NATON RAUHANKUMPPANUUSYHTEISTYÖ

Nato on yhteistyössä muiden euro-atlanttisen alueen maiden kanssa rauhankumppanuuden (Partnership for Peace, PfP) puitteissa. PfP on tullut keskeiseksi osaksi Euroopan turvallisuutta. Naton ja rauhankumppanimaiden yhteisenä poliittisena foorumina toimii euro-atlanttinen kumppanuusneuvosto (Euro-Atlantic Partnership Council, EAPC), joka ohjaa rauhankumppanuustoimintaa. Neuvostoon kuuluu 20 kumppanuusmaata ja 26 Naton jäsenmaata. EAPC pyrkii vahvistamaan rauhankumppanuuden poliittista ulottuvuutta sekä kehittämään sitä entistä toiminnallisempaan suuntaan. Rauhankumppanuusohjelma perustuu käytännöllisyyteen ja ottaa joustavasti huomioon eri kumppanimaiden tarpeet ja toivomukset.

Rauhankumppanuusmaiden joukkojen sotilaallista yhteensopivuutta ja laadullista suorituskykyä kehitetään Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin (Planning and Review Process, PARP) avulla, joka muistuttaa Naton omaa joukkosuunnittelujärjestelmää. Nato tarjoaa kumppanimaille ns. kumppanuustavoitteita, (Partnership Goals, PG) joiden saavuttamista seurataan säännönmukaisella raportoinnilla. Suomella on vuoden 2006-neuvottelujen jälkeen yhteensä 62 kumppanuustavoitetta, jotka koskevat Suomen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin varustamia ja kouluttamia joukkoja. Kumppanuustavoitteet tukevat myös Suomen kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä.

Rauhankumppanuusyhteistyö on myös mahdollistanut Suomen täysipainoisen osallistumisen Nato-johtoisiin operaatioihin Bosnia-Hertsegovinassa (IFOR/SFOR) vuosina 1996-2003, Kosovossa (KFOR) vuodesta 1999 ja Afganistanissa (ISAF) vuodesta 2003 alkaen. Suomalaisten joukkojen korkea laatu ja osaamisen taso on kansainvälisesti tunnustettua ja KFOR:ssa Suomi sai ensimmäisenä Naton ulkopuolisena maana johdettavakseen monikansallisen prikaatin Nato-operaatiossa. Vuonna 2005 Suomi asetti jo kolmatta kertaa komentajan KFOR:n ns. keskiseen prikaatiin, johon Suomen lisäksi osallistuvat Irlanti, Latvia, Ruotsi, Slovakia ja Tšekki. Suomi vastaa myös prikaatin johtamis- ja viestijärjestelmästä.

Nato-johtoisissa kriisinhallintaoperaatioissa ja harjoituksissa suomalaiset joukot saavat monipuolista kokemusta yhteistoiminnasta muiden maiden asevoimien kanssa. Samalla operaatiot auttavat kehittämään johtajia ja joukkoja poikkeuksellisen tehokkaasti oman maamme puolustuksen tehtäviin sekä lisäävät kansallisen puolustuksemme uskottavuutta ulkomaiden silmissä.

NATO
Lue lisää Naton virallisilta kotisivuilta