Puolustusmenoilla kikkailu voisi koitua Suomen tappioksi

Viime aikoina on käyty julkista keskustelua siitä, voitaisiinko Suomen asevelvollisuusjärjestelmän epäsuorat kustannukset huomioida Naton laskentatavan mukaisessa Suomen puolustusmenojen BKT-osuudessa. Aihe on tärkeä, ja ansaitsee siksi tulla avatuksi hieman seikkaperäisemmin.

Miksi Suomi edistää teknologiaosaamista DIANA-aloitteella eikä osaamiskeskuksella?

Suomi tavoittelee Natossa puolustuksen vahvistamisen lisäksi teknologian ja osaamisen edistämistä sekä yritysten markkinoiden avaamista.

Veteraanien muisto säilyy

Sotatoimet Suomen maaperällä päättyivät tasan 79 vuotta sitten, kun viimeiset saksalaisjoukot vetäytyivät Kilpisjärven kautta Norjan puolelle. Kuusi vuotta kestänyt kolmen sodan raskas aikakausi tuli päätökseen.

Vuosi Natossa – Suomen integroituminen osaksi liittokuntaa hyvässä vauhdissa

Tänään on tullut kuluneeksi vuosi Suomen liittymisestä Natoon. Heti valtionjohdon jätettyä Suomen jäsenhakemuksen alkoi prosessi, jossa Suomea ryhdyttiin integroimaan eli yhteensovittamaan osaksi Naton rakenteita ja toimintoja. Täydellinen integraatio tulee kestämään vuosia, mutta monella saralla ollaan jo edetty huomattavasti.

Ruotsi Natoon - Mikä nyt muuttuu ja mikä ei?

Suomen ja Ruotsin jättäessä yhdessä Naton jäsenhakemuksensa keväällä 2022 ei todennäköisesti kovinkaan moni uskonut, että maidemme tiet eroaisivat jäsenyysaikataulun osalta näin huomattavasti. Molemmat maat täyttivät selkeästi liittokunnan jäsenyysvaatimukset, minkä sellaisenaan piti olla nopean jäsenyysprosessin tae. Toisin kävi.