544 4967.

]]>

Epäilty ilmatilaloukkaus Virolahdella

2026-05-03T06:24:00Z

Ilmavoimat teki sunnuntaina 3.5. aamuyöllä havainnon droonista, joka lensi Virolahden alueella rajan tuntumassa Venäjän suuntaan. Droonin mallia tai alkuperää ei ole tunnistettu. Lennokki ei ole enää Suomen ilmatilassa.

Tapausta tutkii Rajavartiolaitos, joka tiedottaa tarkemmin tutkinnan edetessä.

]]>