Tuloksellisuuden haaste

Puolustushallinnon yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet päämies-agentti teorian näkökulmasta

Tiivistelmä

Tutkimuksessa osoitetaan, että puolustushallinnon vaikuttavuustavoitteiden yhteys poliittiseen päätöksentekoon ja valtioneuvostotason ohjausasiakirjoihin (hallitusohjelma, hsa, valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko) on tulosohjauksen kannalta riittävä. Asetetut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet liittyvät läheisesti hallinnonalan ydintoimintoihin ja lakisääteisiin tehtäviin. Niitä voidaan myös pitää yhteiskunnan edun mukaisina laaja-alaisina tavoitteina, joiden toteutumista puolustushallinto omalla toiminnallaan edistää.

 

Poliittisen ohjauksen ja päätöksentekoprosessin kautta välittyviä tavoitteita tulisi kuitenkin jatkossa pyrkiä konkretisoimaan, jotta niiden kautta tapahtuva hallinnonalan vaikutustavoitteiden ja toiminnallisten tulostavoitteiden asettaminen olisi toimivampaa. Erityisesti vaikuttavuuden suorittamiseen painottuvaa piirrettä ilman sitoutumista tiettyyn laatu- tai määrätavoitteeseen tulisi pyrkiä määrätietoisesti vähentämään.

Tulosohjaussuhde ja tulossopimuksista ilmenevä agenttisuhde puolustusministeriöstä puolustusvoimiin on tulosohjausasiakirjojen valossa huomattavasti poliittista ohjaustasoa moniulotteisempi. Yleisvaikutelmaksi muodostuu, että puolustusvoimien tulostavoitteet on asetettu selkeästi puolustusvoimien näkökulmasta, eikä niillä ole vahvaa yhteyttä hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Asetelmaa korostavat puolustusvoimien omat vaikuttavuustavoitteet, jotka ovat osin päällekkäisiä hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden kanssa. Tällainen rakenne luo epäselvyyttä tuloksellisuushierarkiaan, heikentää hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden asemaa ja ministeriön roolia tulosohjauksen toteuttamisessa. Asetetut puolustusvoimien tulostavoitteet ilmentävät enemmän resurssiohjausta kuin tavoitteellista tulosohjausta, jossa on sitouduttu tiettyihin lopputuloksiin.

 

Tutkimuksessa selvitetään myös mahdollisuuksia tulosohjauksen kehittämiseen. Huomattavimpia tulosohjauksen toteuttamiseen liittyviä ongelmia ovat tulosketjujen heikkous tai niiden täydellinen puuttuminen. Tuloksellisuuden todentaminen ja siinä ilmenevien ongelmien korjaaminen ovat olennainen osa tulosohjauksen toteuttamista. Se ei saa kuitenkaan viedä huomiota toiminnan yhteiskunnalliselta merkitykseltä ja tavoitteilta. On hyvä tiedostaa, ettei tulosohjaus ei ole itsessään muuta kuin ohjausväline, jolla tavoitellaan tuloksiin sitoutunutta, kustannustehokasta hallintoa, joka toiminnallaan edistää yhteiskunnallisesti merkityksellisiksi katsottuja asioita ja niiden mukaisten tavoitteiden toteutumista.

Tuloksellisuuden haaste (pdf) (891.1 KB)

 

VÄITÖSKIRJA: PUOLUSTUMINISTERIÖ OPPIMASSA TURVALLISEKSI ORGANISAATIOKSI

Puolustusministeriössä turvallisuuspäällikkönä työskentelevä majuri Kalevi Mäkinen käsittelee väitöskirjassaan puolustusministeriön turvallisuutta oppivan organisaation viitekehyksessä. Väitöskirja on ensimmäinen Suomessa tehty asiantuntijaorganisaation kokonaisturvallisuuteen keskittyvä tutkimus.

Tutkimuksessa todetaan, että pienet muutokset työntekijöiden toimintatavoissa ja ajattelumalleissa johtavat suuriin muutoksiin turvallisuuden kannalta. Kokonaisturvallisuus käsittää niin työsuojelun, pelastuksen, tietoturvallisuuden kuin kaiken muunkin organisaation turvallisuutta lisäävän toiminnan.

Tutkimuksen mukaan turvallisuus lähtee työntekijöistä itsestään ja strategisesta suunnittelusta, vanhanaikaisista käsityksistä turvallisuudesta ovien lukitsemisena on syytä sanoutua irti. Etukäteen valmistautuminen ja harjoittelu ovat avainasemassa – kriisitilanteessa on liian myöhäistä luoda organisaation turvallisuutta. Väitöskirjaa tehdessään Mäkinen on laatinut 40 puolustusministeriön turvallisuuden kehittämiseen tähtäävää toimenpideraporttia.

Väitöstilaisuus järjestettiin perjantaina 27.1.2006 alkaen klo 12.00 Helsingin yliopiston tiloissa.

Kalevi Mäkisen väitöskirja löytyy kokonaisuudessaan oheisena.

Strategic Security - A Constructivist Investigation of Critical Security and Strategic Organisational Learning Issues: Towards a Theory of Security Development (pdf) (993.9 KB)

PRO GRADU –TUTKIELMA: PUOLUSTUSMINISTERIÖ OPPIVANA TULOSOHJATTUNA ORGANISAATIONA

Puolustusministeriön tutkimusyksikössä suunnittelijana työskentelevän Taina Väänäsen pro gradu –tutkielma käsittelee puolustusministeriötä oppivana tulosohjattuna organisaationa. Voitte ladata tutkielman, jonka lyhyt esittely löytyy alla, halutessanne koneellenne.

Valtionhallinto kohtaa uusia haasteita. Ministeriöt ja laitokset vastaavat haasteisiin kukin omalla tavallaan. Puolustusministeriössä toteutettu kehittämistoiminta tiivistyi vuoden 2002 alussa toteutettuun organisaatiouudistukseen.

Tässä tutkimuksessa selvitetään ministeriön organisaatiouudistuksen onnistumista. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan organisaatiouudistuksen toteutumista lyhyellä aikavälillä henkilöstön näkökulmasta. Puolustusministeriön organisaatiouudistuksella oli kolme suurta tavoitetta; toimintaympäristön asettamiin vaateisiin vastaaminen, ohjausotteen vahvistaminen suhteessa ministeriön alaiseen hallintoon sekä ministeriön kehittäminen työyhteisönä. Koko henkilöstölle suunnatulla kyselyllä pyrittiin selvittämään miten uudistuksen tavoitteisiin on pystytty vastaamaan ja miten oppivan sekä tulosohjatun organisaation periaatteet ilmenevät organisaatiouudistuksessa ja sen vaikutuksessa ministeriön toimintaan.

Puolustusministeriö oppivana tulosohjattuna organisaationa (pdf) (494.4 KB)