Puolutusministeriön tiedotteiden RSS

Puolustusministeri Häkkänen: Suomi ja Australia syventävät puolustusyhteistyötään

2026-10-23T08:36:00Z

Puolustusministeri Antti Häkkänen on parhaillaan työvierailulla Australiassa.

”Suomi ja Australia jakavat yhteisen tilannekuvan indopasifisen ja Euroopan turvallisuusympäristöjen yhteenkytkeytymisestä. Näemme paljon potentiaalia yhteistyömme syventämisessä erityisesti puolustusmateriaalin, puolustusteollisuuden sekä teknologian kehittämisen saralla”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Työvierailunsa aikana puolustusministeri Häkkänen on tavannut mm. maan puolustusministerin Richard Marlesin, puolustusteollisuusministeri Pat Conroyn, puolustusvoimien komentajan amiraali Mark Hammondin sekä yritysten edustajia. Tapaamisissa on keskusteltu muun muassa maiden välisestä puolustusyhteistyöstä, suomalaisten puolustusalan yritysten tuotteista, alueen turvallisuustilanteesta sekä Ukrainan tukemisesta.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen ja puolustusministeri Richard Marlesin yhteinen julkilausuma liitteenä.

]]>

Naton ydinasepolitiikan korkean tason työryhmä kokoontui Helsingissä

2026-10-22T10:43:00Z

”Nato kehittää ydinpelotettaan vastatakseen turvallisuusympäristön haasteisiin. Näin vahvistamme liittokunnan ja Suomen turvallisuutta. Suomi tuottaa aktiivisella osallistumisellaan aitoa lisäarvoa liittokunnalle, ja tämä huomataan myös liittolaisten keskuudessa”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Vaikka liittokunnan strategiset ydinaseet säilyvät liittokunnan turvallisuuden äärimmäisenä takeena, liittolaiset painottivat, että Naton ydinpelote perustuu liittolaisten välillä jaettuun vastuuseen. Tätä tukee liittolaisten jatkuva sitoutuminen Naton kollektiiviseen pelotteeseen ja puolustukseen, jolla osoitetaan liittokunnanyhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä. Nato ylläpitää ydinpelotteensa säilyttääkseen rauhan, estääkseen painostuksen sekä luodakseen pelotteen aggressiota vastaan.

Liittolaiset kiittivät Suomea vahvasta sitoutumisesta liittokuntaan ja totesivat, että Suomi on Natoon liittymisestään asti vahvistanut liittokunnan yhteistä pelotetta ja puolustusta.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa neuvotteleva virkamies Tiina Raijas, tiina.raijas@gov.fi.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen päätti Yhdysvaltojen merijalkaväen osallistumisesta meritilannekuvan täydentämiseen Lounais-Suomessa ja Saaristomerellä

2026-10-19T10:44:00Z

”Yhdysvaltojen merijalkaväen noin joukkueen vahvuisen osaston tulo Suomeen ja osaksi Naton Baltic Sentry –toimintoa vahvistaa Suomen ja Itämeren alueen turvallisuutta. Yhteistoiminta on jatkoa aktiiviselle kansainväliselle harjoitustoiminnalle liittolaistemme kanssa", puolustusministeri Häkkänen sanoo.

"Samankaltaista yhteistoimintaa on toteutettu hyvin tuloksin keväällä 2025. Yhdysvaltojen merijalkaväen osaaminen ja sen järjestelmät soveltuvat erinomaisesti Suomen meritilannekuvan täydentämiseen ja merivalvonnan tukemiseen."

Osastoa käytetään Naton eVA Baltic Sentryn rauhanajan toiminnassa vahventamaan meritilannekuvaa Itämerellä. Lisätyn sotilaallisen läsnäolon tarkoituksena on osoittaa liittokunnan kykyä ennaltaehkäistä ja estää kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia sekä tehostaa tilannekuvan keräämistä.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Timo Ristimäki, puh. +358 295 14 0224.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen työvierailulle Uuteen-Seelantiin, Australiaan ja Japaniin

2026-10-19T10:26:00Z

Uudessa-Seelannissa puolustusministeri Häkkänen tapaa maan hallinnon johtoa sekä puolustusvoimien komentaja Tony Daviesin. Keskustelujen aiheina ovat mm. kokonaisturvallisuuteen sekä resilienssiin liittyvät asiakokonaisuudet.

Australiassa puolustusministeri Häkkänen tapaa maan puolustusministerin Richard Marlesin sekä puolustusvoimien komentajan amiraali Mark Hammondin. Tapaamisissa on määrä keskustella maiden välisestä puolustusyhteistyöstä, materiaaliyhteistyöstä, kokonaisturvallisuudesta sekä hybridiuhista.

Japanissa puolustusministeri Häkkänen tapaa puolustusministeri Shinjirō Koizumin sekä ulkoministeri Toshimitsu Motegin. Keskustelujen aiheita ovat puolustusyhteistyön kehittäminen, materiaaliyhteistyö sekä ajankohtainen turvallisuustilanne.

Puolustusministeri Häkkäsen työvierailujen tavoitteena on kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen sekä puolustus- ja teknologiayhteistyön kehittäminen.
”Vahvistamme suhteita indopasifisiin kumppaneihin. Näemme paljon mahdollisuuksia myös puolustusmateriaaliyhteistyön tiivistämisessä”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

”Jaamme tilannekuvan indopasifisen alueen ja Euroopan turvallisuusympäristöjen osalta. Tämä luo hyvän perustan yhteistyön syventämiselle”, puolustusministeri Häkkänen toteaa.

Lisätietoa puolustusministerin työvierailuista sekä ministerille osoitetut haastattelupyynnöt: Erityisavustaja Dani Niskanen, puh. +358 41 544 4967.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Uhkaavat kiinteistökaupat estettävä myös Ahvenanmaalla

2026-10-16T10:51:00Z

”Suomen turvallisuutta uhkaaviin kiinteistökauppoihin tulee voida puuttua jatkossa myös Ahvenanmaalla. Kyse on koko valtakunnan turvallisuudesta. Kiinteistöjä voidaan käyttää kotimaamme vihamieliseen horjuttamiseen ja nämä pyrkimykset tulee torjua jo ennalta”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Puolustusministeriö on osallistunut Ahvenanmaan itsehallintolain uudistamistyöhön laatimalla yhteistyössä Ahvenanmaan maakuntahallinnon kanssa pykäläehdotuksen, jonka mukaan laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta (468/2019, nk. turvalunastuslaki) koskisi myös Ahvenanmaan maakuntaa. Hallituksen esitys, joka sisältää myös turvalunastuslain ulottamisen Ahvenanmaalle, on lähetetty lausuntokierrokselle.

Esityksellä ei tule olemaan vaikutuksia Ahvenanmaan erityisasemaan.

Lisätietoja antaa yksikön johtaja Anu Sallinen, puh. 0295 140 335 tai anu.sallinen(at)gov.fi

]]>

Työryhmä esittää Suomeen puolustusteollisuuden vientiä tukevaa G2G-toimintamallia

2026-10-14T11:08:00Z

Työryhmän mukaan Suomella on tarve vahvistaa puolustus- ja turvallisuusteollisuuden vientiä sekä kansainvälistä yhteistyötä tukevia valtiollisia toimintamalleja muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

”Hallitus on tunnistanut puolustusteollisuuden yhdeksi Suomen tulevaisuuden kasvun ja hyvinvoinnin potentiaalisimmista lähteistä. Näemme jo nyt, miten kansainvälinen puolustusmarkkina on vetänyt suomalaisia yrityksiä kovaan kasvuun. Tämä työryhmäraportti tarjoaa konkreettisia rakennuspalikoita puolustushallinnon vienninedistämistoiminnan nostamiseen seuraavalle tasolle. Kasvava puolustusteollisuus on myös Suomen puolustuksen ja turvallisuuden yhä vahvempi kulmakivi”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Puolustusmateriaalin G2G-kauppamalli tarkoittaa järjestelyä, jossa valtio toimii puolustusmateriaalin myyjänä toiselle valtiolle. Mallissa ostajavaltio tekee sopimuksen myyjävaltion kanssa, eikä suoraan valmistajan kanssa. Myyjävaltio voi joko luovuttaa käytössä olevaa kalustoa tai hankkia materiaalia teollisuudelta edelleen myytäväksi.
G2G-kauppamalli on kansainvälisesti melko yleisesti käytössä oleva toimintatapa, jonka merkitys ja käyttö on viime vuosina kasvanut erityisesti puolustussektorilla myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisessä puolustusmateriaalikaupassa.

Työryhmän arvion mukaan G2G-toiminto voisi vahvistaa suomalaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden kilpailukykyä, tukea huoltovarmuuden kannalta tärkeän osaamisen ja tuotantokapasiteetin säilymistä Suomessa sekä syventää Suomen puolustus- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Raportissa esitetään jatkotoimenpiteitä toimintamallin käyttöönoton valmistelemiseksi.

Puolustusteollisuuden vienninedistämistä ja kansainvälistä teknologiayhteistyötä tukevan G2G-toiminnon työryhmän loppuraportti

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitussihteeri Sonja Aro, p. 0295 140 092.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: Suomen TNT-tehdashankkeelle saatu 30 miljoonan euron EU-tuki

2026-10-14T11:05:00Z

Rahoituspäätös tukee Suomen tavoitteita vahvistaa kotimaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä sekä parantaa Euroopan kykyä tuottaa puolustukselle kriittistä raaka-ainetta.

– Olemme hankkineet Suomen TNT-tehtaalle kansainvälistä rahoitusta nyt jo lähes 50 miljoonan euron edestä. Aiemmin mukaan lähti Yhdysvallat, ja nyt on saatu vahvistus myös EU-rahoituksesta. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että suomalainen osaaminen menestyi kilpailussa ja TNT-tehdashanke sai tämän EU-rahoituksen, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

– Päätös vahvistaa samalla kotimaisen teollisuuden asemaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden toimitusketjuissa. EU:n puolustusalan yhteistyötä vahvistavat investoinnit ovat keskeisiä Euroopan turvallisuuden, huoltovarmuuden ja puolustusteollisen pohjan kehittämisessä.

Rahoituksella tuetaan TNT-tehtaan perustamista, joka edistää kriittisen räjähdeainetuotannon kasvattamista. Uusi tuotantolaitos tulee tuottamaan TNT:tä Suomen ja Naton tarpeisiin sekä mahdollistaa Ukrainan pitkäjänteisen tukemisen. Tehdashankkeen toteuttaa suomalainen räjähdealan yritys Oy Forcit Ab.
EU:n EDIP-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolustusteknologista ja -teollista perustaa, lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä parantaa puolustustarvikkeiden saatavuutta ja tuotantokapasiteettia.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Frans Peltonen, p. 0295 140 021.

]]>

Naton teknologian testaustapahtumia Suomeen

2026-10-14T10:59:00Z

Esiteltävät TEVV-kyvykkyydet ja -teknologiat käsittävät muun muassa droonien torjunnan ja sensorifuusion, tekoälypohjaisen johtamisen ja tilannekuvan, häiriönsietoisen 5G/6G-tietoliikenteen ja miehittämättömien järjestelmien integraation.

Tapahtuma tuo esiin myös laajemmin Suomen kansallisia testaus- ja kehittämiskyvykkyyksiä. Puolustusministeriö toimii tapahtuman kansallisena vastuuviranomaisena.
Riihimäellä 26.–27.10.2026 järjestettävä Technical Observer Days FUSE Data Experimentation -testaus liittyy Latviassa järjestettäviin DiBaX26- ja LCI-X Crucible 4-26- testaustapahtumiin. DiBaX26- ja LCI-X Crucible 4-26- tapahtumat keskittyvät miehittämättömien järjestelmien käyttöön sekä tekoälyn hyödyntämiseen havaitsemisessa ja päätöksenteossa. Naton transformaatiojohtoporras (ACT) hyödyntää siinä testaustapahtumiin rakennettua Riihimäen ja Latvian välistä yhteyttä.

”Testaustapahtumat keskittyvät Natolle tärkeisiin teknologioihin, joiden testaamiseen meillä Suomessa on huippuluokan edellytykset ja vahvaa osaamista. Nämä tapahtumat tarjoavat yrityksille mahdollisuuden rakentaa verkostoja sekä esitellä innovaatioitaan loppukäyttäjille”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.
Tapahtumat kokoavat yhteen puolustus- ja turvallisuusteknologian kehittäjiä, kansallisia toimijoita ja tutkimusorganisaatioita, Naton sekä kansainvälisiä alan edustajia. Tapahtumien käytännön järjestelyistä vastaavat puolustushallinto, BusinessOulu, Digital Defence Ecosystem (DDE) ja Defence Innovation Network (DEFINE) yhteistyössä Naton kanssa.

Suomi on mukana kehittämässä Naton innovaatiotestaustoimintaa

Nato Innovation Range (NIR) on Naton ohjaama yhteistyörakenne, jonka tavoitteena on nopeuttaa puolustuksen ja turvallisuuden kannalta keskeisten teknologioiden kehittämistä, testaamista ja käyttöönottoa. NIR-testaustapahtumissa uusia teknologioita ja ratkaisuja voidaan kokeilla käytännön toimintaympäristöissä sekä arvioida niiden toimivuutta ja yhteensopivuutta osana laajempia järjestelmiä ja toimintakokonaisuuksia.

Puolustusministeriö toimii Nato Innovation Range Future Connectivity (NIR FC) -rakenteen kansallisena vastuuviranomaisena ja on asettanut projektiryhmän valmistelemaan toiminnan kansallista toimeenpanoa. NIR FC edistää liittokunnan tavoitetta kaksoiskäyttöteknologioiden ja innovaatioiden nopeasta käyttöönotosta.
”Nyt järjestettävät testaustapahtumat ovat osa NIR FC -toiminnan kansallista toimeenpanoa. Rakennamme pysyvää ja toistettavaa yhteistyömallia, jossa uudet ja lupaavat teknologiat ja innovaatiot saadaan niin kansallisen kuin koko liittokunnankin puolustuksen käyttöön entistä nopeammin. Samalla vahvistamme suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo puolustusministeri Häkkänen.

NIR FC -toiminnan tavoitteena on muodostaa innovaatioiden testaukseen kansallinen toimintamalli, joka sisältää muun muassa eri toimijoiden roolit ja vastuut, yhteistyökäytännöt ja testialueet. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa innovaatioiden hyödyntämistä sotilaskäytössä niin kansallisesti kuin osana Natoa ja Euroopan unionia sekä tukea suomalaisten yritysten näkyvyyttä ja tunnettavuutta edistäen niiden pääsyä kansainvälisiin toimitussopimuksiin. Toiminnassa pyritään hyödyntämään jo käynnissä olevia kehityshankkeita ja muodostamaan niistä yhtenäinen valtakunnallinen ekosysteemi.

Future Connectivity yhdistää seuraavan sukupolven kommunikaatioteknologiat ja autonomiset järjestelmät

Suomen ja Ruotsin yhteisaloitteen pohjalta perustettu NIR Future Connectivity -rakenne tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhteen kansallisia testaus- ja kehitysympäristöjä, teknologiaosaamista sekä muita toimijoita, joiden innovaatioista voidaan luoda uusia kyvykkyyksiä puolustus- ja turvallisuusviranomaisten käyttöön. Future Connectivity -teemassa tarkastellaan tulevaisuuden kommunikaatioteknologioiden sekä autonomisten järjestelmien yhteensopivuutta. Teema kattaa muun muassa 5G- ja 6G-teknologioita sekä muita kehittyneitä tiedonsiirron ja yhteyksien ratkaisuja.

Lisätietoa puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Matti Ikonen, puh. 0295 140 182.

]]>

Sotilaallista liikkuvuutta edistetään uudella Puolustusvoimien ajoneuvojen käyttöä koskevalla asetuksella

2026-10-12T05:00:00Z

”Uudella asetuksella edistämme sotilaallista liikkuvuutta muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Uudistuksella varmistamme, että Puolustusvoimien toimintaedellytykset, liikenneturvallisuus sekä Suomen puolustuksen kannalta keskeinen sotilaallinen liikkuvuus muodostavat toimivan kokonaisuuden”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Suomen turvallisuusympäristön muutokset, kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön lisääntyminen sekä liittolaisjoukkojen toiminta Suomessa ovat kasvattaneet tarvetta tarkistaa Puolustusvoimien ajoneuvojen käyttöä koskevaa sääntelyä.

”Asetuksella mahdollistamme joukkojen ja kaluston sujuvan ja tehokkaan liikkumisen tieverkolla kaikissa turvallisuustilanteissa. Varmistamme, että Puolustusvoimien tehtävät voidaan toteuttaa tehokkaasti myös tilanteissa, joissa käytetään tavanomaisesta liikennesääntelystä poikkeavia ajoneuvoja tai kuljetuksia. Samalla säilytämme liikenneturvallisuuden sääntelyn keskeisenä lähtökohtana”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Asetuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa sotilaallista liikkuvuutta. Toimiva sotilaallinen liikkuvuus on välttämätöntä Suomen puolustuskyvylle, valmiuden ylläpitämiselle sekä liittolaisten kanssa tehtävälle yhteistoiminnalle.

Vaikka asetuksella tuetaan sotilaallista liikkuvuutta, liikenneturvallisuus säilyy sääntelyn keskeisenä lähtökohtana. Puolustusvoimien kuljetukset ja ajoneuvojen käyttö tulee edelleen suunnitella ja toteuttaa siten, että tieverkon sekä muiden tienkäyttäjien turvallisuus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen, puh. +358 295 140 607.

]]>

TNT-tehtaalle 18,3 miljoonan euron valtionavustus

2026-10-09T11:34:00Z

Kyse on Yhdysvaltojen hankkeelle myöntämästä taloudellisesta tuesta, joka ohjataan yritykselle Suomen valtion kautta. Yhdysvaltojen tuesta hankkeelle tiedotettiin 15.9.2026.

Uusi TNT-tuotantolaitos tulee tuottamaan TNT:tä Suomen ja Naton tarpeisiin sekä mahdollistaa Ukrainan pitkäjänteisen tukemisen.

Lisätietoja asiasta antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntija Frans Peltonen (puh. 0295 140 021).

]]>

Suomi toimittaa kiireellistä puolustustarvikeapua Ukrainaan

2026-10-09T08:37:00Z

Nyt toimitettavan apupaketin arvo on noin miljoona euroa. Paketti sisältää yhtä yksittäistä puolustustarviketta, joka luovutetaan Puolustusvoimien varastoista. Seuraavan, laajemman apupaketin valmistelu on myös käynnissä. Suomi on toimittanut Ukrainaan puolustusmateriaalia yhteensä jo 3,6 miljardin euron arvosta.

”Olemme saaneet Ukrainalta kiireellisen tukipyynnön, johon vastaamme tällä nopeutetulla täsmätoimella. Suomi ei sulje silmiään ukrainalaisten hädältä, vaan pysymme heidän tukenaan ja jatkamme puolustusmateriaaliavun toimittamista”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Operatiivisista syistä sekä avun turvallisen perillemenon takaamiseksi avun tarkemmasta sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin. Avussa on huomioitu sekä Ukrainan tarpeita että Puolustusvoimien resurssitilannetta.

Lisätietoja antaa puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala, p. +358 295 140 099.

]]>

Suomi osallistuu Naton Steadfast Noon -ydinpeloteharjoitukseen lokakuussa 2026

2026-10-09T05:03:00Z

Steadfast Noon on osa Naton vuosittain toistuvaa ja rutiininomaista harjoitustoimintaa.

”Ydinpeloteharjoituksilla varmistetaan Naton ydinpelotteen uskottavuus, turvallisuus sekä vaikuttavuus. Ydinpelote on koko puolustusliiton ja myös Suomen äärimmäinen suoja”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Suomi arvioi tarkoituksenmukaisinta tapaa osallistua Steadfast Noon -harjoitukseen tapauskohtaisesti. Tänä vuonna Suomi osallistuu harjoitukseen esikuntaupseereilla.

”Tänä vuonna Suomen osallistuminen esikuntaupseereilla vastaa parhaiten harjoitukselle asetettuja kansallisia tavoitteita”, puolustusministeri Häkkänen jatkaa.

Naton pelote koostuu tavanomaisista joukoista ja suorituskyvyistä, ohjuspuolustuksesta ja ydinaseista. Tätä kokonaisuutta täydentävät avaruus- ja kybersuorituskyvyt. Naton ydinpelotteen päätarkoitus on rauhan säilyttäminen, liittokunnan toimintavapauden takaaminen sekä liittokuntaan kohdistuvien hyökkäysten estäminen.

Steadfast Noon -harjoituksessa ei ole mukana eikä siinä liikutella oikeita ydinaseita. Maat voivat osallistua harjoitukseen eri tavoin, mukaan lukien osoittaen konventionaalisia kykyjään liittokunnan käyttöön ydinaseoperaatioiden tueksi.

Harjoitus ei liity maailmanpoliittiseen tilanteeseen, eikä harjoitusta ole kohdistettu mitään yksittäistä valtiota vastaan.

Puolustusministeri Häkkänen edustaa Suomea Naton ydinasesuunnitteluryhmässä (Nuclear Planning Group).
Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Tiina Raijas, tiina.raijas@gov.fi

]]>

Kuusi kielteistä päätöstä kiinteistökaupoissa

2026-10-07T08:53:00Z

Kotkan, Viitasaaren ja Miehikkälän kiinteistökaupoissa luvanhakijat ovat Venäjän, Montenegron ja Israelin kansalaisia. Imatralla sijaitsevan kiinteistön hankkimiseen lupaa haki Italiaan rekisteröity yritys, jonka omistus on kuitenkin EU- ja ETA-maiden ulkopuolisella taholla. Kiinteistöt oli suunniteltu hankittavan eri käyttötarkoituksiin, kuten vuokraus- ja virkistystoimintaan.

Kotkan kiinteistökaupan tapauksessa puolustusministeriö perustelee kielteistä päätöstä sillä, että hankinnan voidaan arvioida vaarantavan kansallista turvallisuutta tai huoltovarmuutta. Päätös perustuu lakiin eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta.

Viitasaaren, Miehikkälän ja Imatran kielteiset päätökset johtuvat siitä, että luvanhakijat eivät ole muistutuksista huolimatta toimittaneet puolustusministeriön pyytämiä tietoja tai lisäselvityksiä. Päätökset perustuvat lakiin eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta sekä hallintolakiin.

– Tiukalla kiinteistökontrollilla vähennämme Suomeen kohdistuvia turvallisuusriskejä. Estimme yhden kaupan, jossa kiinteistöllä voisi sijaintinsa puolesta olla vaikutusta Suomen turvallisuuteen. Muissa kielteisissä päätöksissä kyse oli siitä, että luvanhakijat laiminlöivät velvollisuutensa toimittaa puolustusministeriölle tarvittavat lisäselvitykset turvallisuusarviointia varten. Lisätietojen toimittamisen laiminlyönneillä ei voi kiertää lupaprosessia tai estää lupapäätöksen tekemistä, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.

Mahdolliset median asiakirjapyynnöt pyydetään toimittamaan puolustusministeriön kirjaamoon, sähköpostiosoite kirjaamo.plm(at)gov.fi

Lisätiedot medialle puolustusministeriön viestinnältä sähköpostitse, osoite viestinta.plm(at)gov.fi

]]>

Venäjän tulevaisuudet -ennakointihankkeen tulokset julkaistu: Suomen ja Euroopan varauduttava useisiin mahdollisiin Venäjän tulevaisuuksiin

2026-10-06T07:01:00Z

Julkaisukokonaisuus sisältää Venäjän tulevaisuudet -julkaisun sekä siihen liittyvän muutostekijäaineiston. Hankkeen tulokset ovat kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettävissä ja jatkokehitettävissä.

Hankkeessa laadittiin neljä vaihtoehtoista skenaariota Venäjän kehityksestä vuoteen 2045: Uudistuva Venäjä, Hiipuva Venäjä, Imperialistinen Venäjä ja Sekasortoinen Venäjä. Skenaarioiden lisäksi julkaistaan niihin liittyvät vaikutusanalyysit sekä toimenpiteet, joiden toteuttamista pidetään tärkeänä riippumatta siitä, mikä skenaario tai niiden yhdistelmä toteutuu.

Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa toimintaympäristön epävarmuus on lisääntynyt merkittävästi. Hankkeessa tunnistettiin 22 Venäjän kehitykseen vaikuttavaa muutostekijää ja 14 keskeistä epävarmuustekijää, joiden pohjalta skenaariot laadittiin.

Julkaisun liitteenä julkaistava muutostekijäaineisto kokoaa yhteen Venäjän kehitykseen vaikuttavia muutostekijöitä ulkopolitiikan, yhteiskunnan, talouden, teknologian, ympäristön ja sotilaallisen kehityksen näkökulmista. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat muun muassa suurvalta-ajattelun jatkuvuus, väestökehityksen haasteet, talouden ja teknologian riippuvuudet, ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä turvallisuuspolitiikan voimistunut militarisoituminen. Venäjän kehitystä ei tarkastella erillään muusta maailmasta, vaan siihen vaikuttavat myös kansainvälisen toimintaympäristön muutokset sekä muiden valtioiden ja toimijoiden toiminta.

Neljä vaihtoehtoista skenaariota Venäjästä vuonna 2045

Muutostekijöiden ja epävarmuuksien pohjalta laaditut skenaariot kuvaavat vaihtoehtoisia ja mahdollisia kehityskulkuja Venäjän tulevaisuudesta vuoteen 2045:

Uudistuva Venäjä: pragmaattinen alueellinen valta, joka tavoittelee vaikutusvaltaa kilpailun, yhteistyön ja houkuttimien yhdistelmällä;
Hiipuva Venäjä: heikkenevä alueellinen valta, joka säilyttää uhmakkuutensa mutta menettää vaikutusvaltaansa ja ajautuu yhä riippuvaisemmaksi Kiinasta;
Imperialistinen Venäjä: autoritaarinen ja laajentumishaluinen alueellinen suurvalta, joka käyttää voimapolitiikkaa ja onnistuu keskeisissä ulkopoliittisissa tavoitteissaan;
Sekasortoinen Venäjä: syvään sisäiseen kriisiin ajautunut ydinasevaltio, jonka toimintakyky rapautuu mutta joka jatkaa riskialtista, väkivaltaista ja sotaisaa politiikkaa.

Varautuminen useisiin mahdollisiin Venäjän tulevaisuuksiin

”Hankkeen keskeinen johtopäätös on, että Suomen ja Euroopan on varauduttava samanaikaisesti useisiin mahdollisiin Venäjän tulevaisuuksiin. Venäjän kehitystä sekä laajempaa toimintaympäristöä muovaavat useiden samanaikaisten muutosten, kriisien ja epävarmuuksien yhteisvaikutukset, minkä vuoksi varautumisen tulee perustua vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkasteluun eikä yksittäisiin oletuksiin Venäjän kehityssuunnasta”, toteaa ennakointihankkeen koordinaattori, neuvotteleva virkamies Terhi Ylitalo.

Hanke toteutettiin ennakointihankkeena valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valmistelussa käytettyjä ennakointimenetelmiä soveltaen. Ennakoinnin tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuutta tai arvioida yksittäisten skenaarioiden todennäköisyyksiä, vaan tunnistaa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, riskejä, mahdollisuuksia ja varautumistarpeita sekä keinoja vaikuttaa kehitykseen.

Hankkeessa tunnistettiin myös joukko skenaarioista riippumattomia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeellisia riippumatta siitä, millaiseksi Venäjä tulevaisuudessa kehittyy. Näitä ovat ennakoivan varautumisen, Venäjä-osaamisen ja strategisen ennakoinnin vahvistaminen, Venäjän aggression patoaminen ja Ukrainan tukeminen, turvallisuuden ja kriisinsietokyvyn vahvistaminen, päätöksentekovapauden sekä taloudellisen ja teknologisen toimintakyvyn turvaaminen, ilmasto- ja ympäristöriskien hallinta sekä EU:n toimijuuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistaminen.

Osa pitkää Venäjä-hankkeiden jatkumoa

Venäjän tulevaisuudet -hanke jatkaa aiempien Venäjä-hankkeiden sarjaa: Haasteiden Venäjä (2007–2008), Muutosten Venäjä (2011–2012) ja Voiman Venäjä (2018–2019).

Puolustusministeriö vastasi hankkeen kokonaiskoordinaatiosta. Hankkeen eri vaiheisiin osallistui kymmeniä asiantuntijoita, tutkijoita ja virkamiehiä. Työn tukena toimi puolustusministeriön, sisäministeriön ja ulkoministeriön asiantuntijoista koostuva tukiryhmä.

Hankkeen toivotaan tukevan viranomaisten, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden ennakointityötä sekä virittävän keskustelua Venäjän mahdollisista tulevaisuuksista ja niiden vaikutuksista Suomeen. Tuloksia voidaan hyödyntää ennakointityössä, turvallisuusympäristön analysoinnissa, strategisessa suunnittelussa, politiikkavalmistelussa, kansallisen varautumisen kehittämisessä sekä kansainvälisen yhteistyön tukena.

Julkaisut

Venäjän tulevaisuudet -hankkeen loppujulkaisu ja siihen liittyvä muutostekijäaineisto ovat saatavilla valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa. Julkaisuista valmistuvat englanninkieliset käännökset myöhemmin.

Venäjän tulevaisuudet -julkaisu

Julkaisun liite: Venäjän kehitykseen vaikuttavat keskeiset muutostekijät

Lisätietoja:

Hankekoordinaattori Terhi Ylitalo, puolustusministeriö, terhi.ylitalo(at)gov.fi, 0295 140 143.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: F-35 tuo Suomelle turvaa, työtä ja teollista kyvykkyyttä

2026-10-01T08:27:00Z

”Olemme saaneet onnistuneesti loppusuoralle historiallisen hankkeen, kun ensimmäiset uuden sukupolven hävittäjät ovat saapuneet maahamme. F-35:n integrointi Suomen puolustusjärjestelmään on ratkaiseva lisä sekä kansalliselle että liittokunnan suorituskyvylle täällä pohjoisessa. Samalla ohjelma rakentaa Suomeen teollista kyvykkyyttä: mukana on jo yli 30 suomalaisyritystä ja työtä syntyy arviolta 5 000 henkilötyövuotta. Patria valmistaa eturunkoja myös muille käyttäjille. Koneiden moottoreita kootaan ja huolletaan Suomessa. Osallistuminen viidennen sukupolven teknologiaan vahvistaa huoltovarmuutta ja avaa uutta liiketoimintaa molemmin puolin Atlanttia”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Puolustusministeri Häkkänen kuvasi F-35-hävittäjien saapumista historialliseksi merkkipäiväksi. Hän rinnasti hankinnan 1990-luvun Hornet-päätökseen: Suomi sitoutuu puolustuskykyyn myös vaikeassa taloustilanteessa. Yli kymmenen miljardin euron F-35-ohjelma vahvistaa Suomen ja Naton pelotetta ja puolustusta. Pohjoismaat kuuluvat Naton Joint Force Command Norfolkin vastuualueeseen, ja Euroopan yli 700 viidennen sukupolven hävittäjää muodostavat merkittävän ilmavoiman yhteisoperaatioihin.

Puhe

Lisätiedot:

Puolustusministerin erityisavustaja Antti Vesala, puh. 050 471 0883.

]]>

Suomen ja Yhdysvaltojen puolustushallintojen välistä tutkimus- ja kehityssopimusta jatketaan

2026-10-01T07:16:00Z

Sopimuksessa on sovittu Suomen ja Yhdysvaltojen puolustushallintojen välisten tutkimus-, kehitys-, testaus- ja arviointihankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja hallinnoinnista.

Sopimus mahdollistaa Suomen ja Yhdysvaltojen puolustushallintojen yhteistyön tutkimuksen ja teknologian kehittämisessä sekä vähentää toimintojen tarpeetonta päällekkäisyyttä. Tutkimus- ja teknologiayhteistyö luo edellytyksiä yhteisille puolustusmateriaalihankinnoille, parantaa tutkimus- ja teknologiatyön sekä hankintojen kustannustehokkuutta ja kehittää Suomen teknologista osaamista. Lisäksi yhteistyöllä voidaan parantaa puolustusmateriaalin yhteensopivuutta, edistää kotimaisen teollisuuden vientimahdollisuuksia sekä luoda uusia tai entistä parempia sotilaallisia valmiuksia.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa hallitussihteeri Laura Sinisalo, p. 0295 140 081.

]]>

Puolustusministeri Häkkäsen osallistuminen JEF-ministerikokoukseen peruuntunut

2026-10-01T04:53:00Z

Kokouksessa asialistalla on muun muassa Pohjois-Euroopan puolustuksen vahvistaminen (puolustusministeriön tiedote 29.9.2026).

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa ministerin erityisavustaja Dani Niskanen, p. 041 544 4967.

]]>

Maavoimat kehittää pohjoisen joukkojen liikkuvuutta

2026-09-30T09:00:00Z

Uusi tela-ajoneuvo on kehitetty erityisesti pohjoisen joukkojen tarpeisiin ja sen kehitystyö on toteutettu Euroopan Unionin tukemassa FAMOUS-ohjelmassa vuodesta 2021 lähtien. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 13 miljoonaa euroa.

Uutta suorituskykyä

Maavoimat edellytti uuden tela-ajoneuvon suunnittelussa soveltuvuutta joukkojen keskittämiseen laajalla alueella, mikä tarkoittaa kasvanutta toimintasädettä ja nopeutta henkilöstön sekä materiaalin siirroissa. Suunnittelua ohjasivat Maavoimien suorituskykyvaatimukset, joissa korostuivat erinomainen taktinen ja hyvä operatiivinen liikkuvuus. Muita vaatimuksia suunnittelulle olivat sirpale- ja miinasuoja sekä suoja käsiaseiden tulelta. Ajoneuvolta on edellytetty liikkumista tiestön ulkopuolella metsämaastossa, kantavassa suomaastossa sekä syvässä lumessa.

Uuden tela-ajoneuvon tehtävänä on kuljettaa joukot suojassa tehtävään, ja joukkojen tulee tyypillisesti kyetä siirtymään, materiaali mukanaan, useiden satojen kilometrien päähän vuorokaudessa. Yksittäisen ajoneuvon osalta tämä tarkoittaa kykyä kuljettaa ajoneuvomiehistön lisäksi jalkaväkiryhmä varusteineen (2+10 henkilöä). Ajoneuvoa kyetään ajamaan pimeällä ilman havaittavan valon apua käyttäen pimeänäkövälineitä. Ajoneuvolla ylitetään matalia jokia sekä tarvittaessa laajempia vesistöjä. Ajoneuvon omasuojaan kuuluu kyky tulitukitehtäviin panssaroimattomia maa- ja ilmamaaleja sekä jalkaväkeä vastaan. Lisäksi omasuojaan kuuluvat suojasavut ja integroitu droonikyvykkyys.

Laajat kenttäkokeet osana käyttöönottoa

Maavoimat toteuttaa esisarjan tela-ajoneuvojen vuoden kestävän testaus- ja kokeilujakson Kainuun prikaatissa, jossa ajoneuvoilla varustettu jääkärijoukkue pilotoi joukkotuotannon saapumiserästä I/2028. Kenttäkoevaiheeseen kuuluu yhteistyötä Ruotsin maavoimien kanssa, joka testaa omaa esisarjaansa samanaikaisesti.

”Tällä hankinnalla edistämme konkreettisesti pohjoisten joukkojen liikkuvuutta ja operointikykyä, mikä on keskeinen osa arktisen alueen turvallisuuden vahvistamista. Hankinnan kotimaisuus puolestaan tukee merkittävästi sotilaallista huoltovarmuutta. Yhteistyö Ruotsin maavoimien kanssa on käytännön esimerkki siitä päivittäisestä, koko ajan syvenevästä yhteistyöstä, jota Ruotsin kanssa teemme”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.

”Liittouman jäsenenä Suomi tarkastelee pohjoista operaatioaluetta kokonaisuutena, jossa jalkaväen toimintamaastona voi olla pohjoisen puuttomat tunturit, Lapin vesistöjen halkoma harvateinen alue tai vyötärön metsäiset maastot. Kaikissa näissä maastotyypeissä ja olosuhteissa tulee kyetä operoimaan menestyksellisesti, mikä edellyttää Maavoimien liikkuvuudelta erityistä suorituskykyä. Uusi kotimainen tela-ajoneuvo on hankintaa edeltäneissä kenttätesteissä osoittautunut suorituskykyiseksi, ja laajat kenttäkokeet pohjoisessa tulevat antamaan kattavan kuvan sen kyvykkyyksistä sekä kehitystarpeista ennen mahdollisia sarjahankintoja”, toteaa jalkaväen tarkastaja eversti Ari Mure Maavoimien esikunnasta.

Lisätietoja Maavoimien esikunnassa antaa jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Mure, p. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde).

]]>

Puolustusministeri Häkkänen: EU:n SAFE-rahoitusväline luo suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia Euroopan puolustusmarkkinoilla

2026-09-30T08:01:00Z

SAFE-välineestä Euroopan unioni tarjoaa jäsenmaille 150 miljardin edestä lainarahoitusta, joka kohdistetaan eurooppalaiselta tai ukrainalaiselta puolustusteollisuudelta tehtäviin yhteishankintoihin. Suomi on ilmoittanut hakevansa SAFE-rahoitusvälineestä yhteensä yhden miljardin euron edestä lainarahoitusta vuosina 2026–2030.

”Pyrimme hyödyntämään EU:sta saatavan rahoituksen täysimääräisesti. SAFE:sta saatavalla lainarahoituksella vahvistamme useita keskeisiä suorituskykyjä”, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

”Eurooppa on herännyt tarpeeseen ajaa ylös puolustusteollisuuttamme ja vastata Venäjän uhkaan. SAFE on EU:lta konkreettinen ja painava väline, joka mahdollistaa puolustusinvestointien skaalaamisen nopeammin kuin mihin yksittäisellä jäsenmaalla olisi mahdollisuuksia.”

Yksi jo toteutunut hanke, jolle välineestä tullaan hakemaan rahoitusta, ovat Puolustusvoimien SAR-satelliitit, jotka on valmistanut kotimainen ICEYE.

”Satelliiteilla kehitämme Puolustusvoimien itsenäistä avaruudesta tapahtuvaa tiedustelua ja valvontaa. Satelliitit kykenevät kuvaamaan ja valvomaan kohteita kaikissa sää- ja valo-olosuhteissa. Niiden tuottamaa tietoa voidaan käyttää myös muiden viranomaisten tarpeisiin”, ministeri Häkkänen totea.

Rahoitusta suunnitellaan myös Suomen maataistelukykyä vahvistaviin monikansallisiin yhteishankintoihin ja droonisuorituskykyjen kehittämiseen yhteistyössä Ukrainan ja liittolaisten kanssa.

”Droonisuorituskykyjen ja niiden torjuntakyvyn kehittäminen on yksi sodankäynnin tämän hetken keskeisimpiä kysymyksiä. Ukrainalaisten osaaminen on tässä asiassa maailman huippua. Olen tyytyväinen siihen, että yhteistyömme syvenee tällä alueella.”

Kotimaisen teollisuuden näkökulmasta välineen ensisijaiset hyödyt ovat suomalaisen puolustusteollisuuden tuotteiden tilausten kasvattamisessa kumppanimaiden kanssa. Hankkeeseen osallistuminen ja eurooppalaista teollisuutta koskevien ehtojen täyttyminen näkyvät lisäksi suomalaisten hankkeiden strategisena tunnustamisena EU:n puolustusteollisuuspolitiikassa.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Jesse Kosonen, +358 295 140 126.

]]>

Puolustusministeri Häkkänen osallistuu JEF:n puolustusministerikokoukseen Islannissa

2026-09-29T05:45:00Z

”Edessä on erittäin tärkeä kokous. Suunnittelemme läheisten liittolaistemme kanssa Pohjois-Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamista. Asialistalla ovat muun muassa Euroopan turvallisuustilanne, JEF:n tuki Ukrainalle sekä euroatlanttinen yhteistyö. JEF on Suomelle tärkeä monenvälisen puolustusyhteistyön kehys, jonka rooli korostuu erityisesti tässä turvallisuustilanteessa”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Myös Kanada osallistuu kokoukseen. Kokouksen yhteydessä ministeri Häkkänen tapaa lisäksi ensimmäistä kertaa Ison-Britannian uuden puolustusministerin Wes Streetingin.

”Tapaamisessamme Ison-Britannian uuden puolustusministerin kanssa suunnittelemme maidemme välisen puolustusyhteistyön edelleen syventämistä”, ministeri Häkkänen kertoo.

JEF eli Joint Expeditionary Force on Ison-Britannian johtama kymmenen maan − Alankomaiden, Islannin, Ison-Britannian, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron – muodostama monenvälinen puolustusyhteistyön kehys.

Yhteistyön päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. JEF:n pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa erityisasiantuntija Joonas Laito, p. 0295 140 071.

]]>