PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS

Puolustushallinnolla on vuosina 2011-2015 edessä laaja uudistus, joka koskee puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan rakenteita ja toimintatapoja.

Uudistuksen tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaat ja henkilövahvuudeltaan nykyistä pienemmät, mutta turvallisuusympäristöön nähden suorituskykyiset puolustusvoimat. Yhtenä tavoitteena on varmistaa, että puolustusmäärärahoja voidaan kohdistaa paremmin puolustuskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Puolustusvoimien hallintoyksiköiden määrä vähenee merkittävästi

Puolustusministeri Stefan Wallin teki 15.6.2012 päätökset puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta. Päätöspaketti sisältää kaikkiaan 14 kohtaa, jotka käsittävät joukko-osastojen lakkauttamisia ja yhdistämisiä sekä rakenteellisia uudistuksia.

Nyt tehtyjen päätösten pohjalla on tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus 8.2.2012. Tämän perusteella puolustusministeriö antoi puolustusvoimille jatkosuunnittelun perusteet.  Puolustusvoimauudistusta on käsitelty alueellistamisen koordinaatioryhmässä kaksi kertaa: 29.2.2012 sekä 30.5.2012. Puolustusvoimat teki puolestaan 3.5.2012 puolustusministeriölle esitykset puolustusvoimauudistuksen hallinnollisiksi päätöksiksi

- Puolustusvoimauudistuksen perustavoite on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020-luvulle. Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta pieneneviin palveluskelpoisiin ikäluokkiin sekä supistuviin rahoituskehyksiin, ministeri Wallin kiteyttää.

Uudistus vähentää hallintoyksiköiden määrää merkittävästi. Joukko-osastojen lakkauttamiset ja yhdistämiset, rakenteelliset muutokset ja varusmiespalveluksen lyhentäminen tuovat noin 115-135 milj. euron vuosittaiset säästöt vuodesta 2015 lähtien. Lisäksi materiaalihankintojen suunniteltua tasoa lasketaan siten, että säästöt ovat vuositasolla 130-150 milj. euroa vuonna 2015.

Puolustusvoimien henkilöstöä vähennetään asteittain siten, että vuonna 2015 henkilöstön määrä on enintään 12 300, joista ammattisotilaiden osuus on noin 8 200. Henkilöstövoimavarat kohdistetaan sodan ajan suorituskyvyn kannalta keskeisiin toimintoihin. Puolustusvoimien henkilöstömäärä on vuonna 2015 noin 2 100 pienempi kuin tällä hetkellä. Henkilöstövähennyksissä käytetään hyväksi luonnollista poistumaa mahdollisimman paljon. Kun myös vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, päättyvät määräaikaiset tehtävät sekä suunnitellut ulkoistus- ja kumppanuustoimet otetaan huomioon, toimeenpanossa jää vähennettäväksi noin 1 200 henkilöä. Henkilöstön selviytymispolut ja irtisanomisuhan alaiset henkilöt selviävät henkilöstösuunnittelun ja muutoskeskustelujen jälkeen. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön yhdenmukainen kohtelu puolustusvoimauudistuksen eri vaiheissa.

Ensisijainen tavoite on, että muutoksen alainen henkilöstö työllistyy uuteen tehtävään joko puolustusvoimissa, muualla valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa tai yksityisellä sektorilla. Muutoksen kohteena olevat henkilöt ovat etusijaisia täytettäessä avoimia virkoja ja tehtäviä. Työnantaja selvittää myös henkilön mahdollisuudet koulutuksen kautta sijoittua uuteen tehtävään. Jos uutta tehtävää ei löydy, tuetaan henkilön työllistymistä puolustusvoimien erityistuilla.

Puolustusministeriö ja puolustusvoimat ovat kuulleet uudistusta valmisteltaessa muutosten kohteena olevia kuntia ja maakuntien liittoja. Asia on käsitelty henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteistoimintamenettelyssä puolustusministeriössä hallinnonalatasolla sekä virastotasolla puolustusvoimissa ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa. Puolustusvoimauudistuksen aluevaikutukset on selvittänyt ulkopuolinen asiantuntija. Lähes kaikille muutospaikkakunnille on perustettu rakennemuutosryhmiä, joissa on edustettuna puolustushallinnon, puolustusvoimien, paikallishallinnon sekä usein työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan edustajat. Näillä ryhmillä on mahdollistettu kuntien ennakoiva suunnittelu esimerkiksi vapautuvien maa-alueiden ja kiinteistöjen uudelleen käytössä sekä uuden liiketoiminnan tukemisessa.